Teenkö lasun? Työtön kaverini ja lapsi
Totesi että "Hyvä kun olen työttömänä niin "Nicon" ei tarvi mennä päiväkotiin."
Ja ulkoilevat 1-2 kerran viikossa. Aamulla lapsi vahtaa piirettyjä, sitten lyödään älypuhelin kouraan moneksi tunniksi. Jos loppuu akku, niin piirrettyjä Areenasta. Ja tiedän tämän koska kaveri itse kertoi.
Ja ulkoiluksi tuntuu riittävän kotoa autoon meno.
Ja ehdotin osa-aika hoitoa mutta ei halua laittaa lastaan päiväkotiin :'D
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni vei lapset heti aamusta päiväkotiin ja sen jälkeen istuskeli ostoskeskuksessa kahvilla pskaa jauhaen ja heräteostoksia tehden.
Kumpi sitten parempi. Lopputulos on sama. Oman lapsen kanssa ei aikaa haluta viettää ja kuitenkin niitä on pitänyt tehdä.Täähän oli ihanan puolitotuudellinen kooste tuttusi elämästä ja voisi koskea hyvin muakin. Unohdat ajan ennen päiväkotia, kun äiti vie herättää, pukee, ehkä syöttää sen lapsen sekä ajan päiväkodin jälkeen, joka sisältää haun jälkeen sen puhtaan arjen mikä on puhtaasti lapsen ehdoilla. Siinä ajassa äiti ehtii kyllä nähdä lastaan pukeutumisten, pesujen, ruokintojen sun muiden ohella. Tuo aika kun äiti on ostarilla on todennäköisesti sitä, että hän pitää kerrankin rauhassa yhteyttä ulkomaailmaan ihmisiin ilman lasta. Pitäisikö hänen sitten istua sisällä neljän seinän sisällä?.
Olisi hauska tietää mitä musta puhutaan tuolla jossain kun roudaan lapseni hoitoon ja menen ostarille. Yleensä noilla ostareilla tapaan firmamme piirtäjiä graafikoita, tapaan muita yhteyshenkilöitä sekä YSTÄVIÄ. Ilman näitä kontakteja elämäni kuivettuisi kasaan alle kuukaudessa, mutta hyvä sitten jos sen voi niputtaa noin karkeasti että istun jauhamassa paskaa päivät pitkät. Muu aika menee tasan lapsen ehdoilla lomia myöten, mutta hyvä sitten että tuo muutama tunti päivässä tekee jostakusta huonon äidin.
Ihan en vain ulkoisella päätelmällä tuota en ole nähnyt vaan äiti itse on minulle sen kertonut. Olen itse siellä ostoskeskuksessa kahvilassa töissä ja vähintään 3 päivänä viikossa vilkuttelee minulle ohi mennessään tai kahvilaan tullessa.
Lapsista kun kysyin niin ne ovat päiväkodissa ja nyt on äitillä sitä omaa aikaa.Jos sinä tulisit kertomaan saman minulle niin kyllä laittaisin sinutkin samaan kastiin.
Näin asia taas tuskin kohdallasi on.
Saattaahan se olla niinkin että ko äiti tarvitsee sitä omaa aikaa esim masennuksen tms vuoksi ja on lasten etu että ovat pk:ssa, kenties viranomaisten määräyksestä.
Älä vaivaa päätäsi asioilla joista et oikeasti tiedä ja jos ne eivät oikeasti ole huolestuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt puuttua jo aiemmin jonkun, tällä äidillä on myös teini-ikäinen yli 100kg lapsi. Sairaalloisen ylipainoinen. Ja ruutua on vahdannut tämäkin.
Pk:ssa pieni saisi puolet päivässä varhaiskasvatusta JA terveellistä ruokaa. En tee lasua mutta kaikkeni kyllä että kaveri laittaisi pienen osa-aika hoitoon.Ap
Ja nyt vasta keksit tuon satakiloisen teinin?
