Lue keskustelun säännöt.
Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
121212
22.02.2018 |
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te tämän ketjun miehet keskitytte aivan liikaa ulkoisten seikkojen pohtimiseen. Unohdatte lähes kokonaan sen, että moni nainen arvostaa miehessä mukavaa luonnetta, empaattisuutta, keskustelukykyä, huumorintajua jne.
Kyllä. Mutta haluan selventää sinulle erään tärkeän seikan, jonka jätit jostain syystä mainitsematta.
Nainen arvostaa _kiinnostavassa miehessä_ mukavaa luonnetta, empaattisuutta, keskustelukykyä, huumorintajua jne.
Tässä keskustellaan siitä miten olla _kiinnostava mies_. Ominaisuudet joita "arvostetaan" kun eivät ole niitä jotka erottavat kumppanin kaverista.Kiinnostavuudella tarkoitat ilmeisesti komeutta, hyvää kroppaa, pituutta jne.? Niistähän tässä ketjussa on jo jankattu. Kyllä, ulkonäkö vaikuttaa parinvalintaan, sitä ei voi kiistää. Mutta nuo luettelemani ominaisuudet (mukava luonne, huumorintaju, keskustelukyky jne.) saattavat olla jopa edellytys kiinnostavuudelle, ainakin omalla kohdallani. Siinä ei mitkään jykevät leuat auta, jos mies ei osaa puhua mistään, ei ole kiinnostunut mistään tai on täysin vailla mielipiteitä.
Tässä kuvaat tilannetta jossa komea mies _ ei_ ole kiinnostava.
...sen sijaan että kuvaisit tilanteen jossa ruma mies _on_ kiinnostava.
Huomaatko?
Tuohan vain tarkoittaa ettei jokainen komea mies ole juuri sinusta kiinnostava. Mutta ollakseen kiinnostava, pitää olla komea mies.Niin no, sinäpä et tiedäkään, minkä näköistä miestä pidän komeana. Mies, joka on muiden mielestä tavis tai jopa ruma, saattaakin olla minun silmissäni hyvinkin viehättävä ja suorastaan komea.
Yllätä meidät. Linkkaa pari kuvaa komeista miehistä. Mielellään kuvaukseen mukaan vartalokuva ja toivepituus.
Ei kuvia julkkiksista, joiden ulkonäöstä pidät heidän statuksensa vuoksi.
tiedät hyvin, että tänne ei voi noin vain linkittää ei-julkkisten kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Huhhuh mitä settiä. Mutta kertoo paljon sinusta ja syistä, miksi flaksi ei ehkä käy. Ensinnäkin sun kannattaa alkaa tapailemaan sellaisia naisia, joiden koulutus tai ammatti ei aiheuta sussa halveksuntaa tai et ainakaan pidä näitä naisia itseäsi alempiarvoisina heidän ammattinsa vuoksi. Toiseksi muista, että emme asu kehitysmaassa, jossa naiset kaipaisivat suosittelijoita puolisoa valitessaan. Kolmanneksi tapaile vain sellaisia naisia, joiden pituus tai muut fyysiset ominaisuudet eivät aiheuta sinussa halveksuntaa tai saa sinua tuntemaan ylemmyyttä näitä naisia kohtaan. Neljänneksi koita tapailla vain sellaisia naisia, jotka suhtautuvat erilaisuuteen (esimerkiksi ihonväriin) yhtä nihkeästi kuin sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Tuohon nyt voi olla monia syitä, eikä yksikään niistä ole järjetön. Jos et koskaan edes tavannut tätä naista, miten ihmeessä voit sanoa tietäväsi hänen motiiveistaan yhtään mitään? Pelkästään tuo menettelytapa hakemuksineen ja "suosittelijoineen" on aika luotaantyöntävä.
Niinpä. Tuo teksti on ihan sairas ajattelumaailmaltaan. Todennäköisesti kyseinen nainen ei vastannut siksi että oli jo tavannut itseään kiinnostavan miehen. Tai ehkä kirjoittajan maine kulkee hänen edellään ja nainen osasi varoa.
Tai ehkä naiselle oli tapahtunut juuri silloin joku iso kriisi. Läheisen sairastuminen tai kuolema, ongelmia oman terveyden kanssa, työpaikan. Ei tietenkään ole fiksua jättää vastaamatta, mutta joskus ihmisillä vain voimavarat loppuu hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Sinulla ei ole riittävästi ulkonäköä, rahaa ja statusta että voisit saada hoikan naisen huolimatta naisten silmissä oudosta käytöksestäsi.
Oiva ratkaisu voisi olla, että naiset voisivat ottaa kaksi miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju on ihan turha. Ap on niin kiintynyt tasoteoriaan ettei kerta kaikkiaan suostu uskomaan mitään muuta. Ei, vaikka on tässäkin ketjussa puhunut ristiin itsensä kanssa jo useasti ja siitä on hänelle moneen kertaan huomautettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Sinulla ei ole riittävästi ulkonäköä, rahaa ja statusta että voisit saada hoikan naisen huolimatta naisten silmissä oudosta käytöksestäsi.
