Lue keskustelun säännöt.
Olen 30v fundamentalistinen kristitty nainen! Kysy uskonnosta mitä haluat! :)
15.02.2018 |
Mitä kristinuskon asiaa/arvoa et ymmärrä? Kysy, niin vastaan parhaani mukaan! :)
Kommentit (565)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tulen tähän keskusteluun ulkopuolisena, entisenä uskovaisena, nämä kaikki tekstit lukeneena, muistan kirvelevän tarkasti miksi joskus lähdin seurakunnasta pois ja käänsin uskovaisille selkäni, päättäen löytää itse oman totuuteni.
Kaikki tämäkin keskustelu on täynnä lakia ja ohjeita, kirjanoppineisuutta ja sen todistelua kuinka kirjoitettu sana on totuus ja ainoa totuus. Roikutaan koko ajan näissä samoissa asioissa. Näin oli myös 15 vuotta sitten kun käänsin takkini. Ja tämän kaiken pätemisen ja oman uskovaisuuden erinomaisuuden takana on jotain tärkeämpää: maailma joka tarvii apua ja rakkautta! Yksilöt, yhteisöt, perheet jotka elävät ilman apua, tukea, mitä nyt ikinä voi kuvitella. Rakkaus, muistaakseni se on Jumalan olemus ja oikea nimi. Uskovaiset voisi oman elämänsä tasolla lakata elämästä erinomaisuudessaan ja puhumisen sijaan NÄYTTÄÄ Jumalansa. Sanahelinä ja käsitykset aiheuttavat aina vaan vääntöä ja vieraantumista. Ojennetun käden kieltä sen sijaan ymmärtää kaikki.
Kannattaa olla tarkkana sen suhteen että missä porukassa liikkuu. Eksyminen oikealta tieltä on pahinta mitä kristitylle voi tapahtua. Uskovaisissa (kuten muissakin ryhmissä) on aina niitä ulkokultaisia. Tosi kristitty tunnustaa aina olevansa syntinen ja vajavainen.
Ajatus että luot oman uskontosi rakkauden ympärille on nykyään yleistä uusgnostilaisuutta. Se ei ole tie pelastukseen.
Kirjoittaja ei ole sanonut luovansa mitään uskontoa minkään ympärille.
Ja tässä menet kyllä itse nyt harhaan, kun vähättelet rakkautta. Jos suurin niistä on rakkaus ja Jumala on rakastanut maailmaa niin että antoi ainoan Poikansa..niin kuinka voi rakkauden ohittaa viitaten sillä harhaoppeihin? Koko sovitustyö perustuu rakkauteen, kaikki kipu, kärsimys, anteeksianto, vuosisatojen kuolemat ja taistelut perustuvat Jumalan rakkauteen koska rakkaus on maailmassa suurinta ja sen tähden tie on valmistettu. Mutta ei, varokaa ettette nyt liikaa rakastamalla eksy tieltä. Siis YÖK!! Ottakaa se pää sieltä takamuksestanne ulos ja haistakaa välillä raitista ilmaa, ihan oikeasti. Kyllä ei ole kirjanoppineisuudella mitään rajoja. Ei väliä rakkaudella, koska minä TIEDÄN. Et selvästikään tiedä vielä kuin huolettoman pintaraapaisun.Onko tämä rakkaudellinen kirjoitus?
Jeesus kutsui kirjanoppineita kyykäärmeiden sikiöiksi ja löyhkääviksi haudoiksi, jotka ulkoapäin kalkittu valkoisiksi. Oletko yksi heistä, kun loukkaannut totuudesta?
En ole tuon yo kommentin kirjoittaja, mutta komppaan 100%. Herätkää, ihmiset!
Ei se kenestäkään kirjanoppinutta tai fariseusta tee jos uskoo Raamattuun eikä johonkin epämääräiseen rakkauteen, jumaluuteen tai kristushenkeen.
Vääriä profeettoja ja antikristuksia tulee, osa esiintyy tiukkana ja lakia vaativana, osa on pukeutunut valkoiseen vaatteeseen ja esiintyy lempeänä ja rakkaudellisena.
Hereillä pitää olla ja valvoa, se on totta.
