Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin voi panostaa ulkonäköönsä
Juu.
Muttei siitä mitään hyötyä ole jos et ole saanut valiogeenejä.
Eipä tullut edes ihmis-kenistä mitään naisten himoitsemaa seksisymbolia, vaikka kuinka panosti ulkonäköönsä. Liekö sillä tyttöystävääkään sen enempää kuin minullakaan.
Tämähän se kaikkein "raivostuttavinta" on kun asialle ei voi tehdä mitään. Olen nimenomaan sen tyyppinen luonteeltani, että haluan pitää ohjat käsissäni ja tilanteen hallinnassa. Sitten elämässä on tällainen asia johon sinulla itselläsi ei ole mitään valtaa! Tuskastuttavaa.
Se ei minun menekkiäni lisää piirun vertaan vaikka kiillottaisin ja puunaisin itseäni kuin viimeistä päivää. Olen niin toki tehnytkin ja edellä mainitun konkreettisesti havainnut. Ei auta isot lihakset, ei keskikokoiset, ei laihuus. Nuorena kokeilin varsin isonakin olemista eikä sillä saanut kuin toisia miehiä haastamaan kädenvääntöön baarissa tai soittamaan suutaan. Taannoin harkitsin leukaimplanttiakin, mutten toden puhuakseni ole nähnyt vielä esimerkkiä siitä, että mies olisi pystytty leikkaamalla muuttamaan komeaksi, enkä aivan turhan vuoksi halua ottaa leikkauksiin liittyviä riskejä.
Kai tämän sitten jossain vaiheessa oppii hyväksymään.
Oletko kokeillut terapiaa? Ihan asiallisesti kysyn.
En ole enkä aiokaan. Strategiallani on pärjännyt ihan hyvin kaikilla muilla elämän osa-alueilla. En halua muuttua veltoksi ja mistään välittämättömäksi vain sen vuoksi ettei naisettomuus tuntuisi enää pahalta.
En taida ymmärtää miten terapia ja veltoksi ja välittämättömäksi heittäytyminen liittyvät toisiinsa, mutta uskallan aika isolla varmuudella sanoa, että terapia tuottaisi kohdallasi huomattavasti parempia tuloksia kuin leukaimplantti.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin jännää, että yksinäiset naiset eivät koskaan aloita tällaisia ketjuja? Naisten aloitukset ovat tyyliä "Miten oppisin hyväksymään yksinäisyyteni?" tai "Miten voisin parantaa ulkonäköäni/mahdollisuuksiani parisuhteeseen/jotain muuta elämässäni?"
Jos naisella ei ole parisuhdetta ja hän arvelee asian johtuvan itsestään, hän pyrkii hyväksymään yksinolon tai muuttamaan jotain asioita, jotta pariutuminen olisi todennäköisempää. Hyvin moni nainen myös syyttää itseään asioista, joihin hän ei ole itse syypää.
Kun mies ei saa naista, hän syyttää naisia ja saattaa uhkailla muita jopa väkivallalla mutta ei vahingossakaan tarkastele, mikä hänessä itsessään tai hänen kriteereissään voisi olla pielessä.
Totuuden nimissä on näin palsta-aktiivina kommentoitava, että kyllä täällä vino pino on niitä toisenkinsävyisiä naisten aloittamia ketjuja ollut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela - 72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei nyt mulla on todella akuutti kysymys!
Mun mieheni on 184cm pitkä, harteikas ja tumma. Hyvässä työssä. Sosiaalinen ja huumorintajuinen. Minua 10 vuotta vanhempi. Ennen minua hänellä on ollut pari pitkää ja pari lyhyttä suhdetta.
Aloite lastentekoon, yhdessä elämiseen ja naimisiin menoon tuli häneltä. Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin olemme edelleen yhdessä. Seksiä on vieläkin ja se on hyvää. Taloudellisen vastuun kannamme yhdessä, samoin kuin vastuun lapsista.
Olenko siis huijannut "alfan" monogamiseen suhteeseen vai noiduinko miehestä "betan" ihan vahingossa?Miehesi historiasta perustellen hän on niitä munattomia luusereita, joiden pitää saada vierelleen joku jotta voisi olla tyytyväinen, sen sijaan että käyttäisi geenilotto-onneaan hyväksi ja ottaisi oikeasti ilon irti elämästään.
Eli nyt mies, joka todistetusti on saanut naisen (naisia) on munaton luuseri, vaikka olisikin hyvännäköinen, hyvin toimeentuleva ja sosiaalinen.
