Lue keskustelun säännöt.
3 v lapsi päiväkotiin jos äiti on uuden vauvan kanssa kotona? KYLLÄ VAI EI?
Kommentit (113)
Ei. Äidin/isän läsnäolo ja tutustuminen sisarukseen riittää. Toki jos äiti /isä ei jaksa, niin tämäkin vaihtoehto pitää turvata lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Mutta kyllä monella perheellä on peiliin katsomisen paikka. Kyse on kuitenkin ohimenevästä vaiheesta, ulkoilkaa lasten kanssa, tehkää yhdessä asioita, some ja sohvalla vanuminen oottaa kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kotihoidettuna en oikein ymmärrä tätä intoa hoitaa kotona. Olen kolmesta vanhin, ja mut pidettiin kotona nuorempien sisarusten kanssa siihen asti että menin kouluun. Ja itse en mistään hinnasta tekisi samaa omalle lapselleni. Mun lapsi pääsee päiväkotiin.
Edelleen vituttaa että vanhemmat piti mut kotona ja en päässyt muiden seuraan pienempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä?
En veisi. 4v veisin kl 9-12 päivittäin tai esim ti-to 9-15..
Mutta jos lapsi tottunut ja menee mielellään tuttuun pk.n niin ehkä juuri se 3 krt vkossa
3-6/h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä meni nyt virikemammoilla kovasti tunteisiin :D
Kerrotko vielä mitä eroa on 8h/vkossa päiväkodissa "virikkeistävällä" mammalla (miksei isällä?) ja 6h tai yli viikossa kerhossa "virikkeistävällä" vanhemmalla? Ja jos on vaikea päästä yli tuosta n. 2h erosta viikkotasolla, niin helpotetaan hieman, ettei tarvitse siihen takertua. Usein pidettiin vapaaviikkoja (koulujen loma-aikojen lisäksi), joten laskennalliseksi viikkotuntimääräksi voidaan ilmoittaa tuo 6h, kuten kerhoilijoillakin. Tosin jotkut vanhemmat kerhottavat sitten kolmesti viikossa 3h kerrallaan, eli yhteensä 9h, mutta tämäkin on ilmeisesti jotenkin kuitenkin selitettävissä lapsen parhaaksi eikä ollenkaan aikuisen omaksi ajaksi.
Se rakennuksen/toiminnan nimikö tekee sen kerhossa hoidattavan vanhemman toiminnasta jollain tapaa pyhempää? En ole koskaan ymmärtänyt tätä, joten siksi kyselen. Itse näen, että jos lapsia "hoidattaa" toisilla about saman tuntimäärän viikossa kuin se, jota kritisoi, niin on aika heikoilla jäillä alkaa nostamaan itseään jollekin vanhemmuuden jalustalle tämän toisen ohi.
Tähän vastasi jo useampi aiemmin. Monet jäävät ilman sitä päiväkotipaikkaa näiden virikelasten takia. Siis moni, jotka oikeasti tarvitsisi sitä.
Kaverini olisi saanut työpaikan, mutta lähi pk oli täynnä. Siellä on useampi näitä virikelapsia. Olisi joutunut bussilla viemään lapsen toiselle puolelle kaupunkia, kahden bussin vaihdon päähän. Ja vielä niin aikaisin aamulla, että bussit eivät kulkeneet siihen aikaan vielä, eikä pk olisi niin aikaisin ollut auki. Kun sieltä päiväkodilta olisi pitänyt päästä vielä aamulla töihin toiselle puolelle kaupunkia. Sai karenssia, koska ei voinut ottaa vastaan tuota paikkaa. Kaikilla ei työttömänä ole siihen autoon varaa, eikä niitä mummoja ja kummeja hoitamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä meni nyt virikemammoilla kovasti tunteisiin :D
Kerrotko vielä mitä eroa on 8h/vkossa päiväkodissa "virikkeistävällä" mammalla (miksei isällä?) ja 6h tai yli viikossa kerhossa "virikkeistävällä" vanhemmalla? Ja jos on vaikea päästä yli tuosta n. 2h erosta viikkotasolla, niin helpotetaan hieman, ettei tarvitse siihen takertua. Usein pidettiin vapaaviikkoja (koulujen loma-aikojen lisäksi), joten laskennalliseksi viikkotuntimääräksi voidaan ilmoittaa tuo 6h, kuten kerhoilijoillakin. Tosin jotkut vanhemmat kerhottavat sitten kolmesti viikossa 3h kerrallaan, eli yhteensä 9h, mutta tämäkin on ilmeisesti jotenkin kuitenkin selitettävissä lapsen parhaaksi eikä ollenkaan aikuisen omaksi ajaksi.
