Ambulanssi ei ottanut kyytiin ja kun itse olisi pitänyt mennä sairaalaan, ei mennyt ja nainen kuoli

Mistäpä me täällä tiedetään millainen siellä on ollut tilanne ja saati heidän taustatietojaan. Itse kyllä ajattelisin, että jokainen selvä- ja täyspäinen eli täysissä sielunvoimissaan ja järjissään oleva ihminen osaa hakeutua vakavasti sairaaksi itsensä tuntiessaan hoitoon vaikka taksilla, naapurin kyydillä tai konttaamalla. Mikä tämän tyttären rooli tässä oikein onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

paha yhteiskunta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rintakipu ja "rintakipu". Tietäsitte miten helvetin paljon on rintakipupotilaita. Osalla sydäntapahtuma, suurimmalla osalla ei. Ja niihin  oikeasti suhtaudutaan vakavasti jos potilas on kivulias tai jotain epäselvää peruselintoiminnoissa on. Suurella osalla ei ole mitään (onneksi); on ahdistusta, paniikkia, luulotautia, närästystä, lihasjumia, keuhkotulehdusta  jne) . Ihmiset saattaa soittaa itselleen lanssia 10 kertaa viikossa ja silti sinne mennään jos ihminen mainitsee sanan rintakipu ja aina ne samat kokeet tehdään ja useimmiten viedään vielä ensiapuun, jossa sadannen kerran ei taaskaan mitään löydy.  Ja joka hemmetin kerta ensihoidon lääkäri sanoo, että mitään ei hälyttävää ole, mutta viedään vielä varuiksi päivystykseen, jossa otetaan verikokeet. Joten oikeasti alkaa vituttaa taas tämä paskapuhe ettei oikeasti hoidettaisi tai tällaiset murheelliset kokonaistapahtumat olisivat jotenkin yleisiä.  Sitten yleistä on myös se, että ihmiset, joilla on selvä sydäntapahtuma ja infarktin oireet oikeasti, ei sitten millään edes suostu kehotuksista huolimatta aina soittamaan itselleen lanssia, vaan lähtee jonkun naapurina kyyditsemänä jonnekin terveyskeskukseen.  Ja tätä harjoittavat etenkin miehet. 

Todellako on noin että suhtaudutaan vakavasti jos mainitsee rintakivusta? Millähän planeetalla sinä oikein elät? Minulta on yhden (1) kerran otettu EKG eikä todellakaan kertaakaan mitään verikokeita tähän liittyen kun rintakipuja on ollut epäsäännöllisesti viimeiset 10 vuotta. Olen nyt lähes 50-vuotias, äidilläni oli sepelvaltimotauti ja ensimmäinen sydänkohtaus jo 30-vuotiaana ja siihen loppui työelämä hänen osaltaan.

Osalle on selvästi liian pelottavaa muuttaa lapsena opetettua mielikuvaa siitä että hoitoa saa tarvitessaan, ihan kuin on muunkin perusturvallisuuden kohdalla nykyään. Pidetään kiinni omista kuvitelmista että jos jää työttömäksi tai sairastuu vakavasti niin yhteiskunta huolehtii kuluista ja parantaa, vaikka todellisuudessa varsinkin lapseton henkilö joutuu noissa tilanteissa väistämättä niin pienituloiseksi ettei edes asunnon pito ole enää vaihtoehtojen rajoissa.

Jos olet 10 vuotta kärsinyt  rintakivusta, niin onko se yhteiskunnan vika, ettet ole käynyt tutkimuksissa? Jos tuon kerrot ja varaat ajan lääkärille, niin sinulle tehdään perustutkimukset ja rasitus-EKG aivan varmuudella, vaikka oireet eivät olisi tyypillisiä sydänkivun oireita. Läheskään kaikki rintakivuthan eivät viittaa sydämeen, mutta jos kokee ne häiritsevinä ja on vahva sukurasite, niin ihan poissulkumielessä tutkitaan silti.. Ja jos ne tutkimukset sinulle on tehty eikä niissä ole mitään, niin sittenhän rintakivun syy on joku muu kuin pumppu. Epäselvissä tilanteissa tehdään vielä varjoainetutkimus jos oireet vahvasti siltä viittaa sydänperäiseen kipuun. Voithan haukkua yhteiskuntaa ja huonoa hoitoa, mutta en nyt ymmärrä etteikö ihmisellä itsellään olisi mitään vastuuta esim. siitä, että hakeutuisi selvittämään asiaa lääkärin arvioon. Vai mitä oletit? Ja  jos mitään ei ole löydetty ja olet 10 vuotta asian kanssa elänyt ilman oireiden voimistumista siinä määrin, että olisit hakeutunut uudelleen tutkimuksiin, niin on aika varmaa, että kyse on muusta kuin sepelvaltimoperäisestä kivusta