Ja aina voi puhua ystävällisesti toisille vaikka asioista eri mieltä oltaisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tulen tähän keskusteluun ulkopuolisena, entisenä uskovaisena, nämä kaikki tekstit lukeneena, muistan kirvelevän tarkasti miksi joskus lähdin seurakunnasta pois ja käänsin uskovaisille selkäni, päättäen löytää itse oman totuuteni.
Kaikki tämäkin keskustelu on täynnä lakia ja ohjeita, kirjanoppineisuutta ja sen todistelua kuinka kirjoitettu sana on totuus ja ainoa totuus. Roikutaan koko ajan näissä samoissa asioissa. Näin oli myös 15 vuotta sitten kun käänsin takkini. Ja tämän kaiken pätemisen ja oman uskovaisuuden erinomaisuuden takana on jotain tärkeämpää: maailma joka tarvii apua ja rakkautta! Yksilöt, yhteisöt, perheet jotka elävät ilman apua, tukea, mitä nyt ikinä voi kuvitella. Rakkaus, muistaakseni se on Jumalan olemus ja oikea nimi. Uskovaiset voisi oman elämänsä tasolla lakata elämästä erinomaisuudessaan ja puhumisen sijaan NÄYTTÄÄ Jumalansa. Sanahelinä ja käsitykset aiheuttavat aina vaan vääntöä ja vieraantumista. Ojennetun käden kieltä sen sijaan ymmärtää kaikki.
Kannattaa olla tarkkana sen suhteen että missä porukassa liikkuu. Eksyminen oikealta tieltä on pahinta mitä kristitylle voi tapahtua. Uskovaisissa (kuten muissakin ryhmissä) on aina niitä ulkokultaisia. Tosi kristitty tunnustaa aina olevansa syntinen ja vajavainen.
Ajatus että luot oman uskontosi rakkauden ympärille on nykyään yleistä uusgnostilaisuutta. Se ei ole tie pelastukseen.
Kirjoittaja ei ole sanonut luovansa mitään uskontoa minkään ympärille.
Ja tässä menet kyllä itse nyt harhaan, kun vähättelet rakkautta. Jos suurin niistä on rakkaus ja Jumala on rakastanut maailmaa niin että antoi ainoan Poikansa..niin kuinka voi rakkauden ohittaa viitaten sillä harhaoppeihin? Koko sovitustyö perustuu rakkauteen, kaikki kipu, kärsimys, anteeksianto, vuosisatojen kuolemat ja taistelut perustuvat Jumalan rakkauteen koska rakkaus on maailmassa suurinta ja sen tähden tie on valmistettu. Mutta ei, varokaa ettette nyt liikaa rakastamalla eksy tieltä. Siis YÖK!! Ottakaa se pää sieltä takamuksestanne ulos ja haistakaa välillä raitista ilmaa, ihan oikeasti. Kyllä ei ole kirjanoppineisuudella mitään rajoja. Ei väliä rakkaudella, koska minä TIEDÄN. Et selvästikään tiedä vielä kuin huolettoman pintaraapaisun.Onko tämä rakkaudellinen kirjoitus?
Jeesus kutsui kirjanoppineita kyykäärmeiden sikiöiksi ja löyhkääviksi haudoiksi, jotka ulkoapäin kalkittu valkoisiksi. Oletko yksi heistä, kun loukkaannut totuudesta?
En ole tuon yo kommentin kirjoittaja, mutta komppaan 100%. Herätkää, ihmiset!
"Olkoon puheenne lempeää" "Tulkaa kaikkien kanssa toimeen jos se vain teistä riippuu" tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tulen tähän keskusteluun ulkopuolisena, entisenä uskovaisena, nämä kaikki tekstit lukeneena, muistan kirvelevän tarkasti miksi joskus lähdin seurakunnasta pois ja käänsin uskovaisille selkäni, päättäen löytää itse oman totuuteni.
Kaikki tämäkin keskustelu on täynnä lakia ja ohjeita, kirjanoppineisuutta ja sen todistelua kuinka kirjoitettu sana on totuus ja ainoa totuus. Roikutaan koko ajan näissä samoissa asioissa. Näin oli myös 15 vuotta sitten kun käänsin takkini. Ja tämän kaiken pätemisen ja oman uskovaisuuden erinomaisuuden takana on jotain tärkeämpää: maailma joka tarvii apua ja rakkautta! Yksilöt, yhteisöt, perheet jotka elävät ilman apua, tukea, mitä nyt ikinä voi kuvitella. Rakkaus, muistaakseni se on Jumalan olemus ja oikea nimi. Uskovaiset voisi oman elämänsä tasolla lakata elämästä erinomaisuudessaan ja puhumisen sijaan NÄYTTÄÄ Jumalansa. Sanahelinä ja käsitykset aiheuttavat aina vaan vääntöä ja vieraantumista. Ojennetun käden kieltä sen sijaan ymmärtää kaikki.