Niin, minäkin olen saanut naisen ja sitä ennen naisia, ihan tavallisen hepun ulkonäöllä. Harmi että erehdyin ja narahdin yhteen kun olisin voinut saada 3x enemmänkin naisia...
Sen sijaan miehesi on suorastaan hölmö kun ei käyttänyt avujaan hyväksi ja kaatanut pataljoonan verran naisia, vaan läheisriippuvainen vässykkä kun pitää olla vierellä "joku". Itse kait sitten olit tavallista parempi pano etkä mitään muuta...
Meinaatko että olet itse jotenkin vähemmän hölmö ja läheisriippuvainen kuin tuon naisen mies vain siksi, että olet ulkonäöltäsi tavis? Ihan samaan syntiinhän sinä hölmöyksissäsi lankesit kuin hänkin, eli yhteen naiseen kun olisit voinut saada niitä enemmänkin. Ja ilmeisesti olet myös läheisriippuvainen vässykkä ja munaton luuseri, kun et ole vielä eronnut epätyydyttävästä liitostasi?
Toki se ero teillä on, että toisin kuin sinä, tuo alfa-mies vaikuttaa tyytyväiseltä valintaansa. Tämä puolestaan saa sinut vaikuttamaan häntä typerämmältä.
Sillä erolla, että minulla ei ollut tarvetta koskaan siihen että joku on vierellä...eikä tästäkään 20 vuotta hukanneesta pitänyt tulla mitään mutta näin jälkeenpäin täytyy todeta että sääli on sairautta, myös silloin kun toinen on ihastunut etkä itse niin välittäisi.
(ero on suunnitteilla..3 vuoden kuluessa viimeistään...saapi vihdoinkin oman elämänsä takaisin, valitettavastgi sitä menetettyä 20 vuotta ei saa...)
Sä olet ihan ilman kilpailua koko palstan surkein hahmo.
Jostain syystä kuitenkin niin surkea, että silloin aikoinaan erittäin koulutettuihin ammatteihin opiskelevat naiset halusivat minun kanssani seksiä, jopa useampaan kertaan...niinpä, surkeahan minä kun en tajunnut että voisin saada sitä enemmänkin vastaavilta sen sijaan että jumahdan arkaan kilttiin naapurintyttöön, suroastaan säälistä sen tein.
Meillä on nyt tässä loistava esimerkki ettei kannata mennä suhteeseen jos ei ole sitä tunnetta, kemiaa, rakkautta milloin miksikin kutsuttua.
Minä kurvasin paikalle VROOOOOM korkean statuksen ammattini ja treenatun perseeni kanssa ja pelastin miehen, jolla oli huono palkka ja duunarikoulutus, joka oli aivan avuton naisten kanssa (luultiin jopa homoksi) ja joka oli vieläpä keskimääräsitä lyhyempi ja erittäin introvertti.
Tosin, miehelläni on kalsarimallin kroppa ja jykevä leuka.
Sanoisin että kyse on luonteesta, ei ulkonäöstä.
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin jännää, että yksinäiset naiset eivät koskaan aloita tällaisia ketjuja? Naisten aloitukset ovat tyyliä "Miten oppisin hyväksymään yksinäisyyteni?" tai "Miten voisin parantaa ulkonäköäni/mahdollisuuksiani parisuhteeseen/jotain muuta elämässäni?"
Jos naisella ei ole parisuhdetta ja hän arvelee asian johtuvan itsestään, hän pyrkii hyväksymään yksinolon tai muuttamaan jotain asioita, jotta pariutuminen olisi todennäköisempää. Hyvin moni nainen myös syyttää itseään asioista, joihin hän ei ole itse syypää.
Kun mies ei saa naista, hän syyttää naisia ja saattaa uhkailla muita jopa väkivallalla mutta ei vahingossakaan tarkastele, mikä hänessä itsessään tai hänen kriteereissään voisi olla pielessä.
Yksinäisten naisten ketjut ovat esimerkiksi tämmöisiä.
Valitsemani (tämä sana jätetään pois) mies osoittautuikin siaksi, kohteli minua huonosti. Kaikki miehet ovat sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin jännää, että yksinäiset naiset eivät koskaan aloita tällaisia ketjuja? Naisten aloitukset ovat tyyliä "Miten oppisin hyväksymään yksinäisyyteni?" tai "Miten voisin parantaa ulkonäköäni/mahdollisuuksiani parisuhteeseen/jotain muuta elämässäni?"