Ei se tosiaankaan noin mene todellisessa elämässä, että tutkimuksiin vain käveltäisiin sisään ja niitä tehtäisiin sen mukaan mitä rintakipupotilas toivoo. Katsos kun EKG on jo kertaalleen tehty. Tulokset löytyvät koneelta ja niitä katsotaan uudelleen ja uudelleen, ovat useita vuosia vanhoja. Lisäksi en päässyt siitä täysin puhtain paperein läpikään. Viime aikoina ei ole ollut niin selviä rintakipuja, pelkästään käsivarsikipua silloin tällöin, eli "ei aihetta tutkimuksiin".  Eli miten tarkalleen ottaen hakeudutaan selvittämään asiaa lääkärin arvioon, voitko yhtään täsmentää?

No jospa vaikka varaisit ajan terveyskeskukseen ja kertoisit että kärsit toistuvista rintakivuista ja suvussa on sepelvaltimotautia nuorella iällä. Sinulta selvitetään riskitekijöitä kuten verenpaine, tupakointi, kolesterolit ja sokerit. Jos rasituksessa tulevaa rintakipua on, voidaan terveyskeskuksen kautta lähettää rasituskokeeseen. Jos sen pohjalta herää huolta tai oireet ovat selvät voidaan voidaan lähettää kardiologin arvioon verisuonten kuvausta varten.

Pelkkä korkea verenpaine ei johda mihinkään tutkimuksiin. Kolesteroli ja sokerit ovat tiettävästi kunnossa. Rasitus-EKG tuskin onnistuisi, lihaksiltani loppuisi siinä happi ennen kuin pääsisi edes alkuun.

Seuraava tutkimus olisi sitten sydämen perfuusiokuvaus tai joissain tapauksissa sepelvaltimoiden tt-kuvaus. Joissain paikoissa sepelvaltimoiden varjoainekuvaus voisi olla yksi vaihtoehto. On tärkeää hoitaa sepelvaltimotaudin riskitekijät kuntoon eli myös verenpaine normaalitasolle ja se on terveyskeskuksen tehtävä. Asianmukaista on aloittaa lääkitykset (aspiriini, kolesterolilääke, pikanitro varalle) jos on epäilyä sepelvaltimotaudista.

Kyllä, verenpaine on tosiaan hoidettu normaalitasolle. Se tapahtui niin että sitä mitattiin täsmälleen siihen saakka kunnes noin kymmennellä mittauskerralla saatiin lopulta tulos jossa se oli vain hyväksyttävässä määrin yli raja-arvojen, ja seuranta lopetettiin sitten siihen. Potilaallahan ei ollut enää korkeaa verenpainetta.  Lääkitystä ei edes mainittu missään vaiheessa.

No voi jestas! Jos huolestuttaa niin osta kotiin mittari, pidä vaikka 2 viikkoa verenpaineseurantaa aamuin illoin ja lukemat ylös. Laske keskiarvot. Jos korkeita lukemia, ots yhteys terkkariin ja pyydä lääkitystä. En usko että kukaan lääkäri kieltäytyisi kirjoittamasta verenpainelääkkeitä potilaalle, joka on huolissaan kardiovaskulaaririskistään jos paineet on koholla. Myös lääkkeettömät keinot voit ottaa heti käyttöön. Lakritsi ja salmiakki ruokavaliosta pois, liikuntaa lisää, vähennä suolan käyttöä ja alkoa, laihduta. Syö enemmän kasviksia ja vähemmän eläinperäistä ja prosessoitua ruokaa. Kuulostat hivenen avuttomalta.

Minulla on kotimittari, ja olen toiminut noin. Muutenhan ei olisi päässyt edes siihen seurantaankaan ellei olisi ollut jo omaa seurantaa takana. Lakritsia, salmiakkia, lisättyä suolaa tai valmisruokia en käytä ollenkaan, alkoholissakaan ei ole mitään vähennettävää. Eläinperäistä ruokavaliossa on lähinnä juusto ja kala, ja suurin osa ruuastani on vegetaarista. Varmasti olenkin hivenen avuton mutta niin olet sitten kyllä sinäkin.

