3 v lapsi päiväkotiin jos äiti on uuden vauvan kanssa kotona? KYLLÄ VAI EI?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

 

Kannattaisiko tehdä sitten vain yksi lapsi, jos pitää hylätä toinen vauvan takia, kyllä lapsi ymmärtää, että tarhaan pitää mennä, jos äiti menee töihin, mutta kun se jää kotiin uuden kanssa Sisarussuhde ei ikinä tule normaaliksi, kun vanhempi lapsi muistaa,miten joutui pois edestä, kun uusi vauva tuli.

Hylätä, voi buhuu. Siis päivähoitoon vieminen on automaattisesti 20-40h viikossa? Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? 

Riippuu vauvasta, äidistä ja ympäristöstä.

Oma 3v oli tosi sosiaalinen ja vilkas.

Minulla on vain 1 lapsi.

Jos jaksat lähteä leikkipuistoon ja niitä on, joka päivä, tai pihalla on kavereita, niin pidä kotona.

Jos lapsi haluaa mennä päiväkotiin ja teillä on varaa niin sinne.

Kolmevuotiaassa on ihan sairaasti virtaa. Hän ei jaksa katsoa kun hoidat vauvaa, se on selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

En itse vienyt ja todella ihmettelen miksi vanhempi lapsi viedään hoitoon ellei kyseessä ole äidin jaksaminen. Kerhoja ja avoimia päiväkoteja on kuitenkin useissa kunnissa järjestetty. Meillä isoveli sai kasvaa pikkusiskon kanssa rauhassa kotona 2,5 vuoden ajan kunnes molemmat aloittivat päiväkodissa samaan aikaan. Suurilta mustasukkaisuuksilta vältyttiin ja nykyään ovat kuin paita ja peppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Kukaan ei ole antanut järkevää perustetta hoitoon viennille. Onko ihme että se aiheuttaa paheksuntaa kun holtittomasti lisäännytään ja tyrkätään isompien lasten hoito ja vastuu virikkeistä päiväkodille?

Vierailija kirjoitti:

En itse vienyt ja todella ihmettelen miksi vanhempi lapsi viedään hoitoon ellei kyseessä ole äidin jaksaminen. Kerhoja ja avoimia päiväkoteja on kuitenkin useissa kunnissa järjestetty. Meillä isoveli sai kasvaa pikkusiskon kanssa rauhassa kotona 2,5 vuoden ajan kunnes molemmat aloittivat päiväkodissa samaan aikaan. Suurilta mustasukkaisuuksilta vältyttiin ja nykyään ovat kuin paita ja peppu.

Nimenomaan paino sanalla "useimmissa" mikä ei siis ole sama asia kuin "kaikissa".

3v jatkoi 4kk pienemmän syntymän jälkeen omassa jo ennestään tutussa hoitoryhmässä 8h viikossa kahdelle päivälle jaettuna. Onko tässä jotain paheksuttavaa siksi, että se rakennus mihin lapsi meni, oli nimeltään päiväkoti eikä kerho tai avoin päiväkoti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Kukaan ei ole antanut järkevää perustetta hoitoon viennille. Onko ihme että se aiheuttaa paheksuntaa kun holtittomasti lisäännytään ja tyrkätään isompien lasten hoito ja vastuu virikkeistä päiväkodille?

Onhan. Montakin kertaa on mainittu että osa-aikaisena (voi tarkoittaa muutamasta viikkotunnista sinne 20 tuntiin, joka on, imo, vähän ehkä liikaa) voisi jatkaa, kun hoitopaikka on ennestään tuttu. Kyse on silloin "kerhoilusta", jos puhutaan muutamasta viikkotunnista. Kovin moni ei tässä ole sanonut että veisi täysin vieraaseen paikkaan uutena hoitolapsena "pois tieltä" vauvan synnyttyä. Vai ollaanko luettu eri keskusteluja? Kuka tässä keskustelussa on lisääntynyt holtittomasti ja tyrkännyt isompien lasten hoitovastuun päiväkodille? Muistathan että se muutaman tunnin hoito ei ole vastuun tyrkkäämistä, tai siinä tapauksessa myös kaikki pyhät kerhot ovat :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Kukaan ei ole antanut järkevää perustetta hoitoon viennille. Onko ihme että se aiheuttaa paheksuntaa kun holtittomasti lisäännytään ja tyrkätään isompien lasten hoito ja vastuu virikkeistä päiväkodille?