Kannattaa olla tarkkana sen suhteen että missä porukassa liikkuu. Eksyminen oikealta tieltä on pahinta mitä kristitylle voi tapahtua. Uskovaisissa (kuten muissakin ryhmissä) on aina niitä ulkokultaisia. Tosi kristitty tunnustaa aina olevansa syntinen ja vajavainen.
Ajatus että luot oman uskontosi rakkauden ympärille on nykyään yleistä uusgnostilaisuutta. Se ei ole tie pelastukseen.
Kirjoittaja ei ole sanonut luovansa mitään uskontoa minkään ympärille.
Ja tässä menet kyllä itse nyt harhaan, kun vähättelet rakkautta. Jos suurin niistä on rakkaus ja Jumala on rakastanut maailmaa niin että antoi ainoan Poikansa..niin kuinka voi rakkauden ohittaa viitaten sillä harhaoppeihin? Koko sovitustyö perustuu rakkauteen, kaikki kipu, kärsimys, anteeksianto, vuosisatojen kuolemat ja taistelut perustuvat Jumalan rakkauteen koska rakkaus on maailmassa suurinta ja sen tähden tie on valmistettu. Mutta ei, varokaa ettette nyt liikaa rakastamalla eksy tieltä. Siis YÖK!! Ottakaa se pää sieltä takamuksestanne ulos ja haistakaa välillä raitista ilmaa, ihan oikeasti. Kyllä ei ole kirjanoppineisuudella mitään rajoja. Ei väliä rakkaudella, koska minä TIEDÄN. Et selvästikään tiedä vielä kuin huolettoman pintaraapaisun.Onko tämä rakkaudellinen kirjoitus?
Jeesus kutsui kirjanoppineita kyykäärmeiden sikiöiksi ja löyhkääviksi haudoiksi, jotka ulkoapäin kalkittu valkoisiksi. Oletko yksi heistä, kun loukkaannut totuudesta?
En ole tuon yo kommentin kirjoittaja, mutta komppaan 100%. Herätkää, ihmiset!
Mitä väliä mitä joku Jeesus-niminen kylähullu pari tuhatta vuotta sitten sanoi? Ei vaikuta elämäämme mitenkään nykypäivänä paitsi typerysten harhoissa, hehehehe!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fundamentalistiset ja ihan vain tavankin uskovaiset ovat valitettavan usein vahvasti mielikuviin ja muotoihin kietoutuneita. Heiltä jää perustavalla tavalla ymmärtämättä "Jumalan" todellinen olemus. Raamattu luultavasti pohjautuu Jeesuksen sanomaan, mutta tämä sanoma on vertauskuvallisuudessaan vaikeasti tavoitettavissa. Kuluneet vuosisadat ja aina uudet käännökset eivät ole tehneet asiaa ainakaan helpommaksi.
"Suurin niistä on rakkaus."
Olet oikeassa. Jostain syystä ap tai muutkaan eivät ole kommentoineet paria viestiäni tähän keskusteluun. Se Olennaisin tuntuu olevan näiltä "tosiuskoviltakin" hukassa.
Ap mainitsi olevansa vapaakirkollinen. Just, yksi niistä monista kerhoista, joilla omat sääntönsä, tulkintansa ja keppihevosensa - kontra muut ihmistekoiset "seurakunnat".
Kehotan etsimään Jumalaa yksinomaan, hän kyllä ilmaisee itsensä ja tahtonsa vilpittömälle totuudenetsijälle.
Tuo käsitys on niin metsässä kun olla ja voi. Ensinnäkin Raamatun alkutekstit on kyllä olemassa ja niitä tulkitaan tarkimmalla mahdollisella tavalla. Mukana on kristittyjen lisäksi vielä juutalaiset, jotka tutkivat vanhaa testamenttia. Ajatus siitä että Raamattu olisi täysin vääristynyt kuvaus on itsessään absurdi. vielä absurdimpaa on sanoa, että Raamattu on väärässä ja siksi minä luotan johonkin sisäiseen fiilikseen. Silloin kyse ei ole enää kristinuskosta alkuunkaan.