No tuossahan oli ohjeistettu menemään hoitoon samantien taksilla, sinua ei oltu ohjeistettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

paha yhteiskunta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rintakipu ja "rintakipu". Tietäsitte miten helvetin paljon on rintakipupotilaita. Osalla sydäntapahtuma, suurimmalla osalla ei. Ja niihin  oikeasti suhtaudutaan vakavasti jos potilas on kivulias tai jotain epäselvää peruselintoiminnoissa on. Suurella osalla ei ole mitään (onneksi); on ahdistusta, paniikkia, luulotautia, närästystä, lihasjumia, keuhkotulehdusta  jne) . Ihmiset saattaa soittaa itselleen lanssia 10 kertaa viikossa ja silti sinne mennään jos ihminen mainitsee sanan rintakipu ja aina ne samat kokeet tehdään ja useimmiten viedään vielä ensiapuun, jossa sadannen kerran ei taaskaan mitään löydy.  Ja joka hemmetin kerta ensihoidon lääkäri sanoo, että mitään ei hälyttävää ole, mutta viedään vielä varuiksi päivystykseen, jossa otetaan verikokeet. Joten oikeasti alkaa vituttaa taas tämä paskapuhe ettei oikeasti hoidettaisi tai tällaiset murheelliset kokonaistapahtumat olisivat jotenkin yleisiä.  Sitten yleistä on myös se, että ihmiset, joilla on selvä sydäntapahtuma ja infarktin oireet oikeasti, ei sitten millään edes suostu kehotuksista huolimatta aina soittamaan itselleen lanssia, vaan lähtee jonkun naapurina kyyditsemänä jonnekin terveyskeskukseen.  Ja tätä harjoittavat etenkin miehet. 

Todellako on noin että suhtaudutaan vakavasti jos mainitsee rintakivusta? Millähän planeetalla sinä oikein elät? Minulta on yhden (1) kerran otettu EKG eikä todellakaan kertaakaan mitään verikokeita tähän liittyen kun rintakipuja on ollut epäsäännöllisesti viimeiset 10 vuotta. Olen nyt lähes 50-vuotias, äidilläni oli sepelvaltimotauti ja ensimmäinen sydänkohtaus jo 30-vuotiaana ja siihen loppui työelämä hänen osaltaan.

Osalle on selvästi liian pelottavaa muuttaa lapsena opetettua mielikuvaa siitä että hoitoa saa tarvitessaan, ihan kuin on muunkin perusturvallisuuden kohdalla nykyään. Pidetään kiinni omista kuvitelmista että jos jää työttömäksi tai sairastuu vakavasti niin yhteiskunta huolehtii kuluista ja parantaa, vaikka todellisuudessa varsinkin lapseton henkilö joutuu noissa tilanteissa väistämättä niin pienituloiseksi ettei edes asunnon pito ole enää vaihtoehtojen rajoissa.

Jos olet 10 vuotta kärsinyt  rintakivusta, niin onko se yhteiskunnan vika, ettet ole käynyt tutkimuksissa? Jos tuon kerrot ja varaat ajan lääkärille, niin sinulle tehdään perustutkimukset ja rasitus-EKG aivan varmuudella, vaikka oireet eivät olisi tyypillisiä sydänkivun oireita. Läheskään kaikki rintakivuthan eivät viittaa sydämeen, mutta jos kokee ne häiritsevinä ja on vahva sukurasite, niin ihan poissulkumielessä tutkitaan silti.. Ja jos ne tutkimukset sinulle on tehty eikä niissä ole mitään, niin sittenhän rintakivun syy on joku muu kuin pumppu. Epäselvissä tilanteissa tehdään vielä varjoainetutkimus jos oireet vahvasti siltä viittaa sydänperäiseen kipuun. Voithan haukkua yhteiskuntaa ja huonoa hoitoa, mutta en nyt ymmärrä etteikö ihmisellä itsellään olisi mitään vastuuta esim. siitä, että hakeutuisi selvittämään asiaa lääkärin arvioon. Vai mitä oletit? Ja  jos mitään ei ole löydetty ja olet 10 vuotta asian kanssa elänyt ilman oireiden voimistumista siinä määrin, että olisit hakeutunut uudelleen tutkimuksiin, niin on aika varmaa, että kyse on muusta kuin sepelvaltimoperäisestä kivusta

Ei se tosiaankaan noin mene todellisessa elämässä, että tutkimuksiin vain käveltäisiin sisään ja niitä tehtäisiin sen mukaan mitä rintakipupotilas toivoo. Katsos kun EKG on jo kertaalleen tehty. Tulokset löytyvät koneelta ja niitä katsotaan uudelleen ja uudelleen, ovat useita vuosia vanhoja. Lisäksi en päässyt siitä täysin puhtain paperein läpikään. Viime aikoina ei ole ollut niin selviä rintakipuja, pelkästään käsivarsikipua silloin tällöin, eli "ei aihetta tutkimuksiin".  Eli miten tarkalleen ottaen hakeudutaan selvittämään asiaa lääkärin arvioon, voitko yhtään täsmentää?

No jospa vaikka varaisit ajan terveyskeskukseen ja kertoisit että kärsit toistuvista rintakivuista ja suvussa on sepelvaltimotautia nuorella iällä. Sinulta selvitetään riskitekijöitä kuten verenpaine, tupakointi, kolesterolit ja sokerit. Jos rasituksessa tulevaa rintakipua on, voidaan terveyskeskuksen kautta lähettää rasituskokeeseen. Jos sen pohjalta herää huolta tai oireet ovat selvät voidaan voidaan lähettää kardiologin arvioon verisuonten kuvausta varten.

