Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mökkimetsä tuhottu
19.02.2018 |
Ostettiin 2 vuotta sitten kesämökki,jonka ympärillä piti olla iso tontti ja koskematonta metsää. Myyjänä oli perikunta ja sen edustaja, suunnilleen 80 v pappa vakuutti, että niitä metsiä ei tulla hakkaamaan. Lauantaina kun tultiin tänne mökille niin metsässä oli iso traktoritöissä ja ihan kaikki puut tontin ympäriltä tapettu. Se näytti sotatantereelta. Yritettiin soittaa sille mökin myyjälle, mutta kukaan ei vastannut.
Mies kävi lähinaapurista kysymässä, miksi heille ei ole tullut mitään tietoa hakkuista, mutta ei siellä mitään osattu sanoa, kun eivät sitä metsää omistaneet, neuvottiin menemään metsänhoitoyhdistykseen. Vetosivat silti siihen, että maataloudessa menee nyt huonosti, ei ihme, että puuta hakataan.
Mies kävi siellä yhdistyksessä tänään ja sai kuulla, että ei hakkuista edes tarvitse ilmoittaa, ei tarvita naapureiden lupaa. Ne tontin vieressä olevat metsät ei edes olleet sen tontin myyjän tai sukulaistensa maita, mökin myyjällä ei olisi ollut mitään oikeutta luvata, että hakkuita ei tule.
Saatiin sentään tietää, kuka oli hakkuut teettänyt, vaikka myöhäistä se nyt on. Osoite on Espoon Leppävaarassa eli ihan ei maanviljelijältä vaikuta. Tekisi mieli soittaa ja pyytää vahingonkorvausta, koko mökin tienoolla ei ole muualla puita kuin pihassa ja nekin kaataa tuuli, kun nyt on pelkkää aukeaa ympärillä.
Kommentit (387)
Vierailija kirjoitti:
Puiden elinikä voi olla jopa 400 vuotta. Tuo on silkkaa propagandaa, että 80-metrinen puu pitää laittaa heti matalaksi tai mätänee pystyyn.
Missäs Suomessa kasvaa 80-metrisiä puita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kypsy siihen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa tiedätkö todella nopeasti takaisin. Lehtipuut kasvavat parissa vuodessa "puukokoisiksi". Tämän vuoden kesänä näyttää vielä autiolta mutta ensi vuoden kesänä teillä on jo taas metsä. Ja tänä vuonna ilmestyy varmaankin paljon metsämansikoita.
Siinä mitään metsää kasva vuosikymmeniin. Kymmenen ensimmäistä vuotta sellainen läpitunkematon vesakko, josta ei läpi näe. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen, jos joku viitsii ensiharvennuksen tehdä alkaa taas metsältä näyttää.
Näinhän se on aina sen mielestä, joka ei omista metsää. Käytiin viherhipsterituttavan kanssa viime kesänä metsässä ja hän ihaili ikihonkia, joita ei enää näe missään. Ihmetteli puupeltoja ja oli tuohtunut avohakkuista. Hän suuttui, kun kerroin, että kyseinen ikihongikko on vuonna 1969 istutettu männikkö eli juuri sellainen paheksuttu puupelto. 30v iässä tuossa metsässä tehtiin ensimmäinen oikea harvennus, ei siis lähinnä hoidollinen ensiharvennus.
Vierailija kirjoitti:
Kypsy siihen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa tiedätkö todella nopeasti takaisin. Lehtipuut kasvavat parissa vuodessa "puukokoisiksi". Tämän vuoden kesänä näyttää vielä autiolta mutta ensi vuoden kesänä teillä on jo taas metsä. Ja tänä vuonna ilmestyy varmaankin paljon metsämansikoita.
Siinä mitään metsää kasva vuosikymmeniin. Kymmenen ensimmäistä vuotta sellainen läpitunkematon vesakko, josta ei läpi näe. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen, jos joku viitsii ensiharvennuksen tehdä alkaa taas metsältä näyttää.
