Lue keskustelun säännöt.
Millainen mies oikeasti jättää naisen, jos tämä lihoo vaikka 25 kg?
22.02.2018 |
Eikö ihminen silloin rakasta pelkkää ulkokuorta vai voiko puhua edes rakkaudesta?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä iän myötä voi näitä kiloja kertyä, toisille kymmenen toisille parikymmentäkin, se on nääs perinnöllistä. Vaatii kovaa kuria joiltakin pysyä hoikkana. Ap tapauksessa hänen miehensä toiminta on joka tapauksessa sikamaista, koska hän on vastuuttomasti jättänyt perheensä sen sijaan että olisi tukenut vaimonsa hänen taistelussa painonnousua tai masennusta vastaan
Kai sinä käsität ettei avioliitto tarkoita että roikutaan toisessa roikkumisen takia?
Eikä kumppani ole ihminen johon toinen aikuinen pelkästään nojaa?
Kumppanuus on tukea ja yhdessä koettuja asioita, muttei niin että toinen olisi aina saaja ja toinen ottaa. Ei kumppani ole aina terapeuttina vaan pitää hakea itselleen apua. Eikä silloinkaan aina pidä olettaa että suhde kestää hautaan saakka -koska elämä on!
Kumppanuus ei saa olla itsestäänselvyys vaan kumppania kuuluu haluta ja kaivata. Pitää kokea että on haluttu, aivan yhtä paljon kuin itse tuntee halua olla toisen kanssa.
Meillä on ollut rankka vaihe suhteessa, ei silloin kumppani saa olla hoitaja, pelkästään. Silloin parisuhde alkaa muuttaa muotoaan. Ja jokainen saa vapaasti päättää milloin oma jaksaminen loppuu tälläisessä suhteessa. Niin se vaan on.
Parisuhteessa on ylämäkiä, mutta kuuluu olla myös vaiheita kun on puhdasta halua ja intoa siitä kumppanista. Ne syttyy välillä ja taas jää säästöliekille. On ymmärrettäviä aikoja kun ollaan masentuneita tai on rahallisesti tiukkaa, mutta jos parisuhdetta ei enää hoideta, unohdetaan tulevaisuuden haaveet niin mitä jää? Hoitosuhde lihonneeseen kumppaniin? Arjen hoitaminen, jota yhdistää lapsi?
Pitää haluta kumppania ja tuntea olevansa haluttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele rakkaus, ap.
Minulle se on aitoa rakkautta ja sitä että tekee mitä tahansa toisen puolesta. Olin 20 vuotta lasteni isän kanssa ja hän jätti lihomiseni takia. Rakastin häntä aidosti ja olisin rakastanut hänen puutteistaan huolimatta. Mutta hänpä vaihtoi minut hoikkaan, luurankomaiseen minua vanhempaan naiseen. ap
Tekee mitä tahansa toisen puolesta... paitsi laihduttaa, vaikka toinen niin pyytäisi? :D
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään jätetä lihomisen takia, jos rakastetaan. Tuollainen lihominen on kyllä outoa, onko raskauden seurausta? Jos taustalla sairaus, ei kai kukaan sairasta jätä.
Oltiin avokista erossa muutama kuukausi ja hän oli pyöristynyt 8 kiloa. Pelkästään positiivista. Ilmeisesti säännösteli syömistään takiani ja halusi pysyä timminä. Pieni pyöreys on vain naisellista.
Tosin ei tuo kumppani ole vielä ylipainoinen. Itse olen urheilu-treenihullu ja kai annoin hänelle väärää signaalia olemalla itse mieluummin laiha.
Nyt ei puhuta painoista, vaan syödään hyvää ruokaa ja viikonloppuisin pikkusen herkutellaankin.
Ja rakkaus on syvempää, mitä koskaan.
8 kiloa versus 25 kiloa. Jep
En minäkään hyväksyisi jos mieheni yhtäkkiä lähtisi lihomaan kohtuuttomasti. Kannustaisin häntä palaamaan terveellisiin elämäntapoihin ja olisin tukena laihdutusprosessissa, mutta jos hän kieltäytyisi koko jutusta ja olisi sitä mieltä että on normaalia tai hyväksyttävää päästää itsensä retuperälle ja lihoa tuosta vaan 25 kg niin en usko että suhteemme jatkuisi kovin pitkään.