Pelkkä korkea verenpaine ei johda mihinkään tutkimuksiin. Kolesteroli ja sokerit ovat tiettävästi kunnossa. Rasitus-EKG tuskin onnistuisi, lihaksiltani loppuisi siinä happi ennen kuin pääsisi edes alkuun.

Seuraava tutkimus olisi sitten sydämen perfuusiokuvaus tai joissain tapauksissa sepelvaltimoiden tt-kuvaus. Joissain paikoissa sepelvaltimoiden varjoainekuvaus voisi olla yksi vaihtoehto. On tärkeää hoitaa sepelvaltimotaudin riskitekijät kuntoon eli myös verenpaine normaalitasolle ja se on terveyskeskuksen tehtävä. Asianmukaista on aloittaa lääkitykset (aspiriini, kolesterolilääke, pikanitro varalle) jos on epäilyä sepelvaltimotaudista.

Kyllä, verenpaine on tosiaan hoidettu normaalitasolle. Se tapahtui niin että sitä mitattiin täsmälleen siihen saakka kunnes noin kymmennellä mittauskerralla saatiin lopulta tulos jossa se oli vain hyväksyttävässä määrin yli raja-arvojen, ja seuranta lopetettiin sitten siihen. Potilaallahan ei ollut enää korkeaa verenpainetta.  Lääkitystä ei edes mainittu missään vaiheessa.

No voi jestas! Jos huolestuttaa niin osta kotiin mittari, pidä vaikka 2 viikkoa verenpaineseurantaa aamuin illoin ja lukemat ylös. Laske keskiarvot. Jos korkeita lukemia, ots yhteys terkkariin ja pyydä lääkitystä. En usko että kukaan lääkäri kieltäytyisi kirjoittamasta verenpainelääkkeitä potilaalle, joka on huolissaan kardiovaskulaaririskistään jos paineet on koholla. Myös lääkkeettömät keinot voit ottaa heti käyttöön. Lakritsi ja salmiakki ruokavaliosta pois, liikuntaa lisää, vähennä suolan käyttöä ja alkoa, laihduta. Syö enemmän kasviksia ja vähemmän eläinperäistä ja prosessoitua ruokaa. Kuulostat hivenen avuttomalta.

Minulla on kotimittari, ja olen toiminut noin. Muutenhan ei olisi päässyt edes siihen seurantaankaan ellei olisi ollut jo omaa seurantaa takana. Lakritsia, salmiakkia, lisättyä suolaa tai valmisruokia en käytä ollenkaan, alkoholissakaan ei ole mitään vähennettävää. Eläinperäistä ruokavaliossa on lähinnä juusto ja kala, ja suurin osa ruuastani on vegetaarista. Varmasti olenkin hivenen avuton mutta niin olet sitten kyllä sinäkin.

Asia harvinaisen selvä. Sittenhän voit mittailla paineitasi. Jos ne ovat koholla, ole yhteydessä terkkariin. Jos ne ovat normaaleja, ole iloinen, sinulla on yksi riskitekijä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

No tuossahan oli ohjeistettu menemään hoitoon samantien taksilla, sinua ei oltu ohjeistettu. 

Missä noin on sanottu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

paha yhteiskunta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rintakipu ja "rintakipu". Tietäsitte miten helvetin paljon on rintakipupotilaita. Osalla sydäntapahtuma, suurimmalla osalla ei. Ja niihin  oikeasti suhtaudutaan vakavasti jos potilas on kivulias tai jotain epäselvää peruselintoiminnoissa on. Suurella osalla ei ole mitään (onneksi); on ahdistusta, paniikkia, luulotautia, närästystä, lihasjumia, keuhkotulehdusta  jne) . Ihmiset saattaa soittaa itselleen lanssia 10 kertaa viikossa ja silti sinne mennään jos ihminen mainitsee sanan rintakipu ja aina ne samat kokeet tehdään ja useimmiten viedään vielä ensiapuun, jossa sadannen kerran ei taaskaan mitään löydy.  Ja joka hemmetin kerta ensihoidon lääkäri sanoo, että mitään ei hälyttävää ole, mutta viedään vielä varuiksi päivystykseen, jossa otetaan verikokeet. Joten oikeasti alkaa vituttaa taas tämä paskapuhe ettei oikeasti hoidettaisi tai tällaiset murheelliset kokonaistapahtumat olisivat jotenkin yleisiä.  Sitten yleistä on myös se, että ihmiset, joilla on selvä sydäntapahtuma ja infarktin oireet oikeasti, ei sitten millään edes suostu kehotuksista huolimatta aina soittamaan itselleen lanssia, vaan lähtee jonkun naapurina kyyditsemänä jonnekin terveyskeskukseen.  Ja tätä harjoittavat etenkin miehet. 