Näinhän se on aina sen mielestä, joka ei omista metsää. Käytiin viherhipsterituttavan kanssa viime kesänä metsässä ja hän ihaili ikihonkia, joita ei enää näe missään. Ihmetteli puupeltoja ja oli tuohtunut avohakkuista. Hän suuttui, kun kerroin, että kyseinen ikihongikko on vuonna 1969 istutettu männikkö eli juuri sellainen paheksuttu puupelto. 30v iässä tuossa metsässä tehtiin ensimmäinen oikea harvennus, ei siis lähinnä hoidollinen ensiharvennus.
Se oli sitten joku elämänsä kaupungissa asunut, kukaan metsissä oikeasti kulkenut ei pidä 50-vuotiasta metsää ikihonkina....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kypsy siihen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa tiedätkö todella nopeasti takaisin. Lehtipuut kasvavat parissa vuodessa "puukokoisiksi". Tämän vuoden kesänä näyttää vielä autiolta mutta ensi vuoden kesänä teillä on jo taas metsä. Ja tänä vuonna ilmestyy varmaankin paljon metsämansikoita.
Siinä mitään metsää kasva vuosikymmeniin. Kymmenen ensimmäistä vuotta sellainen läpitunkematon vesakko, josta ei läpi näe. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen, jos joku viitsii ensiharvennuksen tehdä alkaa taas metsältä näyttää.
Näinhän se on aina sen mielestä, joka ei omista metsää. Käytiin viherhipsterituttavan kanssa viime kesänä metsässä ja hän ihaili ikihonkia, joita ei enää näe missään. Ihmetteli puupeltoja ja oli tuohtunut avohakkuista. Hän suuttui, kun kerroin, että kyseinen ikihongikko on vuonna 1969 istutettu männikkö eli juuri sellainen paheksuttu puupelto. 30v iässä tuossa metsässä tehtiin ensimmäinen oikea harvennus, ei siis lähinnä hoidollinen ensiharvennus.
Se oli sitten joku elämänsä kaupungissa asunut, kukaan metsissä oikeasti kulkenut ei pidä 50-vuotiasta metsää ikihonkina....
Kyllä tämä oli ihan kokenut retkeilijä, kiertänyt vaikka minkä kierroksen Nuuksiossa ja muissa kansallispuistoissa. Sanoi tosin, että tämä käymämme metsä on hankala,koska siellä ei ollut kunnollisia kulkureittejä, jotka kuuluvat vanhaan metsään. Hirvet ja ketut niitä kuulemma tallovat, mutta sitä hän ei tiennyt, kuka kumma niihin tuo soraa.
Kondomia käyttämällä ois puutkin vielä pihassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kypsy siihen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa tiedätkö todella nopeasti takaisin. Lehtipuut kasvavat parissa vuodessa "puukokoisiksi". Tämän vuoden kesänä näyttää vielä autiolta mutta ensi vuoden kesänä teillä on jo taas metsä. Ja tänä vuonna ilmestyy varmaankin paljon metsämansikoita.
Siinä mitään metsää kasva vuosikymmeniin. Kymmenen ensimmäistä vuotta sellainen läpitunkematon vesakko, josta ei läpi näe. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen, jos joku viitsii ensiharvennuksen tehdä alkaa taas metsältä näyttää.
Näinhän se on aina sen mielestä, joka ei omista metsää. Käytiin viherhipsterituttavan kanssa viime kesänä metsässä ja hän ihaili ikihonkia, joita ei enää näe missään. Ihmetteli puupeltoja ja oli tuohtunut avohakkuista. Hän suuttui, kun kerroin, että kyseinen ikihongikko on vuonna 1969 istutettu männikkö eli juuri sellainen paheksuttu puupelto. 30v iässä tuossa metsässä tehtiin ensimmäinen oikea harvennus, ei siis lähinnä hoidollinen ensiharvennus.
Se oli sitten joku elämänsä kaupungissa asunut, kukaan metsissä oikeasti kulkenut ei pidä 50-vuotiasta metsää ikihonkina....
Kyllä tämä oli ihan kokenut retkeilijä, kiertänyt vaikka minkä kierroksen Nuuksiossa ja muissa kansallispuistoissa. Sanoi tosin, että tämä käymämme metsä on hankala,koska siellä ei ollut kunnollisia kulkureittejä, jotka kuuluvat vanhaan metsään. Hirvet ja ketut niitä kuulemma tallovat, mutta sitä hän ei tiennyt, kuka kumma niihin tuo soraa.