Jos naisella ei ole parisuhdetta ja hän arvelee asian johtuvan itsestään, hän pyrkii hyväksymään yksinolon tai muuttamaan jotain asioita, jotta pariutuminen olisi todennäköisempää. Hyvin moni nainen myös syyttää itseään asioista, joihin hän ei ole itse syypää.
Kun mies ei saa naista, hän syyttää naisia ja saattaa uhkailla muita jopa väkivallalla mutta ei vahingossakaan tarkastele, mikä hänessä itsessään tai hänen kriteereissään voisi olla pielessä.
Ei tuossa ole mitään jännää.
Samasta asiasta kyse kuin siinä jos joutuu uhkaavaan tilanteeseen. Naisen on tyypillisesti fiksumpaa asettua alistuneeksi ja itkeä kuin hyökätä uhkaajan kimppuun. Voi säilyä jopa hengissä siitä tilanteesta. Mies menettää päänsä itki tai ei, joten parempi on koittaa hyökätä vastustajan kimppuun.
Meille on kehittynyt erilaiset selviytymisstrategiat. Naiset herättävät myötätuntoa. Miehet eivät.
Vierailija kirjoitti:
Syy, miksi rikkaat ja vaikutusvaltaiset ovat aina keskiössä on se että status kiihottaa.
Miksi James Bond on niin tunnettu ja ikoninen hahmo? Miksi kuninkaallisia seurataan herkeämättä (myös miehet tekee niin, jopa suomessa vaikka meillä ei ole edes kuninkaallisia)? Miksi filmi- ja rokkitähtiä fanitetaan?
Jos ei puhuta ydinfysiikasta, niin kiihotus mielletään nykyään aina seksualliseen kiihottumiseen.
James Bond saa kaikki naiset, laittamalla pahikset ojennukseen. Ei tartte alentua naisten pelaamiseen yökerhoissa tai nykyään Tinderissä, vaan miehekäs väkivalta riittää.
Tuo on nyt aivan huuhaata, että miehet seuraisivat kuninkaallisia, se on lähes täysin naisten juttu. Kuten muukin julkkisten seuraaminen. Miehiä kiinnostaa vähän, jos mukana on kuumia naisia, tai kohde on kuuma nainen. Muuten ei. Eikä niiden naisten status merkitse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitte naiset nauraa ihan rauhassa meille ''epämiehille'' mutta ne teidänkin miehet ovat kanssanne vaan koska säännöllinen seksi. Ja mielellään varmasti välillä päivittäisivät vähän kireämpään ja nuorempaan versioon.
Niin me nauretaankin, teille ja teidän harhaiselle olemassaololle. Välillä meinaa jo itkettääkin.
Naiset tunnetusti käyvät aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun. Ei mitään uutta.
Väittääkö aikuinen terve mies olevansa heikoimmassa asemassa elämässä?
Tässä puhutaan nyt miehistä, jotka eivät saa naisia.
Me emme todellakaan ole missään etuoikeutetussa asemassa millään saralla. Jos olisimme niin saisimme varmaan niitä naisia?
Ei. Te ette saa naisia, koska mieluummin ulisette nurkassa ja halveksutte naisia. Ei ole mitään etulyöntiasemaa, johan täälläkin on sanottu ihmisen olevan aktiivinen toimija, joka itse voi vastata siitä, mitä tapahtuu. Mene ja laita tapahtumaan!
Kyllä miehen naisensaantimahdollisuudet määritetään pitkälti hedelmöityksen hetkellä. Miehillä ei juuri ole mahdollisuuksia kohentaa omaa ulkonäköään jos ei ole geeneissä saanut hyviä lähtökohtia (pituus, luuston leveys, leuka, kallon laatikkomaisuus jne.). Samoin on mm. älykkyyden laita; vaikea on menestyä ja vaurastua jos ei ole saanut poikkeuksellista älykkyyttä geeneissään.
Varhaislapsuudessa pystyttänee vielä jonkin verran vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalisuuteen ja itsetuntoon.
Eli tässä mielessä miestä ei voi pitää aktiivisena toimijana tällä saralla. Olemme kohtalomme vankeja.
Olen kovasti joskus koittanut miettiä esimerkkejä miehistä, jotka olisivat pystyneet aktiivisilla toimilla kääntämään elämänsä suunnan tässä naisasiassa huonoista lähtökohdista huolimatta. En ole keksinyt.