Todellako on noin että suhtaudutaan vakavasti jos mainitsee rintakivusta? Millähän planeetalla sinä oikein elät? Minulta on yhden (1) kerran otettu EKG eikä todellakaan kertaakaan mitään verikokeita tähän liittyen kun rintakipuja on ollut epäsäännöllisesti viimeiset 10 vuotta. Olen nyt lähes 50-vuotias, äidilläni oli sepelvaltimotauti ja ensimmäinen sydänkohtaus jo 30-vuotiaana ja siihen loppui työelämä hänen osaltaan.

Osalle on selvästi liian pelottavaa muuttaa lapsena opetettua mielikuvaa siitä että hoitoa saa tarvitessaan, ihan kuin on muunkin perusturvallisuuden kohdalla nykyään. Pidetään kiinni omista kuvitelmista että jos jää työttömäksi tai sairastuu vakavasti niin yhteiskunta huolehtii kuluista ja parantaa, vaikka todellisuudessa varsinkin lapseton henkilö joutuu noissa tilanteissa väistämättä niin pienituloiseksi ettei edes asunnon pito ole enää vaihtoehtojen rajoissa.

Jos olet 10 vuotta kärsinyt  rintakivusta, niin onko se yhteiskunnan vika, ettet ole käynyt tutkimuksissa? Jos tuon kerrot ja varaat ajan lääkärille, niin sinulle tehdään perustutkimukset ja rasitus-EKG aivan varmuudella, vaikka oireet eivät olisi tyypillisiä sydänkivun oireita. Läheskään kaikki rintakivuthan eivät viittaa sydämeen, mutta jos kokee ne häiritsevinä ja on vahva sukurasite, niin ihan poissulkumielessä tutkitaan silti.. Ja jos ne tutkimukset sinulle on tehty eikä niissä ole mitään, niin sittenhän rintakivun syy on joku muu kuin pumppu. Epäselvissä tilanteissa tehdään vielä varjoainetutkimus jos oireet vahvasti siltä viittaa sydänperäiseen kipuun. Voithan haukkua yhteiskuntaa ja huonoa hoitoa, mutta en nyt ymmärrä etteikö ihmisellä itsellään olisi mitään vastuuta esim. siitä, että hakeutuisi selvittämään asiaa lääkärin arvioon. Vai mitä oletit? Ja  jos mitään ei ole löydetty ja olet 10 vuotta asian kanssa elänyt ilman oireiden voimistumista siinä määrin, että olisit hakeutunut uudelleen tutkimuksiin, niin on aika varmaa, että kyse on muusta kuin sepelvaltimoperäisestä kivusta

Ei se tosiaankaan noin mene todellisessa elämässä, että tutkimuksiin vain käveltäisiin sisään ja niitä tehtäisiin sen mukaan mitä rintakipupotilas toivoo. Katsos kun EKG on jo kertaalleen tehty. Tulokset löytyvät koneelta ja niitä katsotaan uudelleen ja uudelleen, ovat useita vuosia vanhoja. Lisäksi en päässyt siitä täysin puhtain paperein läpikään. Viime aikoina ei ole ollut niin selviä rintakipuja, pelkästään käsivarsikipua silloin tällöin, eli "ei aihetta tutkimuksiin".  Eli miten tarkalleen ottaen hakeudutaan selvittämään asiaa lääkärin arvioon, voitko yhtään täsmentää?

No jospa vaikka varaisit ajan terveyskeskukseen ja kertoisit että kärsit toistuvista rintakivuista ja suvussa on sepelvaltimotautia nuorella iällä. Sinulta selvitetään riskitekijöitä kuten verenpaine, tupakointi, kolesterolit ja sokerit. Jos rasituksessa tulevaa rintakipua on, voidaan terveyskeskuksen kautta lähettää rasituskokeeseen. Jos sen pohjalta herää huolta tai oireet ovat selvät voidaan voidaan lähettää kardiologin arvioon verisuonten kuvausta varten.

Pelkkä korkea verenpaine ei johda mihinkään tutkimuksiin. Kolesteroli ja sokerit ovat tiettävästi kunnossa. Rasitus-EKG tuskin onnistuisi, lihaksiltani loppuisi siinä happi ennen kuin pääsisi edes alkuun.

Seuraava tutkimus olisi sitten sydämen perfuusiokuvaus tai joissain tapauksissa sepelvaltimoiden tt-kuvaus. Joissain paikoissa sepelvaltimoiden varjoainekuvaus voisi olla yksi vaihtoehto. On tärkeää hoitaa sepelvaltimotaudin riskitekijät kuntoon eli myös verenpaine normaalitasolle ja se on terveyskeskuksen tehtävä. Asianmukaista on aloittaa lääkitykset (aspiriini, kolesterolilääke, pikanitro varalle) jos on epäilyä sepelvaltimotaudista.