Niin varmaan.
Omistan metsää ja en sitä hakkaa kuin pakon edessä, mutta jos jään työttömäksi pidemmäksi aikaa, niin pakkohan sitä rahaa on jostain saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimman osan metsistä omistaa kaupunkimetsänomistajat Istuta tontillesi puita.
Näinhän se menee kun ostetaan mökki,sitä luullaan , että omistetaan sitten kaikki toisten metsätkin siitä ympäriltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puiden elinikä voi olla jopa 400 vuotta. Tuo on silkkaa propagandaa, että 80-metrinen puu pitää laittaa heti matalaksi tai mätänee pystyyn.
Lehtipuiden elinkaari on lyhyempi, mutta juu, ei se päälle 100v havumetsä ole paha muuten, mutta keskimäärin (vaihtelee, joo) 80v jälkeen metsän tuotto laskee huomattavasti. Eli metsä ei enää kasva (eli tuota), ja uuden taimikon perustaminen viivästyy, rahaa menee hukkaan. Olisihan se kiva jos metsät saataisiin vaikka kaikki suojeltua. Pitäisi vaan keksiä jotain muuta paikkaamaan metsäteollisuuden osuutta viennistä (mikä on aika merkittävä), sillä raha ei tule seinästä ja täälläkin monet ovat julistaneet työttömyyden auvoisuutta.
Kun se metsä voi tuottaa rahaa muutenkin kuin hakattuna! Esimerkiksi matkailuelinkeinona, marjastuskohteena, näköalatontteina, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen yhteiskunnalle tuottamana hyvinvointina, hiilinieluna ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen kautta esim sukupuuttojen torjunnassa.... Suomessa voitais panostaa vaikka luontoarvoihin matkailussa, Euroopan kartalla ei paljon metsiä näy.
Lisäksi puun laatu viennissä laskenut, koska puupellot tuottavat nopeasti kasvanutta höttöpuuta. Laadukkaisiin tarpeisiin esim huonekaluihin on vaikeampi ja vaikeampi löytää puuta. Oikein tehty harvennushakkuu ja sekametsän kasvattaminen (ei vain yhtä puulajia) takaisi myös paremman puun laadun ja vähemmän tuhoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos metsä on ollut ns. yli-ikäistä, niin se on pakko kaataa kokonaan, jotta siihen saa kasvatettua uuden terveen metsän tilalle.
Lisäksi moni metsän omistaja haluaa myös tuloja metsästään, joten välillä puita joutuu kaatamaan. Mielytti naapuria tai ei. Lisäksi yli-ikäinen metsä on pakko kaataa kokonaan, siihen ei harventaminen auta.
Metsää ei ole koskaan "pakko kaataa kokonaan". Suomessa on ollut valloilla tämä lähinnä suurten metsäyhtiöiden etua ajava avokakkuun eli päätehakkuun malli nyt muutamia vuosikymmeniä, jossa kaikki puut 'korjataan' samalla kertaa. Siinä menee sitten se 80 vuotta ennen kuin "sato korjataan" uudestaan. Erittäin varteenotettava vaihtoehto talousmetsän pidolle on jatkuvan kasvatuksen tapa. Tämä on myös usein kannattavampi menetelmä itse metsänomistajalle ja tuloja metsästä saadaan useammin ja kerralla vähemmän. Tasaisempaa tuloa siis. Tässä mallissa kaadetaan puita joko sieltä täältä tai vain pieniä laikkuja kerrallaan ja aina jää metsä silti jäljelle. Näin metsä uudistuu myös luonnollisesti itse siementämällä eikä tarvita istuttaa kalliita taimia avohakkuun jälkeen. Metsänpohjan vahingot (suurista työkoneista johtuvat) ovat näin myös vähäisempiä. Ohjeita jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon löytyy kyllä. Mielestäni myös valtion tulisi talousmetsiensä hoidossa alkaa noudattaa tällaista periaatetta.