Rakastuin häneen (mahtavan luonteen ja älykkyyden lisäksi) myös siksi että meillä elämänarvot kohtaavat. Itsestään huolehtiminen ja oman kropan & terveyden arvostaminen kuuluu näihin arvoihin. Jos kumppani vuosien jälkeen päättääkin yhtäkkiä sanoa heipat näille arvoille eikä halua palata niihin, niin kyllähän siinä on petetty olo.
Valitsin elämänkumppanikseni altiivisen, pirteän, rakastavan, itseään arvostavan ja reippaan ihmisen. Ei sellainen ihminen liho 25kg. Joten ymmärrän miestäsi - et ole enää se nainen johon hän rakastui.
Taitaa olla parasta pysytellä sinkkuna, jos ihmisten ajattelu on noin pinnallista. Mä oon normaalipainoinen ja nyt tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että olisin joskus lihava, mutta en voi mitenkään mennä vannomaan, etten jossain vaiheessa elämääni voisi lihoa vaikka sitä 25 kiloa ja olisi yrityksistä huolimatta kyvytön laihduttamaan sitä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittele rakkaus, ap.
Minulle se on aitoa rakkautta ja sitä että tekee mitä tahansa toisen puolesta. Olin 20 vuotta lasteni isän kanssa ja hän jätti lihomiseni takia. Rakastin häntä aidosti ja olisin rakastanut hänen puutteistaan huolimatta. Mutta hänpä vaihtoi minut hoikkaan, luurankomaiseen minua vanhempaan naiseen. ap
Näin meidänkin avioliitossa jo yli 20v ajan.
Meille tuo tarkoittaa sitä että pidämme itsemme terveinä ja kunnossa. Molemmat. Mies itseasiassa on paremmassa kunnossa kuin silloin kun tavattiin mutta itsekään en ole huonossa kunnossa, treenaan sopivasti ja olen yhä hoikka. Pidämme muutenkin huolta ulkonäöstä, onhan hyvin pukeutuvaa ja ryhdikästä ihmistä kiva katsoa. Tuolla ei ole mitään tekemistä ulkonäkökeskeisyyden kanssa vaan ainoastaan oman itsensä arvostusta. Puolison ihailevat katseet bonusta;)
Vaikka mieheni on lähes 2m tuo 25 kiloa alkaisi olla kyllä liikaa hänellekin läskinä koska tuppaa kertymään keskivartaloon. En usko että pystyisin lähestymään fyysisesti hyvin lihavaa ihmistä! En ehkä eroaisi enää tämän ikäisenä mutta seksi ja läheisyys kyllä loppuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu minkä takia on lihonut. Jos liikunnallisesta tuleekin sipsiä syövä sohvaperuna, niin kyllä kannustaisin laihduttamaan tai tsekkaamaan onko masennusta. Minusta on mukava ulkoilla yhdessä, joten kyllähän tuollainen vaikuttaa suhteeseen paljon.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla parasta pysytellä sinkkuna, jos ihmisten ajattelu on noin pinnallista. Mä oon normaalipainoinen ja nyt tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että olisin joskus lihava, mutta en voi mitenkään mennä vannomaan, etten jossain vaiheessa elämääni voisi lihoa vaikka sitä 25 kiloa ja olisi yrityksistä huolimatta kyvytön laihduttamaan sitä pois.
Kukaan ei ole kyvytön laihduttamaan. Kertoo ihan helvetin paljon ihmisen arvoista, asenteesta, itsehillinnästä ja elämäntavoista jos ei ”””pysty””” pitämään kroppaansa normaalipainossa. Se kun vaatii vain ja ainoastaan sitä, ettei syö yli kulutuksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme lihoneet molemmat näiden 27 vuoden aikana. Tosi laihoista lievästi ylipainoisiksi.
Ja yhä on rakkautta. Rakastimme toisiamme luurankoina, normaalipainoisina ja nyt pullukoina.
Mies jolla on varaa valita. Olen itse alkanut silmäilemään hoikkia naisia. Itselläni on addiktio luurankomaisen laihoihin naisiin. Jos isot posket, pyöreä naama ja vatsamakkarat eivät sytytä niin en syyttäisi siitä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu myös lähtöpainosta ja kropasta muutenkin. Kun aloimme seurustelemaan niin olin nuori laiheliini 49kg ja pieni takapuoli ja pienet a-kupin tissit.