Kyllä se päiväkodin tavallinen ruoka on 100 x parempaa kun sen laiskan vanhemman lapselle törkkäämä nakkipaketti tai karkkipussi.
Menipäs monella tunteisiin. Taisi tulla huono omatunto kun oma lapsi vain passiivisena röhnöttää sohvalla kaiket päivät ja tuijottaa telkkaria tai tietokonetta.
Meidäm lapset ainakin oli ihanassa päiväkodissa missä ulkoiltiin 2 krt/pv, leikittiin ja askarreltiin. Oli kaikenlaista kivaa metsäretkiä, teatteria, konserttia, pulkkamäkeä, lelupäivää ja kävivät jopa ravintolassa syömässä ja menivät bussilla toiseen päiväkotiin kylään ym ym. Ja tärkeintä oli kuitenkin ne kaverit. Lapset oli päiväkodissa vain joka toinen päivä eli 10 hoitopäivää kk. Joten saivat myös viettää kiireetöntä kotielämää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se päiväkodin tavallinen ruoka on 100 x parempaa kun sen laiskan vanhemman lapselle törkkäämä nakkipaketti tai karkkipussi.
Menipäs monella tunteisiin. Taisi tulla huono omatunto kun oma lapsi vain passiivisena röhnöttää sohvalla kaiket päivät ja tuijottaa telkkaria tai tietokonetta.
Meidäm lapset ainakin oli ihanassa päiväkodissa missä ulkoiltiin 2 krt/pv, leikittiin ja askarreltiin. Oli kaikenlaista kivaa metsäretkiä, teatteria, konserttia, pulkkamäkeä, lelupäivää ja kävivät jopa ravintolassa syömässä ja menivät bussilla toiseen päiväkotiin kylään ym ym. Ja tärkeintä oli kuitenkin ne kaverit. Lapset oli päiväkodissa vain joka toinen päivä eli 10 hoitopäivää kk. Joten saivat myös viettää kiireetöntä kotielämää.
En ymmärrä miksi menisi tunteisiin, itse olen nyt kotona 1-vuotiaan kanssa, menee päivähoitoon n. 2-vuotiaana. Ja tässähän ammattilaisena tarjoan lapselleni sitä "varhaiskasvatusta". Vai ajatteletko että päivökodin ympäristössä tarjoaisin lapselleni parempaa hoitoa ja kasvatusta?
Mutta on aivan puppua väittää, että tämän ikäinen nauttii päiväkodissa ulkoilusta nyt talvella, tai saisi siellä terveellistä ruokaa. Kumpikaan ei ole totta. Ulkona alle parivuotiaat kirjaimellisesti istuvat hangessa ja aika usein itkevätkin yksin. Ruoka on juurikin tasoa kinkkukiusaus. Tämän tietää tasan jokainen päiväkodissa työskentelevä ja se on ihan rahasta kiinni. Tsekatkaapa ihmeessä vanhemmat seuraavalla kerralla se seinässä oleva ruokalista tai hakekaa lapsenne ulkoilun aikaan kotiin (ja kurkatkaa pienten puolelle jos omanne on jo isompi).
Ei taaperoiden paikka ole päiväkodissa, jos vanhemmat eivät koe siihen tarvetta. Jos kokevat, niin sitten totta kai. Ja kyllä ne vanhemmat jotka eivät oikeasti jaksa lastaan syystä tai toisesta, tuovat sen päiväkotiin osa-aikaisena, vaikka olisivat itse kotona työttömänä. Ja hyvä että tuovat, jos kokevat näin. Ap:n kaveri ei näin koe, eikä ap ole mistään kehityksellisestä haasteestakaan puhunut, joten ei tässä voida puhua edes kuntouttavasta päivähoidosta.
Ja ihan oikeasti esim. 1-vuotiaalle on enemmän haitallista olla vanhemmista erossa taistelemassa huomiosta ryhmässä kuin katsoa kotona niitä lastenohjelmia vaikka tuntikin putkeen. Jos halutaan nämä kaksi asiaa kärjistää keskenään, niin ensimmäisellä on kauaskantoisempia negatiivisia vaikutuksia 1-vuotiaan kehitykseen kuin jälkimmäisellä.