Mikään PAKKO ei ole myöskään hakata metsää ollenkaan. Varsinkin luonnontilaisessa metsässä on niin paljon muitakin arvoja kuin vain runkojen rahallinen arvo. Suomen metsistä alle 5% on enää luonnontilaista metsää. Pohjois-Suomen ulkopuolella sitä on alle 1%. Ekologisen ketävyyden kannalta ja monien metsälajien säilymisen kannalta (esimerkiksi kuukkeli, joka on hävinnyt nyt tämän takia jo kokonaan Etelä-Suomen metsistä) määrää tulisi ehdottomasti lisätä ja talousmetsissä alkaa noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatteita.
Luonnontilainen monimuotoinen aarniometsä on suomalaisen sielunmaisemaa. Nykypäivänä moni suomalainen ei ole edes koskaan käynyt tällaisessa yli 200 vuotta vanhassa metsässä, koska sitä on niin vähän enää jäljellä. Suomessa on metsää onneksi paljon, mutta metsämme ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä tämän "tehopuuntuotannon" takia valtavasti ja useat metsälajit ja metsätyypit ovat joutuneet tämän takia uhanalaisiksi.
Olen ap todella pahoillani tilanteestasi. Metsänomistajalla ei ole mitään velvollisuutta tosiaan edes ilmoittaa hakkuista naapureille. Mielestäni lainsäädäntöä metsien suhteen pitäisi alkaa kehittämään myös tällaisia tilanteita silmällä pitäen jollakin tapaa paremmaksi, ottaen huomioon viereisten metsän suuren merkityksen alueen mökkiläisille tai asukkaille. Ainakin tiedotusvelvollisuutta tulisi lisätä metsien tilasta mökkiä/mökkitonttia myydessä. Ehkäpä joitakin metsäisiä suojavyöhykkeitä voisi perustaa tietyille paikoille tai olisi mahdollisuus vaikka sopia metsänomistajan kanssa joillain metsäalueilla jatkuvan kasvatuksen menetelmästä tms. Päättäjienkin tulisi paneutua asiaan myös tältä kannalta ja alkaa miettiä järkeviä ratkaisuja, sellaisia mistä ei myöskään metsänomistajalle koituisi harmia.
Varsinkin valtion omistamissa metsissä voisi luoda tällaisia uusia käytäntöjä. Yksityisten metsänomistajien kanssa voisi lisätä mahdollisuutta neuvotella ja sopia rajalla olevan metsän käytöstä ja hoidosta, ja valtio voisi tarjota jotakin porkkanaa metsänomistajalle jos lähtee mukaan hankkeeseen. Tai rajanaapuri/(vatio) voisi vaikka maksaa ihan rahalla lähimetsän (osittaisesta, määräaikaisesta) suojelusta/(jatkuvan kasvun metsänhoidosta) metsänomistajalle. Noh nämä ovat tällaisia raakana heitettyjä ideoita, mutta joka tapauksessa käytäntöjä pitäisi kyllä kehittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sieltä voisi ap lähteä halvalla metsänpohjaa oman tontin jatkoksi. Korjaatte metsäkoneen jäljet ja istutatte uutta puuta tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puiden elinikä voi olla jopa 400 vuotta. Tuo on silkkaa propagandaa, että 80-metrinen puu pitää laittaa heti matalaksi tai mätänee pystyyn.
Lehtipuiden elinkaari on lyhyempi, mutta juu, ei se päälle 100v havumetsä ole paha muuten, mutta keskimäärin (vaihtelee, joo) 80v jälkeen metsän tuotto laskee huomattavasti. Eli metsä ei enää kasva (eli tuota), ja uuden taimikon perustaminen viivästyy, rahaa menee hukkaan. Olisihan se kiva jos metsät saataisiin vaikka kaikki suojeltua. Pitäisi vaan keksiä jotain muuta paikkaamaan metsäteollisuuden osuutta viennistä (mikä on aika merkittävä), sillä raha ei tule seinästä ja täälläkin monet ovat julistaneet työttömyyden auvoisuutta.
Kun se metsä voi tuottaa rahaa muutenkin kuin hakattuna! Esimerkiksi matkailuelinkeinona, marjastuskohteena, näköalatontteina, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen yhteiskunnalle tuottamana hyvinvointina, hiilinieluna ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen kautta esim sukupuuttojen torjunnassa.... Suomessa voitais panostaa vaikka luontoarvoihin matkailussa, Euroopan kartalla ei paljon metsiä näy.