Onhan. Montakin kertaa on mainittu että osa-aikaisena (voi tarkoittaa muutamasta viikkotunnista sinne 20 tuntiin, joka on, imo, vähän ehkä liikaa) voisi jatkaa, kun hoitopaikka on ennestään tuttu. Kyse on silloin "kerhoilusta", jos puhutaan muutamasta viikkotunnista. Kovin moni ei tässä ole sanonut että veisi täysin vieraaseen paikkaan uutena hoitolapsena "pois tieltä" vauvan synnyttyä. Vai ollaanko luettu eri keskusteluja? Kuka tässä keskustelussa on lisääntynyt holtittomasti ja tyrkännyt isompien lasten hoitovastuun päiväkodille? Muistathan että se muutaman tunnin hoito ei ole vastuun tyrkkäämistä, tai siinä tapauksessa myös kaikki pyhät kerhot ovat :)

Nämä mainitsemasi pyhät kerhot on tarkoitettu juuri meille kotiäideille. Lapsi saa virikkeitä sen ~6h/viikko eikä viedä hoitopaikkaa työssäkäyvän lapselta. Mikä on että ainoastaan päiväkoti kelpaa ja kerhot ei? Vai onko se juuri se että kuusi tuntia kerhoilua ei riitä, halutaan enemmän vapaata aikaa lapsesta?

Päivähoitoon. 3v tarvitsee kavereita, tuon ikäinen jo leikkii hyvin vuorovaikutteisesti muiden lasten kanssa.

Vein. Minulla oli kaksoset jotka olivat 3-vuotiaita kun nuorimmainen syntyi. Olivat puolipäiväisessä, tarha käytännössä kotipihassa. Oppivat olemaan toisten kanssa, saivat kavereita joista osa on vieläkin kuvioissa. Vauva nukkui huonosti joten pääsimme lepäämään päivällä.

Tämä toimi meillä näiden lasten kanssa.

Musta se on aika älytöntä, jos äiti on kykenevä hoitaa lapsiaan kotona. Kerho parempi. Muutenki ottaa aivoon ku esim. tuttavan 4v ei mahtunut päiväkotiin, on siis nyt pph, jossa myös kolme nuorempaa lasta. Päiväkodit pullollaan näitä puolikkaita lapsia. Sit tää 4 vuotias leikkii yksikseen koko päivän, kun pph lla menee kaikki aika kolmen pienen kanssa.

En tiedä miksi tämä on näin typerästi järkätty. Sit toiset vielä kehtaa puhua et ompa ihana kun saa nuo isommat välillä hoitoon niin saa äitikin vähän lepoa, ehtii vaikka käydä kahvilla/kirjastossa/shoppailemassa/millon missäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Kukaan ei ole antanut järkevää perustetta hoitoon viennille. Onko ihme että se aiheuttaa paheksuntaa kun holtittomasti lisäännytään ja tyrkätään isompien lasten hoito ja vastuu virikkeistä päiväkodille?

Onhan. Montakin kertaa on mainittu että osa-aikaisena (voi tarkoittaa muutamasta viikkotunnista sinne 20 tuntiin, joka on, imo, vähän ehkä liikaa) voisi jatkaa, kun hoitopaikka on ennestään tuttu. Kyse on silloin "kerhoilusta", jos puhutaan muutamasta viikkotunnista. Kovin moni ei tässä ole sanonut että veisi täysin vieraaseen paikkaan uutena hoitolapsena "pois tieltä" vauvan synnyttyä. Vai ollaanko luettu eri keskusteluja? Kuka tässä keskustelussa on lisääntynyt holtittomasti ja tyrkännyt isompien lasten hoitovastuun päiväkodille? Muistathan että se muutaman tunnin hoito ei ole vastuun tyrkkäämistä, tai siinä tapauksessa myös kaikki pyhät kerhot ovat :)

Nämä mainitsemasi pyhät kerhot on tarkoitettu juuri meille kotiäideille. Lapsi saa virikkeitä sen ~6h/viikko eikä viedä hoitopaikkaa työssäkäyvän lapselta. Mikä on että ainoastaan päiväkoti kelpaa ja kerhot ei? Vai onko se juuri se että kuusi tuntia kerhoilua ei riitä, halutaan enemmän vapaata aikaa lapsesta?