Kyllä, verenpaine on tosiaan hoidettu normaalitasolle. Se tapahtui niin että sitä mitattiin täsmälleen siihen saakka kunnes noin kymmennellä mittauskerralla saatiin lopulta tulos jossa se oli vain hyväksyttävässä määrin yli raja-arvojen, ja seuranta lopetettiin sitten siihen. Potilaallahan ei ollut enää korkeaa verenpainetta.  Lääkitystä ei edes mainittu missään vaiheessa.

No voi jestas! Jos huolestuttaa niin osta kotiin mittari, pidä vaikka 2 viikkoa verenpaineseurantaa aamuin illoin ja lukemat ylös. Laske keskiarvot. Jos korkeita lukemia, ots yhteys terkkariin ja pyydä lääkitystä. En usko että kukaan lääkäri kieltäytyisi kirjoittamasta verenpainelääkkeitä potilaalle, joka on huolissaan kardiovaskulaaririskistään jos paineet on koholla. Myös lääkkeettömät keinot voit ottaa heti käyttöön. Lakritsi ja salmiakki ruokavaliosta pois, liikuntaa lisää, vähennä suolan käyttöä ja alkoa, laihduta. Syö enemmän kasviksia ja vähemmän eläinperäistä ja prosessoitua ruokaa. Kuulostat hivenen avuttomalta.

Minulla on kotimittari, ja olen toiminut noin. Muutenhan ei olisi päässyt edes siihen seurantaankaan ellei olisi ollut jo omaa seurantaa takana. Lakritsia, salmiakkia, lisättyä suolaa tai valmisruokia en käytä ollenkaan, alkoholissakaan ei ole mitään vähennettävää. Eläinperäistä ruokavaliossa on lähinnä juusto ja kala, ja suurin osa ruuastani on vegetaarista. Varmasti olenkin hivenen avuton mutta niin olet sitten kyllä sinäkin.

Asia harvinaisen selvä. Sittenhän voit mittailla paineitasi. Jos ne ovat koholla, ole yhteydessä terkkariin. Jos ne ovat normaaleja, ole iloinen, sinulla on yksi riskitekijä vähemmän.

Laskeeko se "terkkariin" yhteydessä oleminen riskiä vai miten? Mikä muuten on terkkari?

Vierailija kirjoitti:

Ei voi käsittää ettei taksia voinut tilata tai pyytää vaikka naapurilta kyytiä.

Ehkä nämä omaiset on käsittäneet asian niin että kun ambulanssi ei huoli niin on katsottu että ei ole hoidon tarpeessa? Joka tapauksessa lääkärit tekivät selvän arviointivirheen, koska oireet ja kipsi jalassa viittasivat niin selkeästi veritulppaan ja silloin on todella ambulanssikyydin paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan turhaa tuoda esille mitä olisi kannattanut ensihoidon ja lääkärin tehdä. Tottakai olisi toimittu toisin, jos olisi ollut selvänäkijän taidot ja nähty mitä tuleman pitää. Ohjeeksi oli annettu tulla sairaalaan taksilla tai omin kyydein. Ohjeita on hyvä noudattaa. Ei niitä turhaan anneta.

Mistä te keksisitte näitä ohjeita? Lehtijutun mukaan perhe oli saanut ihan päivastaisen viestin. Turha käynti, eikä potilaalla ollut mitään hätää.

Tuollahan se jutussa sanotaan että oli ohjeistettu hakeutumaan hoitoon omalla kyydillä tai taksilla. Rauhoittelu liittynee siihen ettei tarvetta ollut ekana päivänä ambulanssilla viedä.

Vierailija kirjoitti:

Mistäpä me täällä tiedetään millainen siellä on ollut tilanne ja saati heidän taustatietojaan. Itse kyllä ajattelisin, että jokainen selvä- ja täyspäinen eli täysissä sielunvoimissaan ja järjissään oleva ihminen osaa hakeutua vakavasti sairaaksi itsensä tuntiessaan hoitoon vaikka taksilla, naapurin kyydillä tai konttaamalla. Mikä tämän tyttären rooli tässä oikein onkaan.[/quote

Voi kuule, kyllä av-mamma tietää. Kaikki terv.huollon kokemukset pitää olla vain ja ainoastaan negatiivisia ja vain maallikko on oikeassa. Kaikki muut kommentit saa vaan alapeukkua. Sinänsä tuttua, mutta kertoo laajemmasta ilmiöstä. Tietynlaista vihapuhetta terveydenhuoltoa kohtaan, sitähän se on tosin ollut tällä palstalla aina. Koskaan ei kukaan muutenkaan kerro mitään positiivista mistään tällä palstalla, ainakaan julkisista palveluista. Päiväkodit, koulut, neuvolat, terveyskeskukset...pelkkää negaa. Kaikki on aina huonosti maassa, jossa kuitenkin on maailmanlaajuisesti erittäin korkeatasoinen terveydenhuolto ja päivähoito. Hirvittävän negatiivinen ajattelumalli ja aina vika on yhteiskunnassa. Välillä tekis hyvää  maistaa palveluita vaikka rapakon takana ja sen jälkeen voitais kysyä uudelleen...

