Miten teillä kävi friends with benefits suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

ja

Vierailija kirjoitti:

Tän piti olla yhden yön juttu. On kestänyt nyt tyyliin 5 vuotta. Nähdään säännöllisen epäsäännöllisesti. On reissattu yhdessä, käyty keikoilla, lämmitetty mökkisaunaa, ajettu moottoripyörällä. Ylipäätään vietetty yhdessä aikaa. Tykätään toisistamme. Molemmat. Ja välitetään. Ihan aidosti. On mulle tärkeä. Ja mäkin hänelle.

Tämä olisi aivan unelma.

Tää on. Vähän niin ku arjen luxusta

t. Ton viestin kirjottaja

Kävi huonosti. Rakastuin ja sain taudin. Toisellakin kerralla kävi huonosti, koska rakastuin vahingossa, en saanut kysyttyä voidaanko olla oikeasti yhdessä ja sitten minut jätettiin. Ilmeisesti vastapuoli alkoi olla valmis parisuhteeseen, mutta ei tietenkään minun kanssa. Se satutti.

Ei olisi pitänyt lähteä ollenkaan tai ei ainakaan jäädä niin pitkäksi aikaa. Jotenkin löysin taas nyt itseni tilanteesta.

Aloitin juuri tällaisen suhteen ensimmäisen kerran elämässäni. Vastapuoli on tuttu pidemmältä ajalta ja olemme molemmat sinkkuja. Tunnen häntä kohtaan kyllä vetoa ja hänkin minuun mutta elämämme ovat niin erilaisia etten näe tässä pienintäkään mahdollisuutta oikealle parisuhteelle. Minulla ei juuri nyt ole aikaa tai voimia ryhtyä metsästämään oikeaa kunnollista parisuhdetta tulevaisuudensuunnitelmineen vaan haluan elää ihan omannäköistäni elämää.

Sovimme säännöt heti alkuun. Ei pikapanoja vaan lähtökohtaisesti yön yli treffit, paljon halailua ja hellyyttä koska sitä haluamme molemmat. Ja toki myös seksiä mikä toimii ok mutta ei ole mitään aivan tajunnanräjäyttävää. Halailemme toisiamme, hipsuttelemme paljon, istumme sylikkäin ja nukumme lusikassa. Ja toki seksiäkin on. Nuo asiat ovat molemmille tärkeitä kun fyysistä läheisyyttä ei muualta saada.

Aika näyttää tuleeko jommallekummalle enemmänkin tunteita, sitten homma pitää lopettaa. Ja varmasti tämä loppuu jossain vaiheessa joka tapauksessa jos löydämme jotkut elämäämme, mutta itselläni ei ainakaan nyt ole ns haku päällä ja tämä fwb on hyvä juttu siinä mielessä että läheisyydentarpeeni tyydyttyvät oikein hyvin tällä tavalla.

Luin tämän ketjun läpi, eikä tässä voi enää kyllä muuta tehdä kuin pudistella päätään.

Moni nainen kirjoittaa tässä ketjussa että ihastui mieheen ja olisi halunnut oikean suhteen, mutta koska miehellä ei herännyt samalla tavalla tunteita, niin naiset sitten vaan taipuivat fwb suhteeseen kyseisen miehen kanssa.

Mikä ihme näitä naisia oikein vaivaa? Kuulostaa täysin selkärangattomalta toiminnalta, miten kukaan itseään kunnioittava ihminen voi tehdä noin?

Haluaisin muistuttaa ettei tarvitse suostua tällaiseen jos on herkkä tai rakastuva. Eikä tarvitse pitää näitä suhteita normaaleina, kuten ei ennenkään ollut näitä kaikilla. Se sopii koviksille paremmin tai jollekin tuollaista elämäntyyliä hakevalle. Aina on jokin muu vaihtoehto tai sinkkuna. Vaikka nunnana tai munkkinakin, ettei mene säätöihin mukaan. Pelimieheen rakastunut saattaa erehtyä, muttei siihenkään ole välttämätöntä lähteä, moista suhteista ei tule parisuhdetta jos se on pelkkää sitä. Älä usko toisen horinoita. Jos toista kiinnostaa niin seukkaa pian, eikä ole alaosaston asioista kiinni.