Se rakennuksen/toiminnan nimikö tekee sen kerhossa hoidattavan vanhemman toiminnasta jollain tapaa pyhempää? En ole koskaan ymmärtänyt tätä, joten siksi kyselen. Itse näen, että jos lapsia "hoidattaa" toisilla about saman tuntimäärän viikossa kuin se, jota kritisoi, niin on aika heikoilla jäillä alkaa nostamaan itseään jollekin vanhemmuuden jalustalle tämän toisen ohi.
Tähän vastasi jo useampi aiemmin. Monet jäävät ilman sitä päiväkotipaikkaa näiden virikelasten takia. Siis moni, jotka oikeasti tarvitsisi sitä.
Kaverini olisi saanut työpaikan, mutta lähi pk oli täynnä. Siellä on useampi näitä virikelapsia. Olisi joutunut bussilla viemään lapsen toiselle puolelle kaupunkia, kahden bussin vaihdon päähän. Ja vielä niin aikaisin aamulla, että bussit eivät kulkeneet siihen aikaan vielä, eikä pk olisi niin aikaisin ollut auki. Kun sieltä päiväkodilta olisi pitänyt päästä vielä aamulla töihin toiselle puolelle kaupunkia. Sai karenssia, koska ei voinut ottaa vastaan tuota paikkaa. Kaikilla ei työttömänä ole siihen autoon varaa, eikä niitä mummoja ja kummeja hoitamassa.
Siis näitä 4h/päivä, kaksi päivää viikosta lapsia on niin pilvin pimein samassa ryhmässä, että yksi ei mahdu mukaan? Vai onko kyse sittenkin niistä, jotka "virikehoidattaa" ma-pe 8-16 välisen ajan, muutoksen jälkeen 20h viikossa, jotka sen paikan yleensä vie niiltä tarvitsevilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään. Käytte yhdessä puistoissa ja kerhoissa.
Tämä on taas Ilta-Sanomien toimittajan kysely ihan selvästi. Kohta saadaan lukea vastaukset lehdestä.
Meillä 3v. meni hoitopaikkaan diagnoosin vuoksi, hän oli siellä ns kahden lapsen paikalla. Itse sitten opiskelin esikoisen sairauden hoitoon liittyviä asioita vauvan hoidon ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan sellasta, että vauva jää kotiin hoitamaan 3-vuotiasta ja äiti menee sinne päiväkotiin vähän lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.
Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.
Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.
Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?
Ennen mentiin töihin, tarjolla oli halpoja lastenlikkoja, asuttiin sukulaisia lähellä
. Hämmästyttää, kuinka historiatiedottomia täällä ollaan. Tämä nykyinen malli, että äiti on yksinään lasten kanssa kotona on historiallisesti uusi asia ja monella tapaa "luonnonton".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä asia myös ajankohtainen. Esikoinen (2,5-vuotias) aloitti päiväkodissa täysipäiväisesti 10 kk iässä, kun palasin töihin. Nyt keväällä syntyy toinen lapsi. Ja ehdottomasti yritämme saada esikoiselle paikan puolipäivähoitoon. Hän on niin innoissaan aina hoitoon menossa, joten tuntuisi väärältä ottaa hänet hoidosta pois. Siellä kuitenkin ehtinyt luomaan puolessatoista vuodessa kaverisuhteita ja nauttii aktiviteeteista. Ja en meinannut tämän uudenkaan tulokkaan kanssa jäädä pitkälle "vapaalle".
Ajattelin että en veisi mutta vein sitten kumminkin kun oli ollut siihenkin asti. Oli tosin vähän lyhyempiä päiviä ja viikkoja mutta meni ihan mielellään, ei olisi jaksanut leikkiä kotona ilman kavereita kaiket päivät ja minäkin sain päivisin nukuttua. Ihan heti en kyllä vienyt vaan ensimmäiset viikot kun isäkin oli kotona oli isompikin tietenkin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.
Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.
Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.
Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?
Ennen mentiin töihin, tarjolla oli halpoja lastenlikkoja, asuttiin sukulaisia lähellä
. Hämmästyttää, kuinka historiatiedottomia täällä ollaan. Tämä nykyinen malli, että äiti on yksinään lasten kanssa kotona on historiallisesti uusi asia ja monella tapaa "luonnonton".
Niin. Oletetaan, että yhteiskunta hoitaa sen mikä ennen kuului yhteisöille.
Ei, laiska äiti jos vie. Samalla myös viestii sille 3-vuotiaalle että "Tää vauva on nyt tärkeämpi ja äiti haluaa olla sen kanssa. Niin lempataan sut tuonne päiväkotiin että äiti saa olla vauvan kanssa rauhassa kahden kotona" Sitten ihmetellään kun se 3-vuotias on mustasukkainen vauvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvalomalaisten lasten paikka on kotona, ellei lääkäri tmv. Kusin suosittele. Lapsikin on lomansa hoidosta ansainnut.