Mutta ap ei ole edes lapsen ikää sanonut, koska hän on provo. Tämä varmaan liittyy jollain oudolla tapaa tähän subjektiivinen päivähoito-miksi työttömät vievät lapsensa päiväkotiin-perhevapaa -keskusteluihin.
Lto
Kuulostaa kurjalta perheeltä, ja sääli lasta jonka elämä koostuu passiivisesta ruudun tuijotuksesta. Vielähän lapsi on pieni, mutta miksi tilanne muuttuisi paremmaksi itsestään ajan mittaan?
Sillä lapsella on helvetin paljon paremmin asiat kuin monella muulla. Ap taitaa inhota sitä äitiä ja on näitä ihmisiä jotka tekevät lasuja huvikseen, ihan kiusatakseen. Soittakoon lasun Afrikan nälkäänäkevistä lapsista. Tuo lapsi kasvaa yltäkylläisyydessä ilman väkivaltaa, eli ei oikeasti ole mitään huolenaihetta.
Noin kun jatkaa, niin koulua aloittaessa lapsi on kehityksestä jäljessä, motoriset taidot heikot, sosiaaliset taidot heikot, tottunut istumaan paikoillaan ja ylipainoinen.
Kun lapsi kasvaakseen onnelliseksi aikuiseksi tarvitsee paljon muutakin kun huonoa ruokaa ja ruutuaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Noin kun jatkaa, niin koulua aloittaessa lapsi on kehityksestä jäljessä, motoriset taidot heikot, sosiaaliset taidot heikot, tottunut istumaan paikoillaan ja ylipainoinen.
Kun lapsi kasvaakseen onnelliseksi aikuiseksi tarvitsee paljon muutakin kun huonoa ruokaa ja ruutuaikaa.
Ja aika paljon muutakin kuin päivähoitoa. Mm. turvallisuudentunnetta, kiintymystä ja sensitiivisyyttä vanhemmaltaan. Se että lapsi katsoo aamulla lastenohjelmia ja ei ulkoile paljon, ei vielä kerro etteikö sais noita (tärkeimpiä) vanhemmaltaan.
Ja kukaan ei voi korvata noiden antamista lapselle. Lapsi tarvitsee nimenomaan näitä asioita vanhemmaltaan saatuna.
Ihan oikeasti, kyllä ne vanhemmat jotka eivät jaksa lapsiaan, sen sinne päivähoitoon tuovat.
Lto
Ja eikö se ole vain hyvä, että vanhempi vie lapsen hoitoon, jos itse ei jaksa sen kanssa? Ei ruudun edessä istuminen anna mitään turvallisuutta, kiintymystä jne.
Vierailija kirjoitti:
Noin kun jatkaa, niin koulua aloittaessa lapsi on kehityksestä jäljessä, motoriset taidot heikot, sosiaaliset taidot heikot, tottunut istumaan paikoillaan ja ylipainoinen.
Kun lapsi kasvaakseen onnelliseksi aikuiseksi tarvitsee paljon muutakin kun huonoa ruokaa ja ruutuaikaa.
Ap:n aloituksesta ja vakuutteluista huolimatta ei ole varmaa onko asia lainkaan kuten hän sen esittää.
Vierailija kirjoitti:
Alkaahan sillä pian eskari ja muut toimet. Antaa pienen ihmisen nyt edes muutaman vuoden kasvaa rauhassa, ennenkuin se oravanpyörä alkaa. Ja varmasti on kukkuralaatikot leluja kotona, joilla lapsi voi leikkiä.
Yksin kukkuroiden leluvuorien äärellä? Lapsihan kuolee henkisesti näiden leluvuorien ääreen, jos ei ole leikkikavereita. Kotihoito on varmaankin ihan ok, jos on paljon sisaruksia, ystäviä ja sukulaisia ympärillä sekä aktiiviset vanhemmat, mutta aika orpopiru lapsesta kasvaa piirrettyjen, kännykän ja Areenan kanssa.