Lisäksi puun laatu viennissä laskenut, koska puupellot tuottavat nopeasti kasvanutta höttöpuuta. Laadukkaisiin tarpeisiin esim huonekaluihin on vaikeampi ja vaikeampi löytää puuta. Oikein tehty harvennushakkuu ja sekametsän kasvattaminen (ei vain yhtä puulajia) takaisi myös paremman puun laadun ja vähemmän tuhoja.
Ei metsä tuota omistajalleen euroakaan marjastuskohteena tai osana matkailuelinkeinoa, koska meillä on jokamiehenoikeus. Kuka tahansa voi kenen tahansa metsässä järjestää millaisen tilaisuuden haluaa, ihan ilmaiseksi! Kunhan ei aja maastossa autolla tai riko metsästyslakia, niin kaikki on mahdollista, jopa isomman porukan yöpyminen jonkun toisen omistamalla laavulla. Enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi elinaikanani maksaa muutama satatuhatta siitä, että jotkut toiset voivat ilmaiseksi retkeillä maillani.
Yhteiskunta voisi maksaa metsänomistajille siitä, että kaikki tuo kirjoittamasi toteutuu. Nyt verot ja maksut on mtsänomistajan, hyöty yhteiskunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos metsä on ollut ns. yli-ikäistä, niin se on pakko kaataa kokonaan, jotta siihen saa kasvatettua uuden terveen metsän tilalle.
Lisäksi moni metsän omistaja haluaa myös tuloja metsästään, joten välillä puita joutuu kaatamaan. Mielytti naapuria tai ei. Lisäksi yli-ikäinen metsä on pakko kaataa kokonaan, siihen ei harventaminen auta.
Metsää ei ole koskaan "pakko kaataa kokonaan". Suomessa on ollut valloilla tämä lähinnä suurten metsäyhtiöiden etua ajava avokakkuun eli päätehakkuun malli nyt muutamia vuosikymmeniä, jossa kaikki puut 'korjataan' samalla kertaa. Siinä menee sitten se 80 vuotta ennen kuin "sato korjataan" uudestaan. Erittäin varteenotettava vaihtoehto talousmetsän pidolle on jatkuvan kasvatuksen tapa. Tämä on myös usein kannattavampi menetelmä itse metsänomistajalle ja tuloja metsästä saadaan useammin ja kerralla vähemmän. Tasaisempaa tuloa siis. Tässä mallissa kaadetaan puita joko sieltä täältä tai vain pieniä laikkuja kerrallaan ja aina jää metsä silti jäljelle. Näin metsä uudistuu myös luonnollisesti itse siementämällä eikä tarvita istuttaa kalliita taimia avohakkuun jälkeen. Metsänpohjan vahingot (suurista työkoneista johtuvat) ovat näin myös vähäisempiä. Ohjeita jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon löytyy kyllä. Mielestäni myös valtion tulisi talousmetsiensä hoidossa alkaa noudattaa tällaista periaatetta.
Mikään PAKKO ei ole myöskään hakata metsää ollenkaan. Varsinkin luonnontilaisessa metsässä on niin paljon muitakin arvoja kuin vain runkojen rahallinen arvo. Suomen metsistä alle 5% on enää luonnontilaista metsää. Pohjois-Suomen ulkopuolella sitä on alle 1%. Ekologisen ketävyyden kannalta ja monien metsälajien säilymisen kannalta (esimerkiksi kuukkeli, joka on hävinnyt nyt tämän takia jo kokonaan Etelä-Suomen metsistä) määrää tulisi ehdottomasti lisätä ja talousmetsissä alkaa noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatteita.
Luonnontilainen monimuotoinen aarniometsä on suomalaisen sielunmaisemaa. Nykypäivänä moni suomalainen ei ole edes koskaan käynyt tällaisessa yli 200 vuotta vanhassa metsässä, koska sitä on niin vähän enää jäljellä. Suomessa on metsää onneksi paljon, mutta metsämme ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä tämän "tehopuuntuotannon" takia valtavasti ja useat metsälajit ja metsätyypit ovat joutuneet tämän takia uhanalaisiksi.