Ja kuinka paljon oi mestari arvioisit että niitä tarvitaan jotta tämä keskustelija löytäisi etsimänsä hoikan naisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Et tiedä naisen elämästä mitään. Jos tosiaan olisit istunut hänen kanssaan alas juttelemaan, ehkä et olisi ruvennut kehiteelemään noita itsesäälirypemisiä vs. ihon_väri tai koulutustausta. Minun mielestäni nainen olisi voinut kiittää viestistä ja ilmoittaa ettei ole nyt kiinnostunut etenemään asiassa. Osa ihmisistä harrastaa ghostaamista ja se on valitettavaa. Mutta naurettavia on noi tulkinnatkin joissa nyt ryvet. Veikkaan että nainen oli tavannut tuon tulevan kumppaninsa jo kun sai sinun kirjeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Nainen vaistosi, että olet creepy.
Vierailija kirjoitti:
Ketju on ihan turha. Ap on niin kiintynyt tasoteoriaan ettei kerta kaikkiaan suostu uskomaan mitään muuta. Ei, vaikka on tässäkin ketjussa puhunut ristiin itsensä kanssa jo useasti ja siitä on hänelle moneen kertaan huomautettu.
En ole puhunut ristiin itseni kanssa.
Keskustelu on vain mennyt seuraavalla linjalla:
"Naiset suosivat pitkiä miehiä"
"Täyttä roskaa ap!"
"Tässä todisteet, olkaa hyvät"
"minun kaverini pariutui lyhyen miehen kanssa, sinähän sanoit etteivät alle 178,9765cm miehet saa koskaan naisia"
"En muista sanoneeni tuollaista"
"Sanoitpas! Ap puhui taas ristiin!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Nainen vaistosi, että olet creepy.
Eikö olekin kätevää, kun kaikki on aina miehen vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Nainen vaistosi, että olet creepy.
Sillä naisella kävi säkä. Ei jessus mikä tyyppi. Hävettää jopa näin keskimittaisena maisterina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lassukkanainen kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Sinulla ei ole riittävästi ulkonäköä, rahaa ja statusta että voisit saada hoikan naisen huolimatta naisten silmissä oudosta käytöksestäsi.
Ja kuinka paljon oi mestari arvioisit että niitä tarvitaan jotta tämä keskustelija löytäisi etsimänsä hoikan naisen?
Arvioisin että melko paljon.
Eniten ihmetyttää teoriat alfojen haaremeista. Kai nyt nainen tajuaa, seurustellaanko vai ei. Tietääkö joku oikeasti, että tuollaiset ovat yleisiä. Palstan perusteella noin 80% naisista kuluu johonkin panorinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Siis eikö tuo juuri ole ymmärrettävämpi hylkäys, että hän ei edes tavannut sinua? Hylkäys ei siis johtunut mistään sinun ominaisuudestasi tai puutteestasi, vaan hänen omasta elämäntilanteestaan tai esim ujoudesta. Miten ihmeessä voit ajatella, että jos nainen näkee sinut ja hylkää, sinussa on vikaa, mutta myös jos nainen ei edes tapaa sinua ja hylkää sinut, sinussa on silloinkin jotain vikaa? Minä ainakin olisin tuossa tilanteessa hyvinkin tyytyväinen siihen tietoon, että ainakaan hylkäys ei johtunut minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju koetetaan näemmä taas lyödä läskiksi takertuen kaikkeen ylimääräiseen, Venäjän informaatiosodan tyyliin siis tunkemalla tuutti täyteen peetä.
Viestissä #471 kuvailemani tilanne, jossa nykytilanne hyödyttää vain pientä miesten kärkijoukkoa, ja kartuttaa ulkopuolelle jäävien vihaisten nuorten miesten joukkoa, on ihan oikeasti ongelma yhteiskunnallisesti. Tilanne olisi korjattavissa niitä toiveitani noudattamalla, jotka esitin viestissä #439. Naisilla on valta muuttaa suunta, ja kaikilla olisi silloin parempi olla.
Kerron konkreettisen esimerkin järjettömästä hylkäyksestä, ja sitä seuraavasta järjettömästä miesvalinnasta. Ja kuinka lopputuloksena oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jokunen vuosi sitten kaverini tyttösytävä keskusteli työpaikkansa kahvipöydässä, ja hieman yli 30-vuotias leidi valitteli miehen puutetta. Hän kuvaili haluamansa miehen juuri sellaiseksi kuin minä olen. Kaverini vaimo tarjoutui välittäjäksi. Kirjoitin asiallisen esittelytekstin, jonka vielä sekä kaverini tyttöystävineen oikolukivat. Sitten viesti välitettiin tälle leidille. Minä en siis ollut mikään satunnainen kaduntallaaja, vaan erityisesti suositeltu ja ennalta asetetut vaatimukset täyttävä mies. Leidi lähihoitaja, minä maisteri. Leidi keskimääräistä selvästi lyhyempi, minä keskimääräistä pidempi jne. koko helahoito oli juuri niin kuin tämä leidi sanoi miehestä haluavansa. Olin (tai olen) lapseton, valmis sitoutumaan parisuhteeseen ja niin edelleen.