Ei, vaan kerhoja ei ehkä ole ihan joka nurkalla (tarkoittaen tässä nyt vaikkapa 15-20km säteellä). Päivähoitopaikka oli tuttu ja jos siellä viettää max. 8h viikossa, niin miksi uusi vieras paikka, tuntemattomien lasten ja hoitajien kanssa olisi lapselle jotenkin parempi tuossa tilanteessa? Siksikö, kun sen nimi on kerho? Samaa toisilla hoidattamista ja äidin vapaa-aikaa se on. Turha nyt yrittää saada sitä kullatuilla puheilla kuulostamaan joltain jalolta teolta lapsen kehityksen hyväksi, jos samaan hengenvetoon mollaa vastaavaa, päiväkodin tiloissa suoritettua, toimintaa haitalliseksi äidin ja lapsen suhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Musta se on aika älytöntä, jos äiti on kykenevä hoitaa lapsiaan kotona. Kerho parempi. Muutenki ottaa aivoon ku esim. tuttavan 4v ei mahtunut päiväkotiin, on siis nyt pph, jossa myös kolme nuorempaa lasta. Päiväkodit pullollaan näitä puolikkaita lapsia. Sit tää 4 vuotias leikkii yksikseen koko päivän, kun pph lla menee kaikki aika kolmen pienen kanssa.

En tiedä miksi tämä on näin typerästi järkätty. Sit toiset vielä kehtaa puhua et ompa ihana kun saa nuo isommat välillä hoitoon niin saa äitikin vähän lepoa, ehtii vaikka käydä kahvilla/kirjastossa/shoppailemassa/millon missäkin.

--> "Sit toiset vielä kehtaa puhua et ompa ihana kun saa nuo isommat välillä hoitoon niin saa äitikin vähän lepoa, ehtii vaikka käydä kahvilla/kirjastossa/shoppailemassa/millon missäkin"

Kerhottavat vanhemmat eivät siis koskaan puhu näin tai tee mitään sinä aikana kun hoidattavat lapset muilla?

Tämä meni nyt virikemammoilla kovasti tunteisiin :D

Juu ehdottomasti jos jo aiemmin ollut. Kiva rankaisu 3-vuotiaalle, jos kiva ryhmä ja kaverit. Kun kotona iso muutos, niin sitten revitään vielä kivasta ympäristöstä pois äidin ja vauvan kanssa vauvan ehdoilla menemään. Osa-aikainen, tyyliin 12-15h/viikko varmaan riittävä. Kerhokin olis jees, mutta nämä harmiksi eivät usein yllä päiväkodin tasolle ja isoin juttu tässä nimenomaan muutos - eli parempi on saada olla osapäiväisenä samassa päiväkotiryhmässä, tutussa ympäristössä, ettei se pikkuisen isosisaruksen arki ihan kokonaan muutu vauvan tulon myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

Minulla ei ole kokemusta kolmivuotiaasta, omani oli piirun alle 2v vauvan synnyttyä ja kotihoidossa jatkoi vauvan tultua. Vauva olikin helppo, ei ollut mitään ongelmia sovitella rytmejä tai jakaa huomiota, eikä valvottanut öisin. Esikoisen nukkuessa päikkärit lepertelin vauvan kanssa ja vauvan nukkuessa sylittelin ja leikitin esikoista.

Mietin vaan kuinka vauvan ja taaperon hoidosta on äidit selvinneet silloin kun koko virikepäivähoitoa ei ollut olemassakaan?

Vauvan annettiin huutaa nälkäänsä, koska ruokinta-ajat, liikaa ei saanut ottaa syliin ettei opi liian hyvälle ja pikkulapset piiskattiin kilteiksi ja tottelevaisiksi.

Tämä on taas tätä ääripäästä toiseen menemistä. Kuvailemasi esimerkin ja virikehoidon välillä on melkoisesti muitakin vaihtoehtoja :D

Mutta jos näin tykkäätte puolustella isompien hoitoon vientiä niin siitä vaan. Ei ne mulle kiukuttele kun jäävät vaille äidin huomiota.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan kuule. Tässähän on juuri (taas kerran) ketjullinen niiden parempien äitien kommentteja miten lapsi kuolee huomion puutteeseen ja ei kannata tehdä lapsia, jos ei niitä jaksa itse hoitaa ym. Sekö ei ole kärjistämistä ollenkaan? 

Kukaan ei ole antanut järkevää perustetta hoitoon viennille. Onko ihme että se aiheuttaa paheksuntaa kun holtittomasti lisäännytään ja tyrkätään isompien lasten hoito ja vastuu virikkeistä päiväkodille?