Olen ap todella pahoillani tilanteestasi. Metsänomistajalla ei ole mitään velvollisuutta tosiaan edes ilmoittaa hakkuista naapureille. Mielestäni lainsäädäntöä metsien suhteen pitäisi alkaa kehittämään myös tällaisia tilanteita silmällä pitäen jollakin tapaa paremmaksi, ottaen huomioon viereisten metsän suuren merkityksen alueen mökkiläisille tai asukkaille. Ainakin tiedotusvelvollisuutta tulisi lisätä metsien tilasta mökkiä/mökkitonttia myydessä. Ehkäpä joitakin metsäisiä suojavyöhykkeitä voisi perustaa tietyille paikoille tai olisi mahdollisuus vaikka sopia metsänomistajan kanssa joillain metsäalueilla jatkuvan kasvatuksen menetelmästä tms. Päättäjienkin tulisi paneutua asiaan myös tältä kannalta ja alkaa miettiä järkeviä ratkaisuja, sellaisia mistä ei myöskään metsänomistajalle koituisi harmia.
Varsinkin valtion omistamissa metsissä voisi luoda tällaisia uusia käytäntöjä. Yksityisten metsänomistajien kanssa voisi lisätä mahdollisuutta neuvotella ja sopia rajalla olevan metsän käytöstä ja hoidosta, ja valtio voisi tarjota jotakin porkkanaa metsänomistajalle jos lähtee mukaan hankkeeseen. Tai rajanaapuri/(vatio) voisi vaikka maksaa ihan rahalla lähimetsän (osittaisesta, määräaikaisesta) suojelusta/(jatkuvan kasvun metsänhoidosta) metsänomistajalle. Noh nämä ovat tällaisia raakana heitettyjä ideoita, mutta joka tapauksessa käytäntöjä pitäisi kyllä kehittää.
Minusta mökkiläisille voisi laittaa automaattisesti metsäveron, jos mökin ympärillä on muiden omistamaa metsää. Se vero maksettaisiin niille metsänomistajille korvaukseksi siitä, että hakkuita ei tule. Joku 80 e/ha/v noin 100 m etäisyydelle tontista voisi olla sopiva summa, yhdelle mökille siitä koituisi alle 1000 e/v.
Sulla on kohta hyvä vatukko siinä ympärillä. Kannattaa ostaa kunnollinen pakastin marjoja varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos metsä on ollut ns. yli-ikäistä, niin se on pakko kaataa kokonaan, jotta siihen saa kasvatettua uuden terveen metsän tilalle.
Lisäksi moni metsän omistaja haluaa myös tuloja metsästään, joten välillä puita joutuu kaatamaan. Mielytti naapuria tai ei. Lisäksi yli-ikäinen metsä on pakko kaataa kokonaan, siihen ei harventaminen auta.
Metsää ei ole koskaan "pakko kaataa kokonaan". Suomessa on ollut valloilla tämä lähinnä suurten metsäyhtiöiden etua ajava avokakkuun eli päätehakkuun malli nyt muutamia vuosikymmeniä, jossa kaikki puut 'korjataan' samalla kertaa. Siinä menee sitten se 80 vuotta ennen kuin "sato korjataan" uudestaan. Erittäin varteenotettava vaihtoehto talousmetsän pidolle on jatkuvan kasvatuksen tapa. Tämä on myös usein kannattavampi menetelmä itse metsänomistajalle ja tuloja metsästä saadaan useammin ja kerralla vähemmän. Tasaisempaa tuloa siis. Tässä mallissa kaadetaan puita joko sieltä täältä tai vain pieniä laikkuja kerrallaan ja aina jää metsä silti jäljelle. Näin metsä uudistuu myös luonnollisesti itse siementämällä eikä tarvita istuttaa kalliita taimia avohakkuun jälkeen. Metsänpohjan vahingot (suurista työkoneista johtuvat) ovat näin myös vähäisempiä. Ohjeita jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon löytyy kyllä. Mielestäni myös valtion tulisi talousmetsiensä hoidossa alkaa noudattaa tällaista periaatetta.
Mikään PAKKO ei ole myöskään hakata metsää ollenkaan. Varsinkin luonnontilaisessa metsässä on niin paljon muitakin arvoja kuin vain runkojen rahallinen arvo. Suomen metsistä alle 5% on enää luonnontilaista metsää. Pohjois-Suomen ulkopuolella sitä on alle 1%. Ekologisen ketävyyden kannalta ja monien metsälajien säilymisen kannalta (esimerkiksi kuukkeli, joka on hävinnyt nyt tämän takia jo kokonaan Etelä-Suomen metsistä) määrää tulisi ehdottomasti lisätä ja talousmetsissä alkaa noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatteita.