Mitä tapahtui? Tämä arvon leidi ei koskaan vastannut MITÄÄN. Ei edes sitä kuuluisaa ei kiitosta. Kaverini vaimo (eli siis tämä entinen tyttöystävä ja nykyinen vaimo) oli myöhemmin silminnähden vihainen: hän koki tietysti itsekin epäonnistuneensa, koska oli toiminut välittäjänä.
Jokin aika sitten kuulin, että tämä arvon lähihoitajaleidi oli synnyttänyt pikimustan lapsen, eikä isästä tietenkään ole mitään tietoa. Arvon leidi katsoi olevansa niin korkea-arvoinen, että pystyi jättämään tyystin noteeraamatta hänelle jopa erikseen suositellun ja kaikki vaatimukset täyttävän miehen. Sitten hän kuitenkin päätti lopulta ryhtyä yksinhuoltajaksi mulattilapselle. Tässä kuviossa ei voittanut kukaan muu kuin tämä lapsen isä, joka pääsi "pukille" joksikin aikaa ja siirtämään geeninsä seuraavalle sukupolvelle.
Tämä arvon leidi olisi voinut valita toisin, ja mielestäni hänen olisi kannattanut valita toisin. Jopa minä olisin voinut olla hänelle hyvä... tai ainakin selvästi parempi kuin tämä lapsen isä, josta ei tietoa ole.
Jestas!!!! Mä juoksisin ja lujaa, jos jonkun työkaverin tuttu kirjoittaisi mulle kosiokirjeen. Ei oikein nykymaailmaa tuollainen puhemiehenä toimiminen.
Kyseiseltä leidiltä kysyttiin etukäteen, haluaako hän saada viestin. Ja vastaus oli kyllä.
Enkä todellakaan kosinut. Odotin vain jotain vastausta, ja sitten olisin ehdottanut tapaamista jossain kahvilassa jokin alkuilta.
Pointti on siinä, ettei minulle annettu edes mahdollisuutta. Jos minut olisi "tutkittu ja tuomittu" kelvottomaksi todeten, olisi tilanne ollut aivan erilainen.
Nainen vaistosi, että olet creepy.
Eikö olekin kätevää, kun kaikki on aina miehen vika?
Tästä ketjusta just luin, että naisilla on väärät deittailukriteerit ja että naisten tulisi niitä muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Te tämän ketjun miehet keskitytte aivan liikaa ulkoisten seikkojen pohtimiseen. Unohdatte lähes kokonaan sen, että moni nainen arvostaa miehessä mukavaa luonnetta, empaattisuutta, keskustelukykyä, huumorintajua jne.
Tuo on aika huvittava piirre useimmissa naisissa. Mieheltä vaaditaan vaikka mitä, mutta nainen itse yleensä on juuri kaikkea muuta kuin kuvatun listan ominaisuudet.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju on ihan turha. Ap on niin kiintynyt tasoteoriaan ettei kerta kaikkiaan suostu uskomaan mitään muuta. Ei, vaikka on tässäkin ketjussa puhunut ristiin itsensä kanssa jo useasti ja siitä on hänelle moneen kertaan huomautettu.
En ole puhunut ristiin itseni kanssa.
Keskustelu on vain mennyt seuraavalla linjalla:
"Naiset suosivat pitkiä miehiä"
"Täyttä roskaa ap!"
"Tässä todisteet, olkaa hyvät"
"minun kaverini pariutui lyhyen miehen kanssa, sinähän sanoit etteivät alle 178,9765cm miehet saa koskaan naisia"
"En muista sanoneeni tuollaista"
"Sanoitpas! Ap puhui taas ristiin!"
Ei vaan keskustelu on mennyt tällä linjalla:
- Naiset haluavat vain pitkiä jykeväleukaisia lentäjämalleja parisuhteeseen.
- Minun mieheni ei ole ollenkaan tuollainen.
- Sinun miehesi onkin perusbeta. Kyllä sellaisetkin on parisuhteessa.
- No niin, eli betatkin kelpaavat parisuhteeseen.
- Tyhmät naiset! Tutkimukset osoittavat, että ainoastaan jykeväleukaiset lentäjämallit saavat parisuhteen.
Niinpä. Tuo teksti on ihan sairas ajattelumaailmaltaan. Todennäköisesti kyseinen nainen ei vastannut siksi että oli jo tavannut itseään kiinnostavan miehen. Tai ehkä kirjoittajan maine kulkee hänen edellään ja nainen osasi varoa.