Pitääkö tulkita, että Suomessa on uusi suositus: ambulanssi ei vie veritulppapotilaita, vaan on käytettävä omaa kyytiä. Jos näin on, niin taksikyydit sairaalaan on saatava laskulle, kaikilla ei ole luottokorttia tai tilillä rahaa satasta tai jopa enemmän harvaan asutuilla maalaiskylillä.

Vierailija kirjoitti:

No tuossahan oli ohjeistettu menemään hoitoon samantien taksilla, sinua ei oltu ohjeistettu. 

ei se ohjeistus näin jälkikäteen paljoa auta

Vierailija kirjoitti:

No tuossahan oli ohjeistettu menemään hoitoon samantien taksilla, sinua ei oltu ohjeistettu. 

"Tytär kertoo ambulanssihenkilökunnan viettäneen pitkän aikaan perheen luona.

– Ne juttelivat pitkään meidän kanssamme, ja yrittivät vakuuttaa, että mitään hätää ei ole."

Kyllä omaisille pitää sanoa selkeästi, jos potilaan pitää itse hakeutua hoitoon eikä vain vähätellä oireita. Ei syyttäjä turhaan nosta syytettä tällaisissa asioissa Suomessa.

Voisi katsoa myös kuolemantuottamuksena toisin päin: miksi perhe ei vienyt sairaalaan? Ei joku yksittäinen lääkäri ole mikään tuomari, jonka mielipiteeseen pitää uskoa. Sairas kärrätäån paikan päälle ja pois ei lähdetä ennenkuin apu tulee.

Eläinlääkäri kun on yksityinen palveluntuottaja, niin hänelle on tärkeää tuottaa ihmisiä miellyttävää palvelua. Sinä myös maksat koko hinnan palvelusta. Kun viet lapsesi terveyskeskukseen tai päivystykseen, olet kunnallisssa terveydenhuollossa, joka tuotetaan verovaroilla, ja josta maksat itse murto-osan. Mikäli haluat itseäsi miellyttävää nopeaa palvelua, menet yksityiselle lääkäriasemalle.

varbuin kirjoitti:

Eläinlääkäri kun on yksityinen palveluntuottaja, niin hänelle on tärkeää tuottaa ihmisiä miellyttävää palvelua. Sinä myös maksat koko hinnan palvelusta. Kun viet lapsesi terveyskeskukseen tai päivystykseen, olet kunnallisssa terveydenhuollossa, joka tuotetaan verovaroilla, ja josta maksat itse murto-osan. Mikäli haluat itseäsi miellyttävää nopeaa palvelua, menet yksityiselle lääkäriasemalle.

Tämä siis sille, joka vertasi eläinlääkäriä ja lastensa käyntiä lääkärillä. Rahalla saa parempaa palvelua jonon ohi, mikäli menee yksityiselle.

Niin ei kai se neuvokaan auttanut kun ei noudattanut neuvoa. Sehän se pointti tässä on. Jos olisi toiminut saamansa ohjeen mukaan, niin ei olisi heittänyt lusikkaa nurkkaan. Ei ole mikään normikäytäntö ettei viedä päivystykseen ambulanssilla, jos epäillään keuhkoveritulppaa. Sitä ei ole oireiden mukaan luultavasti vahvasti epäilty, koska on ollut niin hyväkuntoinen. Oma oletukseni on, että kuitenkin haluttu taustan takia varmistaa tilanne, eli ollut joku epävarmuustekijä kuitenkin pohjalla. Ja ei ole mennyt sinne tutkimukseen, jossa tilanne olisi selvinnyt. Useinhan keuhkoveritulppapotilas on niin sairas, ettei siinä ole kahta sanaa mitä tehdään. Eli tässä on ollut jotain normaalitilanteesta hyvin poikkeavaa elementtiä kyllä mukana, sinänsä surullista. Voi olla, että tässä on ollut epäsuotuisia tekijöitä mukana. Onko ensihoidon lääkäri ollut orientoitunut puheluun vai ollut kiinni jossain toisessa tilanteessa, onko ollut kiirettä ensihoidon tehtävissä ja sen takia päädytty tähän ratkisu potilaan  ns.hyvän kunnon takia, onko potilas sellainen että soittanut 100 kertaa paniikkioireen takia itselleen ambulanssia ja nyt sitten  epäilty taas osittain samaa...Lukemattomia vaihtoehtoja ja se asia ei ole sitten meidän tuomittavissa. 