Kannattaa lukea mikä päivähoidon tila tällä hetkellä on. Ja miettiä sitten haluaako lapaen sinne.
Meidän kohta 2v on kahtena päivänä viikossa päiväkodissa, kun itse olen osa-aikatyössä. Vauva syntyy, kun tämä on 2v 3kk. Olen ajatellut, että saa jatkaa tuon 2pv/viikko. Jos ei olisi päiväkodissa, en vartavasten sinne laittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.
Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.
Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.
Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?
Ennen mentiin töihin, tarjolla oli halpoja lastenlikkoja, asuttiin sukulaisia lähellä
. Hämmästyttää, kuinka historiatiedottomia täällä ollaan. Tämä nykyinen malli, että äiti on yksinään lasten kanssa kotona on historiallisesti uusi asia ja monella tapaa "luonnonton".Niin. Oletetaan, että yhteiskunta hoitaa sen mikä ennen kuului yhteisöille.
Miten sinä ratkaisisit asian?
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodilla katson halveksuen näitä vauvakainolossa lapsia hoitoon tuovia äitejä. Reppanat ei pärjää kotona kuin ainoastaan vauvan kanssa.
No itse nauran halveksuen äideille joiden älykkyysosamäärä on sinun tasollasi. Tiedän useamman tapauksen jossa lapsi otettiin pois hoidosta kun vauva syntyi ja lopulta laitettiin osa-aikaisesti takaisin koska lapsi oli tottunut päivällä leikkimään kavereiden kanssa, askartelemaan, ulkoilemaan yms. ja äiti ei pysty vauvan kanssa näitä tarjoamaan samalla tavalla. Lapsilla ei ollut kotona edes puolia niistä virikkeistä joita saa OPETTAJIEN suunnittelemassa varhaiskasvatuksessa. Muutamassa tapauksessa vauvat syntyivät keskellä kylmää talvea, eli ulkoilu jäi lähes kokonaan, askarteluja yrittivät vauvan nukkuessa mutta eihän se taso, välineet ja tarvikkeet olleet edes verrattavissa päiväkodin varastoon, aika yksipuoliseksi jöivät nämäkin. Naapuruston muut lapset olivat päiväkodissa eli ketään leikkikaveria ei ollut kun vauvastakaan ei vielä ollut seuraa isommalle. Vain yksinkertainen ihminen voi ajatella, että äiti jolla on isompi hoidossa, ei pärjää kuin vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.
Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.
Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.
Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?
Ennen mentiin töihin, tarjolla oli halpoja lastenlikkoja, asuttiin sukulaisia lähellä
. Hämmästyttää, kuinka historiatiedottomia täällä ollaan. Tämä nykyinen malli, että äiti on yksinään lasten kanssa kotona on historiallisesti uusi asia ja monella tapaa "luonnonton".Niin. Oletetaan, että yhteiskunta hoitaa sen mikä ennen kuului yhteisöille.
Hienosti missasit pointin. Yhteiskunnan muutokset, teollistuminen ja palkkatyö, ovat aiheuttaneet yhteisöjen muutokset ja yhteisöllisyyden murenemisen. Tottakai silloin on yhteiskunnan vastuu hoitaa niitä tehtäviä, jotka ennen yhteisöt hoitivat. Samaan tapaan vanhusten hoito on yhteiskunnan vastuulla. Toki sä olet valmis hoitamaan omat vanhempasi kotona, jos olet sitä mieltä että yhteiskunnan ei pidä tukea lastenhoidossa?
Kerrotko vielä mitä eroa on 8h/vkossa päiväkodissa "virikkeistävällä" mammalla (miksei isällä?) ja 6h tai yli viikossa kerhossa "virikkeistävällä" vanhemmalla? Ja jos on vaikea päästä yli tuosta n. 2h erosta viikkotasolla, niin helpotetaan hieman, ettei tarvitse siihen takertua. Usein pidettiin vapaaviikkoja (koulujen loma-aikojen lisäksi), joten laskennalliseksi viikkotuntimääräksi voidaan ilmoittaa tuo 6h, kuten kerhoilijoillakin. Tosin jotkut vanhemmat kerhottavat sitten kolmesti viikossa 3h kerrallaan, eli yhteensä 9h, mutta tämäkin on ilmeisesti jotenkin kuitenkin selitettävissä lapsen parhaaksi eikä ollenkaan aikuisen omaksi ajaksi.
Se rakennuksen/toiminnan nimikö tekee sen kerhossa hoidattavan vanhemman toiminnasta jollain tapaa pyhempää? En ole koskaan ymmärtänyt tätä, joten siksi kyselen. Itse näen, että jos lapsia "hoidattaa" toisilla about saman tuntimäärän viikossa kuin se, jota kritisoi, niin on aika heikoilla jäillä alkaa nostamaan itseään jollekin vanhemmuuden jalustalle tämän toisen ohi.