Nyt 5kymppisenä olen 66kg ja isohko takapuoli ja D-kupin rinnat. Toki on myös läskiä mutta ei ole mies valittanut...hyvin kelpaa :)
Niin ja ei se mieskään ole enää sama pulkanaru kuin 2kymppisenä. Tykkäsin hänestä hoikkana nuorena miehenä ja tykkään edelleen hänestä näin keski-ikäisenä vähän pulskana mutta myös lihaksikkaampana.
Hän on selvästi miehekkäämpi. Pelkkä puntari ei kerro kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se +25kg voi persoonaakin muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Me olemme lihoneet molemmat näiden 27 vuoden aikana. Tosi laihoista lievästi ylipainoisiksi.
Ja yhä on rakkautta. Rakastimme toisiamme luurankoina, normaalipainoisina ja nyt pullukoina.
Paino sanalla molemmat
Jos toinen olisi yhä laiha ja toinen ylipainoinen, olisikohan tilanne sama? Ei voi verrata teidän tilanteeseen
Mieheni painoi 30 vuotta sitten 70kg. Nyt hän painaa 95kg ja pituus 185cm.
En vaihtaisi häntä siihen laihaan versioon.
En lukenut koko ketjua...mutta ette voi TIETÄÄ, mikä on kenenkin lihomisen takana! Ei kaikkien elämä ole pintaliitoa ja terveys itsestäänselvyys. Ottaa päähän lukea tällaisia ketjuja, "aikuiset" ihmiset arvostelemassa.....
Minun puolisoni rakastaa minua, olen siitä onnellinen.
terv, vakavasti sairastunut, lihonut juurikin tuon 25kg
ps, vastaus kysymykseen; sellainen, joka ei ole alunperinkään oikeasti RAKASTANUT toista ihmistä, vain kuorta (ja itseään).
Vierailija kirjoitti:
Mieheni painoi 30 vuotta sitten 70kg. Nyt hän painaa 95kg ja pituus 185cm.
En vaihtaisi häntä siihen laihaan versioon.
Jätä se sika! Tämäm ketjun miehien mukaan tuollainen pe*seily on täydellinen syy jättää! Et _voi_ rakastaa - 25 kg lihomista on TÄYNNÄ!
Voihan se persoonallisuuskin muuttua...joo. No minä ainakin olen nykyään paljon armollisempi itselleni kuin laihana ja tyytyväisempi muutenkin elämääni. Pidän itsestäni sellaisena kuin olen ja muiden mielipiteet ei hetkauta. Seksi on huomattavasti parempaa vaikka ei se ennenkään huonoa ollut. Toki ikä vaikuttaa myös.
Näin keski-ikäisenä pullukkana ei jaksa hötkyillä ja ressata. Hyvä parisuhde tietysti kruunaa kaiken.
Suomalaiset ei oikein ymmärrä sanaa paino. Sinä olet yksi heistä. 20 kilon lisäpaino nuoruusvuosilta on normaalia elämistä ja saatatte kumpikin olla yhä normaalinpainon omaavia yhä!
Tämä on kuitenkin kaukana siitä että olisit naimisissa ihmisen kanssa, joka joko hoikistuu niin että häpeät lähinnä itseäsi tai kumppanisi lihoaa niin ettet enää halua koskea häntä. Koska kyllä ihmisissä on niitäkin jotka ovat sairaalloisen ylipainoisia vasta kun ollaan menty yhteen.
Itsellänikin on lapsia ja mieheni selvästi himoitsee kehoani ja se tuntuu hyvältä. Mutta entä jos niin ei olisi? Kyllä tuo on selvä kriisinpaikka ja tuntuu oudolta että täällä jotkut viitsii kirjoittaa että jos oma mies olisi löllöpalloksi muuttuva että hänen kanssaan seksi maistuisi.
Enkä tarkoita että pullukat on inhottavia! Puhun siitä että jokaisella ON oma kehonmaku, tottakai se voi olle todella laaja ja silloin kiihottuu monenlaisista ihmisistä mutta ei se saa olla keneltäkään pois myöskään että on oma maku eikä kumppani enää siihen muottiin mahdu ja niinkuin tuolla aikaisemmin sanoin: kun omalla miehellä oli liikuntakärpänen puraissut ja painoi 70 kiloa, eikä ollut siis hoikka vaan lihakset painoi niin se oli minusta jo turn off.