Ei ihme, että Suomessa voidaan niin huonosti jos tämä ei ole jonkun (ja pelottavan monen!) mielestä hälyttävää.
Olen itse lastensuojelussa töissä ja kannustan sinua ottamaan yhteyttä ystäväsi asuinalueen lastensuojeluun. He tekevät siellä kartoituksen perheen tilanteesta.
Monet hokevat täällä ruutuajasta. Oletteko noin sokeita?! Ei tässä mistään ruutuajasta ole kiinni vaan siitä, että lapsella ei ole normaalia, ikäryhmään sopivaa päivärytmiä.
Joku mainitsi eskarin. Siihen menee vielä monta vuotta ja lapsi voi siinä kohtaa olla jo moniongelmainen.
Äidillä ja perheellä varmasti monia haasteita elämässään jos arki mennyt tuohon pisteeseen, että lapsi istuu vain padi kädessä.
Päiväkoti ei ole vain paikka, jonne lapset dumpataan. Siellä lapsi kehittää tärkeitä taitojaan kuten motoriikkaa, vuorovaikutustaitoja, opetellaan miten muita ihmisiä kohdellaan, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja juhlaperinteisiin jne.
Miten pienen lapsen motoriikka voi kehittyä jos sitä ei koskaan pääse harjoittelemaan?
Eikä AP:n tehtävä patistaa ystäväänsä ulos tai ehdottaa lapsen viemistä puistoon yms.mitä täällä on heitelty ilmaan. AP:lla on varmasti oma elämä ja oma perhe, joka vie aikaa.
Huolesi on aiheellinen, ota yhteyttä ulkopuoliseen tahoon niin säilyy ystävyyskin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomessa voidaan niin huonosti jos tämä ei ole jonkun (ja pelottavan monen!) mielestä hälyttävää.
Olen itse lastensuojelussa töissä ja kannustan sinua ottamaan yhteyttä ystäväsi asuinalueen lastensuojeluun. He tekevät siellä kartoituksen perheen tilanteesta.
Monet hokevat täällä ruutuajasta. Oletteko noin sokeita?! Ei tässä mistään ruutuajasta ole kiinni vaan siitä, että lapsella ei ole normaalia, ikäryhmään sopivaa päivärytmiä.
Joku mainitsi eskarin. Siihen menee vielä monta vuotta ja lapsi voi siinä kohtaa olla jo moniongelmainen.
Äidillä ja perheellä varmasti monia haasteita elämässään jos arki mennyt tuohon pisteeseen, että lapsi istuu vain padi kädessä.
Päiväkoti ei ole vain paikka, jonne lapset dumpataan. Siellä lapsi kehittää tärkeitä taitojaan kuten motoriikkaa, vuorovaikutustaitoja, opetellaan miten muita ihmisiä kohdellaan, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja juhlaperinteisiin jne.
Miten pienen lapsen motoriikka voi kehittyä jos sitä ei koskaan pääse harjoittelemaan?
Eikä AP:n tehtävä patistaa ystäväänsä ulos tai ehdottaa lapsen viemistä puistoon yms.mitä täällä on heitelty ilmaan. AP:lla on varmasti oma elämä ja oma perhe, joka vie aikaa.
Huolesi on aiheellinen, ota yhteyttä ulkopuoliseen tahoon niin säilyy ystävyyskin.
Jos tilanne oikeasti on sellainen kuin ap kuvailee on se huolestuttava ja siihen tulee puuttua.
Todellisuudessa mikään ei tue ap:n kertomaa paitsi ap:n väittämät. Yli 100-kiloinen teinisisaruskin mainittiin vasta ties kuinka monennessa kommentissa (epätoivoisena yrityksenä vakuuttaa omaa agendaa?)