Raamatussa sanotaan "te eksytte koska ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa (Matteus 22)". Jeesus opettaa oikeaa oppia läpi uuden testamentin. Jos siitä opista luopuu ja alkaa palvella jotain "rakkautta", ollaan ilman muuta eksyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fundamentalistiset ja ihan vain tavankin uskovaiset ovat valitettavan usein vahvasti mielikuviin ja muotoihin kietoutuneita. Heiltä jää perustavalla tavalla ymmärtämättä "Jumalan" todellinen olemus. Raamattu luultavasti pohjautuu Jeesuksen sanomaan, mutta tämä sanoma on vertauskuvallisuudessaan vaikeasti tavoitettavissa. Kuluneet vuosisadat ja aina uudet käännökset eivät ole tehneet asiaa ainakaan helpommaksi.
"Suurin niistä on rakkaus."
Olet oikeassa. Jostain syystä ap tai muutkaan eivät ole kommentoineet paria viestiäni tähän keskusteluun. Se Olennaisin tuntuu olevan näiltä "tosiuskoviltakin" hukassa.
Ap mainitsi olevansa vapaakirkollinen. Just, yksi niistä monista kerhoista, joilla omat sääntönsä, tulkintansa ja keppihevosensa - kontra muut ihmistekoiset "seurakunnat".
Kehotan etsimään Jumalaa yksinomaan, hän kyllä ilmaisee itsensä ja tahtonsa vilpittömälle totuudenetsijälle.Tuo käsitys on niin metsässä kun olla ja voi. Ensinnäkin Raamatun alkutekstit on kyllä olemassa ja niitä tulkitaan tarkimmalla mahdollisella tavalla. Mukana on kristittyjen lisäksi vielä juutalaiset, jotka tutkivat vanhaa testamenttia. Ajatus siitä että Raamattu olisi täysin vääristynyt kuvaus on itsessään absurdi. vielä absurdimpaa on sanoa, että Raamattu on väärässä ja siksi minä luotan johonkin sisäiseen fiilikseen. Silloin kyse ei ole enää kristinuskosta alkuunkaan.
Raamatussa sanotaan "te eksytte koska ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa (Matteus 22)". Jeesus opettaa oikeaa oppia läpi uuden testamentin. Jos siitä opista luopuu ja alkaa palvella jotain "rakkautta", ollaan ilman muuta eksyneitä.
”Palvella jotain rakkautta” :’D siis voi pyhä yksinkertaisuus. Kukaan täällä ei ole puhunut mistään rakkauden palvelemisesta vaan koittanut muistuttaa mikä on kristinuskon ydin. Mutta ai niin, kirjoitukset, tieto, tutkimukset, minä tiedän..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Rakkaudesta...
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Koska luulet Jumalan olevan joku ulkopuolinen hahmo, vaikka ”kristus elää meissä”. Tämän löytyminen vaatii hiljaisuutta.
Mutta kas, minä uskon vähän eri tavalla kuin fundamentalistit.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaudesta...
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Omin sanoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaudesta...
Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.Omin sanoin?
Tämä oli multa vaan muistutus noille uskovaisille jotka vähätteli ylempänä rakkautta. Heidän uskonsa kun pitäisi nimenomaan perustua tuohon.
"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."
Tähän kohtaan Raamattua pohjaten: miksi ihmeessä se, ettei usko, on suurempi (helvettiin johtava) synti kuin se, ettei rakasta?
Entä miksi helvetti on olemassa? Taivaassa ei ole kuulemani mukaan mitään kärsimystä, mutta miten lähimmäisenrakkaudellinen ihminen voisi olla sielläkään täysin onnellinen tietäessään toisten samaan aikaan kituvan ikuisesti helvetissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Suosittelen ostamaan Raamatun jos sellaista ei ole ja lukemaan Matteuksen evankeliumia. Myös youtubessa löytyy hyviä saarnoja, jotka vahvistaa uskoasi. Itse tykkään Leif Nummelan opetuksista ja puheista. Uskon että Jumala lähestyy sinua. Minäkin olin pitkän ajan yli kymmenen vuotta eksyksissä, mutta löysin jälleen uskon.