Luonnontilainen monimuotoinen aarniometsä on suomalaisen sielunmaisemaa. Nykypäivänä moni suomalainen ei ole edes koskaan käynyt tällaisessa yli 200 vuotta vanhassa metsässä, koska sitä on niin vähän enää jäljellä. Suomessa on metsää onneksi paljon, mutta metsämme ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä tämän "tehopuuntuotannon" takia valtavasti ja useat metsälajit ja metsätyypit ovat joutuneet tämän takia uhanalaisiksi.
Olen ap todella pahoillani tilanteestasi. Metsänomistajalla ei ole mitään velvollisuutta tosiaan edes ilmoittaa hakkuista naapureille. Mielestäni lainsäädäntöä metsien suhteen pitäisi alkaa kehittämään myös tällaisia tilanteita silmällä pitäen jollakin tapaa paremmaksi, ottaen huomioon viereisten metsän suuren merkityksen alueen mökkiläisille tai asukkaille. Ainakin tiedotusvelvollisuutta tulisi lisätä metsien tilasta mökkiä/mökkitonttia myydessä. Ehkäpä joitakin metsäisiä suojavyöhykkeitä voisi perustaa tietyille paikoille tai olisi mahdollisuus vaikka sopia metsänomistajan kanssa joillain metsäalueilla jatkuvan kasvatuksen menetelmästä tms. Päättäjienkin tulisi paneutua asiaan myös tältä kannalta ja alkaa miettiä järkeviä ratkaisuja, sellaisia mistä ei myöskään metsänomistajalle koituisi harmia.
Varsinkin valtion omistamissa metsissä voisi luoda tällaisia uusia käytäntöjä. Yksityisten metsänomistajien kanssa voisi lisätä mahdollisuutta neuvotella ja sopia rajalla olevan metsän käytöstä ja hoidosta, ja valtio voisi tarjota jotakin porkkanaa metsänomistajalle jos lähtee mukaan hankkeeseen. Tai rajanaapuri/(vatio) voisi vaikka maksaa ihan rahalla lähimetsän (osittaisesta, määräaikaisesta) suojelusta/(jatkuvan kasvun metsänhoidosta) metsänomistajalle. Noh nämä ovat tällaisia raakana heitettyjä ideoita, mutta joka tapauksessa käytäntöjä pitäisi kyllä kehittää.
Kiitos sinulle! Niin paljon on tehty väärin, onneksi tutkimustieto lisääntyy ja paine metsänomistajia kohtaan kasvaa. Metsänsä saa myös suojella ja siitä rahaa, ei ole pakko hakata.
Kumma kuinka metsä itsestäänselvästi on niin monen suomalaisen kotimaisema ja rauhoittumisen paikka, silti siitä ollaan valmiita rahan takia luopumaan vauhdilla ja huonoin perustein. Uskotaan mutu-tietoa jostain maannouseman aiheuttamasta maailmanlopusta. Miksei kehitetä yhteisiä mekanismeja joilla hoidetaan yhteistä hyvää? Todellinen tragedy of commons tämä miten maamme on avohakattu pilalle.
Meidän suvussa metsä on työpaikka ja elinkeino. Meidän perheellä on 200 hehtaaria metsää. Veljellä vähän vähemmän. Mies ei käy tilan ulkopuolella töissä vaan hoitaa työkseen perheen metsiä. Ei me ainakaan jätetä hakkaamatta metsää sen takia, että jonkun mökkiläisen mielestä olisi parempi kun mökin ympäristö pysyisi muuttumattomana. Oman talon ja mökin ympärillä tilanne on eri, koska me omistetaan itse ne maat, joten voidaan itse päättää mitä halutaan ikkunoista katsella.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua, kun maat ja metsät kuvitellaan olevan yhteistä omaisuutta ja kommarit pitävät sitä omanaan, ilman että olisi itse valmis sijoittamaan euroakaan, vaan vaaditaan sitä muilta.