Olet maailmankuvasi vanki. Sinä todellakin voit tehdä erittäin paljon tilanteesi muuttamiseksi, mutta olet kaikille mahdollisuuksillesi sokea. Moni ihminen on varmasti koittanut kertoa sinulle tilanteestasi, muttet ole ymmärtänyt etkä ole utelias ottamaan selvää. Juuri maailmankuvasi muuttaminen ja realistisemmalla, kompleksisemmalla, vähemmän ennustettavalla ja säännönmukaisella korvaaminen on tärkein askel kaikkien ongelmiesi korjaamiseen. Sitten voit harkita arvojasi uusiksi ja valita ne prioriteetit jotka todella mahdollistavat sinulle hyvän elämän ja tarpeiden täyttymisen.
Toivottavasti onnistut tuossa joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin jännää, että yksinäiset naiset eivät koskaan aloita tällaisia ketjuja? Naisten aloitukset ovat tyyliä "Miten oppisin hyväksymään yksinäisyyteni?" tai "Miten voisin parantaa ulkonäköäni/mahdollisuuksiani parisuhteeseen/jotain muuta elämässäni?"
Jos naisella ei ole parisuhdetta ja hän arvelee asian johtuvan itsestään, hän pyrkii hyväksymään yksinolon tai muuttamaan jotain asioita, jotta pariutuminen olisi todennäköisempää. Hyvin moni nainen myös syyttää itseään asioista, joihin hän ei ole itse syypää.
Kun mies ei saa naista, hän syyttää naisia ja saattaa uhkailla muita jopa väkivallalla mutta ei vahingossakaan tarkastele, mikä hänessä itsessään tai hänen kriteereissään voisi olla pielessä.
Ei tuossa ole mitään jännää.
Samasta asiasta kyse kuin siinä jos joutuu uhkaavaan tilanteeseen. Naisen on tyypillisesti fiksumpaa asettua alistuneeksi ja itkeä kuin hyökätä uhkaajan kimppuun. Voi säilyä jopa hengissä siitä tilanteesta. Mies menettää päänsä itki tai ei, joten parempi on koittaa hyökätä vastustajan kimppuun.
Meille on kehittynyt erilaiset selviytymisstrategiat. Naiset herättävät myötätuntoa. Miehet eivät.
Onko naiset siis sinkkumiesten vihollisia?
Se on naisille eri asia.
Käytännössä kukaan nainen ei löydä itseään tilanteesta, jossa ei oikeasti kelpaa kellekään. Se on psyykelle ihan eri juttu kuin se, ettei ihan oikeasti saisi ketään. Vaikkei koskaan sitä "viimeistä" vaihtoehtoa ottaisikaan, on se optio kuitenkin olemasa. Pelkästään jo se on lohdullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitte naiset nauraa ihan rauhassa meille ''epämiehille'' mutta ne teidänkin miehet ovat kanssanne vaan koska säännöllinen seksi. Ja mielellään varmasti välillä päivittäisivät vähän kireämpään ja nuorempaan versioon.
Niin me nauretaankin, teille ja teidän harhaiselle olemassaololle. Välillä meinaa jo itkettääkin.
Naiset tunnetusti käyvät aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun. Ei mitään uutta.
Väittääkö aikuinen terve mies olevansa heikoimmassa asemassa elämässä?
Tässä puhutaan nyt miehistä, jotka eivät saa naisia.
Me emme todellakaan ole missään etuoikeutetussa asemassa millään saralla. Jos olisimme niin saisimme varmaan niitä naisia?
Ei. Te ette saa naisia, koska mieluummin ulisette nurkassa ja halveksutte naisia. Ei ole mitään etulyöntiasemaa, johan täälläkin on sanottu ihmisen olevan aktiivinen toimija, joka itse voi vastata siitä, mitä tapahtuu. Mene ja laita tapahtumaan!
Kyllä miehen naisensaantimahdollisuudet määritetään pitkälti hedelmöityksen hetkellä. Miehillä ei juuri ole mahdollisuuksia kohentaa omaa ulkonäköään jos ei ole geeneissä saanut hyviä lähtökohtia (pituus, luuston leveys, leuka, kallon laatikkomaisuus jne.). Samoin on mm. älykkyyden laita; vaikea on menestyä ja vaurastua jos ei ole saanut poikkeuksellista älykkyyttä geeneissään.
Varhaislapsuudessa pystyttänee vielä jonkin verran vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalisuuteen ja itsetuntoon.