En ymmärrä kuinka joku voi katsoa olevansa kristitty jos kyseenalaistaa Raamatun.
Uskova voi eksyä ja joutua harhaan, siitä varoitetaan Uudessa Testamentissa.
Ja paimenilla on vielä suurempi vastuu kuin "riviuskovilla".
Totta, rakkaus on kristinuskon ydinsanoma.
Mutta mitä rakkaus on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Koska luulet Jumalan olevan joku ulkopuolinen hahmo, vaikka ”kristus elää meissä”. Tämän löytyminen vaatii hiljaisuutta.
Mutta kas, minä uskon vähän eri tavalla kuin fundamentalistit.
Mikä erottaa tuon esim TM:stä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Koska luulet Jumalan olevan joku ulkopuolinen hahmo, vaikka ”kristus elää meissä”. Tämän löytyminen vaatii hiljaisuutta.
Mutta kas, minä uskon vähän eri tavalla kuin fundamentalistit.
Mikä erottaa tuon esim TM:stä?
En tiedä, mitä on TM.
Pontti on se, että minä en ole Kristus. Mikko tai Leena eivät ole Kristus. Egoa ei pidä sekoittaa tähän.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kuinka joku voi katsoa olevansa kristitty jos kyseenalaistaa Raamatun.
Uskova voi eksyä ja joutua harhaan, siitä varoitetaan Uudessa Testamentissa.
Ja paimenilla on vielä suurempi vastuu kuin "riviuskovilla".
Totta, rakkaus on kristinuskon ydinsanoma.
Mutta mitä rakkaus on?
Minä olen kotoisin fundamentalistiperheestä. Pappisisäni piti katolisia saatanallisia. Ja montaa muutakin suuntausta. Ja kaikki nämä suuntaukset perustivat uskonsa Raamattuun.
Raamattu on vain aina lukijansa tulkintaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kuinka joku voi katsoa olevansa kristitty jos kyseenalaistaa Raamatun.
Uskova voi eksyä ja joutua harhaan, siitä varoitetaan Uudessa Testamentissa.
Ja paimenilla on vielä suurempi vastuu kuin "riviuskovilla".
Totta, rakkaus on kristinuskon ydinsanoma.
Mutta mitä rakkaus on?
Mun mielestä rakkaus on sitä, että toimii toisten parhaaksi kuin he olisivat osa sinua. Ei tee tai toimi vahingoksi toisille, eikä tietentahtoen myöskään sanallisesti haavoita. Ottaa kopin kun toinen kaatuu, ja pyyteettä tekee kaiken tämän, kuin rakkaimmalleen, kasaamatta mitään vastapalveluksen taakkaa. Jos kaikki toimisivat näin toisiaan kohtaan, kellään ei olisi hätää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut usein uskoon, mutta yhtä usein uskoni loppuu. Pari viikkoa uskon tosissani ja rukoilen Jumalalta apua, että olisin uskossani vahva eikä se tällä kertaa karkaisi minulta. Kertaakaan en ole apua saanut, vaan olen aina lopettanut uskomisen, kunnes se joskus vuoden kuluttua palaa pariksi viikoksi.
Jos Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, niin miksi hän ei auta minua? Oletan joutuvani kadotukseen, jos kuolen sinä aikana kun en usko.
Koska luulet Jumalan olevan joku ulkopuolinen hahmo, vaikka ”kristus elää meissä”. Tämän löytyminen vaatii hiljaisuutta.
Mutta kas, minä uskon vähän eri tavalla kuin fundamentalistit.
Kautta vuosituhansien kristinuskoon on uitettu oppeja jotka eivät siihen kuulu. Tämä itämaisissa uskonnoissa tunnettu panteismi ei ole kristinuskoa. Jumala on ihmisestä erillinen ja todellakin hänet voi löytää eikä siihen tarvita harhaoppeja.
Jännä kun täällä katoaa lennosta kommentteja...
Jeesus kutsui kirjanoppineita kyykäärmeiden sikiöiksi ja löyhkääviksi haudoiksi, jotka ulkoapäin kalkittu valkoisiksi. Oletko yksi heistä, kun loukkaannut totuudesta?
En ole tuon yo kommentin kirjoittaja, mutta komppaan 100%. Herätkää, ihmiset!