Käyhän tuokin äiti lapsensa kanssa neuvolassa, siellä kyllä huomataan jos taapero on täysin liikkumaton ja ruutua yksin tuijottava kehittymätön epäsosiaalinen yksilö.
T: varhaiskasvatuksen ammattilainen, lastensuojelunkin kanssa työskennellyt ja siihen sokeasti luottamaton
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomessa voidaan niin huonosti jos tämä ei ole jonkun (ja pelottavan monen!) mielestä hälyttävää.
Olen itse lastensuojelussa töissä ja kannustan sinua ottamaan yhteyttä ystäväsi asuinalueen lastensuojeluun. He tekevät siellä kartoituksen perheen tilanteesta.
Monet hokevat täällä ruutuajasta. Oletteko noin sokeita?! Ei tässä mistään ruutuajasta ole kiinni vaan siitä, että lapsella ei ole normaalia, ikäryhmään sopivaa päivärytmiä.
Joku mainitsi eskarin. Siihen menee vielä monta vuotta ja lapsi voi siinä kohtaa olla jo moniongelmainen.
Äidillä ja perheellä varmasti monia haasteita elämässään jos arki mennyt tuohon pisteeseen, että lapsi istuu vain padi kädessä.
Päiväkoti ei ole vain paikka, jonne lapset dumpataan. Siellä lapsi kehittää tärkeitä taitojaan kuten motoriikkaa, vuorovaikutustaitoja, opetellaan miten muita ihmisiä kohdellaan, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja juhlaperinteisiin jne.
Miten pienen lapsen motoriikka voi kehittyä jos sitä ei koskaan pääse harjoittelemaan?
Eikä AP:n tehtävä patistaa ystäväänsä ulos tai ehdottaa lapsen viemistä puistoon yms.mitä täällä on heitelty ilmaan. AP:lla on varmasti oma elämä ja oma perhe, joka vie aikaa.
Huolesi on aiheellinen, ota yhteyttä ulkopuoliseen tahoon niin säilyy ystävyyskin.
Olen itsekin työskennellyt lastensuojelussa ja pahinta siellä on työntekijät jotka eivät erota milloin huoli on aiheellinen ja on reagoitava viipymättä.
Se, että lapsi ei opi "suomalaista kulttuuria ja juhlapyhiä" riittävästi kotona on riittämätön peruste. Samoin kuin se, että äiti haluaa pitää lapsen kotona eikä päivähoidossa ja antaa hänen katsoa ipadilta lastenjuttuja.
Mutta tosiaan mikäli neuvolassakin on lapsen kaltoinkohtelu lipsunut sokeiden simien ohi noin lahjakkaasti ettei lastensuojeluntarvetta ole havaittu , niin ilman muuta lasua tekemään että lapsi pelastuu päiväkodin tätien hellään huomaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö se ole vain hyvä, että vanhempi vie lapsen hoitoon, jos itse ei jaksa sen kanssa? Ei ruudun edessä istuminen anna mitään turvallisuutta, kiintymystä jne.
Minun lapsi on osapäivähoidossa opintojeni vuoksi. Eilen oli kotipäivä. Aamulla katsoi piirrettyjä sohvalla minun vieressä köllöttäen 30min (join aamukahvin rauhassa) ja 30 min kun laitoin päivällistä. Tämän lisäksi päivän aikana:
-Käytiin läpi noin 10 kiukkuhetkeä, jolloin olin läsnä, empaattinen, pidin rajoista kiinni, sanoitin tunteet ja olin joko vierellä rauhassa tai lapsi oli sylissä jos halusi olla (lapsi 2v3kk, muut uhmaikäisten äidit ymmärtävät varmaan tuon 10 kertaa..)
-Luettiin kirja sylikkäin varmaan 10-15 kertaa
-käytiin hetki ulkona (tätä en tee jos on hyvät leikit sisällä/huono ilma)
-tehtiin temppurata yhdessä sisälle
-rakennettiin maja, jossa hoidettiin yhdessä vauvanukkea ja nallea
-laulettiin yhdessä niin että soitin pianoa, lapsi sai myös soittaa sylissäni
-päiväunille sai nukahtaa minun viereeni niin että lauloin
-lapsi sai leikkiä ja piirtää itsekseen, niin että kävin aina pyydettäessä osallistumassa
-ikävöitiin isää sylissä, mietittiin mitä tehdään isän kanssa kun tulee kotiin
-leikittiin kutitushippaa
-jne.