Eli tässä mielessä miestä ei voi pitää aktiivisena toimijana tällä saralla. Olemme kohtalomme vankeja.
Olen kovasti joskus koittanut miettiä esimerkkejä miehistä, jotka olisivat pystyneet aktiivisilla toimilla kääntämään elämänsä suunnan tässä naisasiassa huonoista lähtökohdista huolimatta. En ole keksinyt.
Jos kaikki määräytyy hedelmöityshetkellä, on todella hyvä, etteivät epäsuositut miehet lisäänny. Siten on myös hyvä, etteivät he saa hedelmällisiä naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin voi panostaa ulkonäköönsä
Juu.
Muttei siitä mitään hyötyä ole jos et ole saanut valiogeenejä.
Eipä tullut edes ihmis-kenistä mitään naisten himoitsemaa seksisymbolia, vaikka kuinka panosti ulkonäköönsä. Liekö sillä tyttöystävääkään sen enempää kuin minullakaan.
Lueppa tämä muodonmuutos! https://www.is.fi/mystyle/art-2000005578224.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin voi panostaa ulkonäköönsä
Juu.
Muttei siitä mitään hyötyä ole jos et ole saanut valiogeenejä.
Eipä tullut edes ihmis-kenistä mitään naisten himoitsemaa seksisymbolia, vaikka kuinka panosti ulkonäköönsä. Liekö sillä tyttöystävääkään sen enempää kuin minullakaan.
Tämähän se kaikkein "raivostuttavinta" on kun asialle ei voi tehdä mitään. Olen nimenomaan sen tyyppinen luonteeltani, että haluan pitää ohjat käsissäni ja tilanteen hallinnassa. Sitten elämässä on tällainen asia johon sinulla itselläsi ei ole mitään valtaa! Tuskastuttavaa.
Se ei minun menekkiäni lisää piirun vertaan vaikka kiillottaisin ja puunaisin itseäni kuin viimeistä päivää. Olen niin toki tehnytkin ja edellä mainitun konkreettisesti havainnut. Ei auta isot lihakset, ei keskikokoiset, ei laihuus. Nuorena kokeilin varsin isonakin olemista eikä sillä saanut kuin toisia miehiä haastamaan kädenvääntöön baarissa tai soittamaan suutaan. Taannoin harkitsin leukaimplanttiakin, mutten toden puhuakseni ole nähnyt vielä esimerkkiä siitä, että mies olisi pystytty leikkaamalla muuttamaan komeaksi, enkä aivan turhan vuoksi halua ottaa leikkauksiin liittyviä riskejä.
Kai tämän sitten jossain vaiheessa oppii hyväksymään.
Sä olet niin kiinni omassa itsessäsi, ettet varmaan edes näe muita. Kaikki tuo energia sun fyysysten ominaisuuksiesi pohtimiseen. "Missä vika?! Enkö ole tarpeeksi iso? Vääränlainen leuka? Mikä ulkoinen muutos tähän auttaa?!".
Oletko koskaan ajatellut, että tuo sun kontrolloimisen tarve, älyttömät odotukset muille ihmisille (jotka perustat sinä ihmisenä joka sinä et ole, vaan haluaisit olla. Et itsekään täytä omia kriteerejäsi) ja täysin vuorovaikutukseen kykenemätön ajatusmaailma olisi ne tärkeimmät tekijät, miksi kukaan ei halua ola sun kanssa?
Vihaat naisia ja olet rakentanut fiktiosta faktaa jota kääntelet ja vääntelet ties millaisiin rusetteihin, kunhan se puoltaa sinun kantaasi (jota perustelet YouTube-videoilla, kirjoilla, elokuvilla sekä ikiaikaisilla stereotypioilla). Halveksit itseäsi, mutta halveksit muita enemmän. Olet katkera ja kateellinen ja ylimielinen.
Olet katkera sistä, että sä et voi käyttää ihmisiä hyväksesi koksa sulla ei riitä rahkeet.
Sinun kysymys ei ole "Miksi naiset ei halua minua?" vaan "Miksi kukaan haluaisi minua?".
Vierailija kirjoitti:
Se on naisille eri asia.
Käytännössä kukaan nainen ei löydä itseään tilanteesta, jossa ei oikeasti kelpaa kellekään. Se on psyykelle ihan eri juttu kuin se, ettei ihan oikeasti saisi ketään. Vaikkei koskaan sitä "viimeistä" vaihtoehtoa ottaisikaan, on se optio kuitenkin olemasa. Pelkästään jo se on lohdullista.