Tuskin ap. olisi valmis antamaan rantaviivaansa yleiseksi uimarannaksi ja luovuttamaan osan kodistaan naapurin käyttöön.
Metsänomistajalla on rahat kiinni metsissä ja tehneet lukemattomia työtunteja, niin luulisi jokaiselle olevan selvää, että myös metsänomistajat haluavat tuottoa sijoitetulle rahalle. Ei kait kukaan osta sijoitusasuntoa ja anna vuokralaisen asua siinä ilmaiseksi, vaan ihan samalla tavalla asuntosijoittaja, kuin metsänomistaja haluaa tuottoa rahoilleen. Ja metsänomistajalla se tapahtuu myymällä puustoa.
Toiset metsänomistajat arvostavat metsässään muutakin kuin maksimaalista rahallista tuottoa lyhyellä tähtäimellä (tarkoitan avohakkuita). Toiset käyttävät jatkuvan kasvatuksen menetelmää ja korjaavat puuta pieniä määriä kerrallaan. (ja pääsevät halutessaan samoihin rahallisiin tuottoihinkin pitkällä tähtäimellä, samalla kun luontoarvot säilyvät silti paremmin.) Jotkut haluavat suojella luontoarvoiltaan upeat metsäkohteensa kokonaan. Jotkut valmistavat luonnontuotteita pihkasta, kuusenkerkistä, mahlasta ja pakurikäävästä. Toiset arvostavat myös luontomatkailua. Toiset näkevät kaikentyyppisen luonnontilaisen metsän valtavan positiiviset ympäristölliset, ekologiset ja kulttuurilliset merkitykset. Toiset kaatavat puita joskus pieniä määriä metsästään omaan tarpeeseen ja jotkut pienimuotoiseen polttopuunmyyntiin. Jotkut sienestävät vanhoilla hyvillä paikoilla metsissään. Tuo metsän näkeminen puhtaasti sijoituskohteena on vain yksi tapa katsoa metsää. Mielestäni kokonaisuuden ja yhteiskunnan kannalta se huonoin.
Pieni vinkki lopuksi myös sijoittajalle: Hoida sinäkin metsääsi jatkuvan kasvatuksen periaatteella, jättäen metsälajien elinvoimaksi metsään myös lahopuuta ja pökkelöitä ja jonkun verran vanhoja puita. Saat tasaisempaa tuottoa pitkällä aikavälillä ja hyvän mielen kaupan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kypsy siihen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa tiedätkö todella nopeasti takaisin. Lehtipuut kasvavat parissa vuodessa "puukokoisiksi". Tämän vuoden kesänä näyttää vielä autiolta mutta ensi vuoden kesänä teillä on jo taas metsä. Ja tänä vuonna ilmestyy varmaankin paljon metsämansikoita.
Siinä mitään metsää kasva vuosikymmeniin. Kymmenen ensimmäistä vuotta sellainen läpitunkematon vesakko, josta ei läpi näe. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen, jos joku viitsii ensiharvennuksen tehdä alkaa taas metsältä näyttää.
Näinhän se on aina sen mielestä, joka ei omista metsää. Käytiin viherhipsterituttavan kanssa viime kesänä metsässä ja hän ihaili ikihonkia, joita ei enää näe missään. Ihmetteli puupeltoja ja oli tuohtunut avohakkuista. Hän suuttui, kun kerroin, että kyseinen ikihongikko on vuonna 1969 istutettu männikkö eli juuri sellainen paheksuttu puupelto. 30v iässä tuossa metsässä tehtiin ensimmäinen oikea harvennus, ei siis lähinnä hoidollinen ensiharvennus.
Niin, surullista. Ihmiset kun eivät enää tunnista edes "ikimetsää". Luonnontilaista vanhaa metsää kun on niin vähän ettei ole koskaan edes nähnyt. Alkaahan se talousmetsäkin olla aika kivaa metsää jo siinä kasvatuksen loppupuolella.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa ei kasva ainuttakaan havu- tai lehtipuuta, joka yltäisi 80 m pituuteen. Keskimäärin maksimipituus on 30 metrin tienoilla, joillakin yksilöillä toki enemmän, mutta yli 40 m mittaista puuta ei etenkään vanhoista metsistä löydä.