Kyllä mun mielestä (toki maallikkona) kuulostaa todella oudolta, että jos ja kun tuossa nyt on kuitenkin epäilty niinkin vakavaa juttua kuin veritulppaa, otetaan silti se riski, ettei kuljeteta ambulanssilla päivystykseen.

Mun kaverille tuli veritulppa käteen, ilmeisesti e-pillereistä. Oli vaan naureskellut. kun käsi turposi ja meni ihan kovaksi. Sitä oli urheiluleirillä vielä hierottukin. Kun sitten meni itse lääkäriin (hänellä ei siis ollut mitään muita oireita kuin tuo käsi ja meni lääkäriin asenteella "no mennään nyt sitten") ja sieltä määrättiin suoraan ambulanssilla sairaalaan ja ehdottomaan vuodelepoon, ei saanut edes vessaan mennä siinä vaiheessa. Parikymppinen kilpaurheilija kyseessä.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tietenkin olisi arvioitu erilailla jos olisi tiedetty mitä tuleman pitää. Mutta kuulostaa hiukan oudolta ettei veritulpan mahdollisuutta ole edes otettu sitten kuljetusta arvioitaessa huomioon, vaikka siitä on nimenomaan lähdetty soittelemaan. Ottaen vielä huomioon sen, että potilaalla oli se kipsi jalassa ja liikkuminen siksi jo oletettavastikin suurempi ponnistus kuin vammattomalla ihmisellä. Ensihoitajat olivat kuitenkin jutun mukaan viipyneet siellä pitkään rauhoittelemassa tätä potilasta, eli tulipalokiirettä muualle ei ollut.

Eikä edes toisella kerralla ole viety. Seuraavana päivänä yritti itse ja kuolikin sitten siihen kyytiin. Kolmas ambulanssi oli ilmeisesti hälytetty tarpeeksi vakavaan tilanteeseen, kun potilas oli jo vainaja.

Vierailija kirjoitti:

Laskeeko se "terkkariin" yhteydessä oleminen riskiä vai miten? Mikä muuten on terkkari?

Terkkari = terveyskeskus

Ei, puhelinsoitto sinne ei maagisella tavalla vähennä sydäntautiriskiäsi.

Sen sijaan jos paineesi ovat normaalitasolla voit olla tyytyväinen sillä sinulta puuttuu tämä nimenomainen sydäntautien riskitekijä, korkea verenpaine. Jos taas ne ovat korkeat voit ottaa puhelimen käteen ja soittaa terkkariin ja pyytää päästä vastaanotolle verenpaineen hoidon aloitusta varten, kun kerran elämäntapasikin vaikuttavat hyviltä liikuntaa lukuunottamatta niin lääkehoito olisi luonnollisesti seuraava askel ja sukuriski huomioiden varmasti perusteltua. Edelleenkään en usko että verenpainelääkettä ei suostuttaisi määräämään henkilölle jolla on korkeita verenpaineita. Yleensä ongelma tuppaa olemaan vastakkainen, eli ihmiset eivät halua syödä niitä lääkkeitä vaikka suositeltaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuossahan oli ohjeistettu menemään hoitoon samantien taksilla, sinua ei oltu ohjeistettu. 

"Tytär kertoo ambulanssihenkilökunnan viettäneen pitkän aikaan perheen luona.

– Ne juttelivat pitkään meidän kanssamme, ja yrittivät vakuuttaa, että mitään hätää ei ole."

Kyllä omaisille pitää sanoa selkeästi, jos potilaan pitää itse hakeutua hoitoon eikä vain vähätellä oireita. Ei syyttäjä turhaan nosta syytettä tällaisissa asioissa Suomessa.

Niin, tuo on perheen käsitys asiasta, vielä toisen käden tietona iltapulun kautta. Oikeasti asiaa on voitu selittää juurta jaksain. Ihminen ei välttämättä muista kaikkea mitä ammattilainen on sanonut oikein, varsinkin tällaisessa traumaattisesta tilanteessa, jossa ehkä kokee itsekin omaisena syyllisyyttä mutta projisoi ammattilaisiin, mikä on tietysti luonnollista. Kauhea tapaus oli asia miten tahansa.

Onpas taas positiivinen ketju. Harvaa arvostelijaakaan kiinnostaa tuon potilaan sinänsä ikävä kohtalo yhtään, pääasia että päästään taas kylvämään riitaa ja haukkumaan muita. Kyllä on palstan taso laskenut, ei voi muuta sanoa. Itse lopetan asian puimisen tähän. Hyvää illan jatkoa.