Mitä olet mieltä, jäikö lapsi paitsi vanhemman kiintymyksestä ja huomiosta ruutuajan vuoksi? Miten puolestaan kuvittelet, että lapsen päivä menee tänään päivähoidossa kun paikalla on 11 muuta lasta ja 2-3 hoitajaa riippuen kellonajasta. Lapset alle 3v ja ryhmässä yksi alle 1v vanha ja kolme arvioltani alle 1,5-vuotiasta?
Onkohan ne aamupiirretyt niin kamalia kuitenkaan, jos tuovat äidille pari helpotusta päivään ja lapsi saa olla äidin lähellä? Ja tiedän kyllä etteivät kaikki ole näin aktiivisia (eikä tarvi ollakaam, itse olen musiikinopettaja ja se vaikuttaa joihinkin asioihin), ja lisäksi on lapsia joilla koti passivoi ja ei välitetä vuorovaikuttaa, mutta väitänpä minäkin että nämä lapset kyllä viedään päiväkotiin "poissa silmistä, poissa mielestä" -periaatteella. Vanhemmuuden arvioinnissa keskitytään ihan liikaa ulkoisiin seikkoihin kuten ulkoiluun tai ruutuaikaan. Tärkeintä oikeasti lienee miten lapsi kohdataan omana itsenään kaikkine tunteineen. Eikä ap ole puhunut sellaisesta sanallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos liika ruutuaika ja ei-päivittäinen ulkoilu helmikuussa Suomessa olisi lastensuojelutoimenpidellinen asia, niin 90% kotihoidetuista lapsista kuuluisi lastensuojelunpiiriin.
Käsi sydämelle, kuka vie päivittäin ulos lapsensa, kun ulkona on liukasta ja pakkasta, eikä esimerkiksi normaalista korttelista löydy liioin puuhattavaa esimerkiksi alle 2-vuotiaalle? Siis talvella.. vai sekö se on sitä reipasta ulkoilua, että laitetaan lapsi istumaan pulkan kyytiin ja käydään kaupassa tmv. Liikkuuko se taapero pulkassa enemmän kuin kotona sisällä?
Ruutuaika ylittyy lähes jokaisella lapsella ajoittain, ap:n kaverin tilanteessa huolestuttavinta on, ettei äiti itse koe liikaa lastenohjelmien katselua ongelmaksi. On meilläkin ollut päiviä, jolloin lastenohjelmia on katsottu liikaa,mutta se on äitinä tuntunut pahalta ja seuraavana päivänä sitten tehty jotain muuta.
Ap voisi sanoa kaverille, että kuulostaa aika paljolta tuo lastenohjelmien määrä, ja haluaisiko ap joskus lastenhoitoapua..
Se ruutuajan ylittyminen on lastensuojesun asia, jos lapsi on erilaisten ruutujen äärellä kaiken sen ajan, (pl. nukkuminen) mitä ei ole koulussa tai tarhassa. Ts. noin 8 h päivässä. Monilla nuorilla homma menee niin sekaisin, että yötkin vietetään pelaten, ja sitten ei jakseta mennä kasiksi kouluun. Tulee poissaoloja koulusta jne. Kyllä se on vanhemman homma estää pelaaminen öisin sekä estää myös se, että pelaamista on koulupäivisin yli 5 h. Ja 3-4 h pelaamista päivittäin on sekin paljon (ei viikonloppuisin).
Googlatkaapa mitä Esko Leipälä sanoo lastensuojelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liika ruutuaika ja ei-päivittäinen ulkoilu helmikuussa Suomessa olisi lastensuojelutoimenpidellinen asia, niin 90% kotihoidetuista lapsista kuuluisi lastensuojelunpiiriin.