Miten vaikea on ymmärtää, ettei sillä ole paljon merkitystä, että kelpaisi jollekin pantavaksi (koska panevathan jotkut hoitajat hoitamiaan vanhuksiakin, kuten tänään olemme oppineet)?
Väitän, että sellaista länsimaista miestäkään ei ole olemassa, joka ei jollekin kelpaisi. Ja vieläpä parisuhteeseen.
Pahoittelut kaikista kirjoitusvirheistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on naisille eri asia.
Käytännössä kukaan nainen ei löydä itseään tilanteesta, jossa ei oikeasti kelpaa kellekään. Se on psyykelle ihan eri juttu kuin se, ettei ihan oikeasti saisi ketään. Vaikkei koskaan sitä "viimeistä" vaihtoehtoa ottaisikaan, on se optio kuitenkin olemasa. Pelkästään jo se on lohdullista.
Miten vaikea on ymmärtää, ettei sillä ole paljon merkitystä, että kelpaisi jollekin pantavaksi (koska panevathan jotkut hoitajat hoitamiaan vanhuksiakin, kuten tänään olemme oppineet)?
Väitän, että sellaista länsimaista miestäkään ei ole olemassa, joka ei jollekin kelpaisi. Ja vieläpä parisuhteeseen.
Täällä kirjoitti mies joka lähti suhteeseen ilman että välitti puolisostaan vaan omien sanojensa mukaan säälistä. Nyt hän kokee tuhlanneensa vuosia.
Mitä iloa siis hänelle oli siitä että kelpasi vaimolleen?
Parisuhde vaatii hyvin paljon enemmän kuin kelpaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy, miksi rikkaat ja vaikutusvaltaiset ovat aina keskiössä on se että status kiihottaa.
Miksi James Bond on niin tunnettu ja ikoninen hahmo? Miksi kuninkaallisia seurataan herkeämättä (myös miehet tekee niin, jopa suomessa vaikka meillä ei ole edes kuninkaallisia)? Miksi filmi- ja rokkitähtiä fanitetaan?
Jos ei puhuta ydinfysiikasta, niin kiihotus mielletään nykyään aina seksualliseen kiihottumiseen.
James Bond saa kaikki naiset, laittamalla pahikset ojennukseen. Ei tartte alentua naisten pelaamiseen yökerhoissa tai nykyään Tinderissä, vaan miehekäs väkivalta riittää.
Tuo on nyt aivan huuhaata, että miehet seuraisivat kuninkaallisia, se on lähes täysin naisten juttu. Kuten muukin julkkisten seuraaminen. Miehiä kiinnostaa vähän, jos mukana on kuumia naisia, tai kohde on kuuma nainen. Muuten ei. Eikä niiden naisten status merkitse mitään.
Ehkä sinä miellät. Itselläni riippuu ihan asiayhteydestä. Ja tiedän miehiä, jotka seuraavat kuninkaallisia. Tietenkin Britanniassa yleisempää, mutta ei siellä kuningasperheen fanitus naisiin rajoittunut. Ja kyllä tiedän miehiä, jotka fanittavat bändejä. Esim Metallicalla, Iron Maidenilla tai AC/DC:llä miehet hoitaa fanituksesta varmaan 80-90%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten arvoa lisää muiden miesten kiinnostus ja ulkonäkö on tärkeää miehille. Tämä näkyy ap:llakin harmaita rumia hiirukaisia ei edes huomata
Projisointia. Asia on päinvastoin, erityisesti naiset kinnostuvat naisten suosiossa olevista miehistä. Joillekin jopa niin että varattu mies on kiinnostavampi yökerhossa, kuin sinkkumies. Eräs kaveri käytti sormusta vain sen takia, koska menekki oli hänen mielestä parempi sillä. En ole kuullut naisesta joka tekisi samoin.
No nyt kuulet. Minä käytin joskus sormusta kun ajattelin että se ajaa miehet pois. Vaikutus oli täysin päinvastainen.
Juu susta tuli kertaheitolla turvallinen pano, joka ei halua parisuhdetta.
En ole enkä aiokaan. Strategiallani on pärjännyt ihan hyvin kaikilla muilla elämän osa-alueilla. En halua muuttua veltoksi ja mistään välittämättömäksi vain sen vuoksi ettei naisettomuus tuntuisi enää pahalta.