Onhan. Montakin kertaa on mainittu että osa-aikaisena (voi tarkoittaa muutamasta viikkotunnista sinne 20 tuntiin, joka on, imo, vähän ehkä liikaa) voisi jatkaa, kun hoitopaikka on ennestään tuttu. Kyse on silloin "kerhoilusta", jos puhutaan muutamasta viikkotunnista. Kovin moni ei tässä ole sanonut että veisi täysin vieraaseen paikkaan uutena hoitolapsena "pois tieltä" vauvan synnyttyä. Vai ollaanko luettu eri keskusteluja? Kuka tässä keskustelussa on lisääntynyt holtittomasti ja tyrkännyt isompien lasten hoitovastuun päiväkodille? Muistathan että se muutaman tunnin hoito ei ole vastuun tyrkkäämistä, tai siinä tapauksessa myös kaikki pyhät kerhot ovat :)

Nämä mainitsemasi pyhät kerhot on tarkoitettu juuri meille kotiäideille. Lapsi saa virikkeitä sen ~6h/viikko eikä viedä hoitopaikkaa työssäkäyvän lapselta. Mikä on että ainoastaan päiväkoti kelpaa ja kerhot ei? Vai onko se juuri se että kuusi tuntia kerhoilua ei riitä, halutaan enemmän vapaata aikaa lapsesta?

Ei, vaan kerhoja ei ehkä ole ihan joka nurkalla (tarkoittaen tässä nyt vaikkapa 15-20km säteellä). Päivähoitopaikka oli tuttu ja jos siellä viettää max. 8h viikossa, niin miksi uusi vieras paikka, tuntemattomien lasten ja hoitajien kanssa olisi lapselle jotenkin parempi tuossa tilanteessa? Siksikö, kun sen nimi on kerho? Samaa toisilla hoidattamista ja äidin vapaa-aikaa se on. Turha nyt yrittää saada sitä kullatuilla puheilla kuulostamaan joltain jalolta teolta lapsen kehityksen hyväksi, jos samaan hengenvetoon mollaa vastaavaa, päiväkodin tiloissa suoritettua, toimintaa haitalliseksi äidin ja lapsen suhteelle.

Päiväkoti nyt vaan kuuluu ensisijaisesti lapsille, joiden vanhemmat on töissä.

Vauvaperheiden lapset sinne kerhoihin.

Ja missä ihmeen korvessa asutaan jos ei ole kerhoja lähimainkaan mutta päiväkoti löytyy?

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä?

En veisi. 4v veisin kl 9-12 päivittäin tai esim ti-to 9-15..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vähän kummastutta, miten näissä aina arvostellaan sen vanhemman lapsen oikeudesta kotona oloon muttei ikinä vauvan oikeudesta jakamattomaan huomioon ja hoivaan. Kyllä varmasti kolmevuotias osaa olla mustasukkainen ja hakea ikävälläkin tavalla huomion itseensä kun äiti koittaa keskittyä vauvaan.

Jos isompi lapsi on kovin aktiivinen ja vauva vaativa, on se varmasti isommalle kurja vaan lojua päivät pitkät sisällä katsomassa miten äiti kantaa, hyssyttää, imettää ja hoivaa vauvaa.

 

Kannattaisiko tehdä sitten vain yksi lapsi, jos pitää hylätä toinen vauvan takia, kyllä lapsi ymmärtää, että tarhaan pitää mennä, jos äiti menee töihin, mutta kun se jää kotiin uuden kanssa Sisarussuhde ei ikinä tule normaaliksi, kun vanhempi lapsi muistaa,miten joutui pois edestä, kun uusi vauva tuli.

Meillä päiväkotia ei ainakaan yhdistetä hylkäämiseen vauvan takia, vaan 3- ja 4- vuotiaiden omaksi jutuksi. Se on harjoittelemista koulutaivalta, ystävyyssuhteita ja muita tärkeitä sosiaalisia tilanteita varten.

Meillä oli lapsena palkattu lastenhoitaja kotona, joten tunsin kouluun mennessäni itseni aina vähän ulkopuoliseksi. Halusin omille lapsilleni erilaisen kokemuksen muiden lasten kanssa olemisesta. Samanlaista tekemistä muiden lasten kanssa en puistossa tai perhekerhossa voi meidän tilanteessamme tarjota.

Jäin odottamattomasti yksin lapsikatraan kanssa, enkä todellakaan pysty järjestämään isommille lapsille itkevän vauvan kanssa esimerkiksi hiihtolenkkejä. Vaunujen ja monen pienen kanssa ladulla eteneminen on yllättävän hankalaa. Kiitos päiväkodille että tämä mahdollisuus on olemassa, toivoisi vaan lisää resursseja työntekijöitä ja lapsia ajatellen.