Käsi sydämelle, kuka vie päivittäin ulos lapsensa, kun ulkona on liukasta ja pakkasta, eikä esimerkiksi normaalista korttelista löydy liioin puuhattavaa esimerkiksi alle 2-vuotiaalle? Siis talvella.. vai sekö se on sitä reipasta ulkoilua, että laitetaan lapsi istumaan pulkan kyytiin ja käydään kaupassa tmv. Liikkuuko se taapero pulkassa enemmän kuin kotona sisällä?
Ruutuaika ylittyy lähes jokaisella lapsella ajoittain, ap:n kaverin tilanteessa huolestuttavinta on, ettei äiti itse koe liikaa lastenohjelmien katselua ongelmaksi. On meilläkin ollut päiviä, jolloin lastenohjelmia on katsottu liikaa,mutta se on äitinä tuntunut pahalta ja seuraavana päivänä sitten tehty jotain muuta.
Ap voisi sanoa kaverille, että kuulostaa aika paljolta tuo lastenohjelmien määrä, ja haluaisiko ap joskus lastenhoitoapua..
Se ruutuajan ylittyminen on lastensuojesun asia, jos lapsi on erilaisten ruutujen äärellä kaiken sen ajan, (pl. nukkuminen) mitä ei ole koulussa tai tarhassa. Ts. noin 8 h päivässä. Monilla nuorilla homma menee niin sekaisin, että yötkin vietetään pelaten, ja sitten ei jakseta mennä kasiksi kouluun. Tulee poissaoloja koulusta jne. Kyllä se on vanhemman homma estää pelaaminen öisin sekä estää myös se, että pelaamista on koulupäivisin yli 5 h. Ja 3-4 h pelaamista päivittäin on sekin paljon (ei viikonloppuisin).
Jos ap:n kaverin lapsi katsoisi kaverin omien sanojen mukaan lastenohjelmia 8h/päivä, niin ap olisi sen aika varmasti jo sanonut. Sen sijaan ap kertoi, että lapsi katsoo lastenohjelmia aamulla/aamupäivällä televisiosta ja padiltä. Ja he ulkoilevat n. pari kertaa viikossa. Emme tiedä ruutuaikaa (se voi olla puoli tuntia, tunti, pari tuntia, tuskin 8h kuitenkaan kuten sanoin), emmekä tiedä lapsen ikää, josta riippuu kyllä aika paljon onko ulkoilun tarve mikä. Ja muutenkin, on sisällä leikkien ja liikkuen viihtyviä lapsia, ja se ei ole lastensuojelullinen asia. Emme tiedä myös mm. mitä kaveri tekee lapsensa kanssa kun eivät katso lastenohjelmia, emmekä myös miten lapsen kanssa vuorovaikutetaan, emme tiedä mitä lapsen isä tekee lapsen kanssa kotiin tultuaan jne. Tosin ap on jatko(tarinoissaan) kertonut että lapsi elää nakkipaketilla ja kahdella litralla maitoa joka päivä, ja sisko on n. 100kg painava, joten eiköhän tämä ole aika selvä provo.
Mutta jos jätetään ap:n tarina paitsioon, niin se että
A) lapsi katsoo aamun/aamupäivällä lastenohjelmia ja
B) lapsi ulkoilee talvisin pari kertaa viikossa
Ei ole vielä sellaisenaan lastensuojelullinen asia.
Lapset ei jaksa könöttää paikallaan 8h putkeen minkään ruudun äärellä.
15 minsaa jaksaa putkeen katsoa esitystä, tämän tietää mm esiintyvät nukketeatteri- ja lastenteatteriporukat.
Raukkamaista kun aina ollaan yhäitien kimpussa vaikka niiden muksut on järjestään huipputyyppejä esimerkiksi päiväkodissa.
Kai tuo ruoka on parempaa kuin 2 litra maitoa ja puoli pakettia nakkeja?
Ap