Pitääkö se muka paikkaansa, että AMK:hon menevät lukiossa keskinkertaisesti ja amiksessa hyvin menestyneet?

"Yliopistossa opiskelee porukkaa, jotka eivät ole edes päässeet AMK pääsykokeisiin."

Useilla aloilla he pääsevät AMK:n suoraan todistuksellaan, esim. kun 90/198 on vaatimuksena (kaikki M antaisi 150/198).

Ammattikoulun todistukseksi tossa ei riitä 2/3, kun se antaa vain 99/150, kun tossa tarvitaan 118/150.

Ammattikoululainen pääsee tonne pääsykokeen avulla, jos saa 60/100.

Käytännössä varma pääsy useilla aloilla lukiosta, kun taas mm. samaa alaa amattikoulussa opiskelleet halutaan pitää siellä, ja lukiolaiset saada ainakin AMK:n.

Hakijoita vs. valittuja, niitä ei kannata liikaa tuijotella, vaan mitä pisteitä keneltäkin vaaditaan.

On myös huomattava, että ensikertalaisten osuus vaihtelee esim. 50-85%:n välillä, että asiaa ei välttämättä ole enää yrittää uudelleen. Kun katsoo hakijoiden määrää suhteessa valittuihin, voidaan useilla aloilla ja paikkakunnilla olettaa, että moni yrittää liian vähäisin eväin, ja sitten se voi olla siinä; ovien ollen kiinni.

Kannattaa varmaankin harkita sitä lukioo, jos se jo varmistaa sisäänpääsyn, ja hyötyy siellä sitten ainakin enkun opiskelusta. Ammattikoulussa voi hyötyä vuodesta tai kahdesta. Ammattikorkean nimitys pitäisi muuttaa, kun se ei ole sitä mitä sen luulisi olevan vastaavilla ammattikoulualoilla.

Lukiossa heittää helposti pari vuotta hukaan, ja sitten voi olla syytä pitää vuoden tauko ja jakaa vaikka sanomalehteä sillä välin, kortistossa istumisen lisänä. Korkeakouluopintoihin joutuu myös valmistautumaan vaihtelevia määriä, ja se voi vaihdella vuodesta toiseen, riippuen mitä ne päättäjät seuraavaksi keksii. Se tuhlaa taas lisää aikaa.

Koko ensikertalaisuus ja lukion idea on saada useampi aloittamaan nopemmin; ei välttämättä vaikuta siltä mulle.

Voi myös harkita jotain itselle hyödyllistä ammista, vaikkei sinne menisikään duuniin, mutta hyötyy siitä opiskelusta. Mutta se voi vaatia myös, että olettaa saavansa helpommin parempia numeroita, tai pääsevänsä pääsykokeella korkeakouluun.

Raja on varmaankin hyvin ajateltu, että pidetään ne ammattikoululaiset enimmäkseen siellä, joka päätös sitten vuotaa lukion kohdalla, jossa heille (ovat ilman ammattia) varmistetaan jatkokoulutuspaikka korkeakoulussa, amislaisia heikommin todistuksin, kun sen pitäisi jokseenkin varmistaa heille vain ammattikoulupaikka (joihin myös voi päästä helppommin, jos on ylioppilas).

Kyllä yo-ammislainen voi olla kelvollinen titteli työnhaussa, jolla luulisi saavan etusijaa ammislaisiin, sikäli numerot on jokseenkin samantasoisia, tosin yo voi päästä helpommin työhaastatteluun, ja jos numerot jokseenkin siedettävät, niin onhan se etu. Ei se ole aina kiva, jos niitä tulee AMK:n sijaan amikseen. AMK-tyyppikin voi viedä duunin amislaiselta samalla alalla, jopa numeroista riippumatta, kun se suojaa jo kyseisen työntekijän valinnutta, kun ei ne numerot sinne jää roikkumaan.

Minulla oli lukion päättötodistuksen keskiarvo 9 ja yo-todistuksessa LLEMMC enkä saanut edes kutsua AMK:n pääsykokeeseen yhteishaussa, kun ei ollut työkokemusta. Onneksi oli myös pari erillishakua, joista sain opiskelupaikat.