Meillä oli tapana viettää vapaa-aikaa yhdessä kavereina, mm. käytiin yöelämässä, pelailtiin videopelejä tai vietettiin muuten vain aikaa jutellen. Välillä pantiin.

Nykyisin ollaan naimisissa, yhdessäoloa kestänyt 6 vuotta.

Tulin tiineeksi.

Kävi niin ettei ole enää ystäviä, eikä etuja.

Olin nuori ja levoton sekä täysin vastuuton toisen parisuhteeseen toisen ihmisen kanssa. Ei mitään pettämistä, mutta nuorena en tehnyt kompromisseja ja koin seikkailut tärkeämpinä kuin parisuhteet. Siihen hetkeen tapaamisen mukavan itseni ikäisen miehen, jonka kanssa vaihdoimme paljon ihan arjen kokemuksia, tsemppasimme toisiamme ja keskustelimme paljon nuorille aikuisille tärkeistä asioista, kuten musiikista, treenaamisesta, valmistumisesta, muutoista ja työn hakemisesta jne.

Asuimme eri paikkakunnilla, joten ainakin itseni osalta koin toisen toki kiinnostavana ja hyvännäköisenä, mutta aikuistuttuani varsin myöhään niin itsekkyyttäni halusin vain jakaa elämää ystävän kanssa ja harrastaa tavatessamme elämäni parasta seksiä turvallisen ja hyvännäköisen miehen kanssa.

Suhde oli tauolla hänen seurustelunsa ja oman seurustelukokeiluni aikoina, ja kestäen kaikkineen noin 7 vuotta.

Nykyisin elän ihan tavallisessa parisuhteessa eri miehen kanssa, jota on kestänyt jo vuosia. Tuo aika kuului tuohon levottomaan aikaan, joka mahdollisti itselleni sen, että sain rauhassa ilman kenenkään sydänsuruja etsiä paikkani tässä elämässä. Nykyinen parisuhteeni menee hyvin ja välillä muistot käyvät mielessä, mutta vain mielessä. Olen varsin tyytyväinen nykyiseen aikuiseen parisuhteeseeni, vaikkei mies yhtä villi olekaan ;)

Siinä fwb suhteessa kävi siis hyvin. Ei särjettyjä sydämmiä, hyviä muistoja kiikkustuoliin ja hyvin käytettyjä kilometrejä.

Aikaa on kulunut. Minä olen menettänyt seksihaluni. Joten ollaan tuttuja.

Sairaala, lähestymiskielto, vankilatuomio ja ikuinen pelko. Hän oli niin kiltti ja kultainen alkuun. Ei mitään historiaa sellaisesta.

Kymmenen vuotta minua nuorempi mies joka on hyvännäköinen ja meillä sujuu seksin lisäksi ystävyys.

En tiedä mitään. Hän sanoi minulle että kosisin sinua jos olisit nuorempi enkä silti jätä sua koskaan. Olen hulluna sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Kymmenen vuotta minua nuorempi mies joka on hyvännäköinen ja meillä sujuu seksin lisäksi ystävyys.

En tiedä mitään. Hän sanoi minulle että kosisin sinua jos olisit nuorempi enkä silti jätä sua koskaan. Olen hulluna sinuun.

"kosisin sinua jos olisit nuorempi"

Ah, mikä unelmien prinssi. Ja vielä väitetään että romantiikka on kuollut 🙄

Huonosti kävi, nainen rakastui. Lopetin seksin siihen, kavereita ollaan vielä. Tekisi kyllä mieli jo lähteä Tinderiin, mutta ahdistaa ajatus tuon naisen masentamisesta, on yksinäinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Tavattiin Tinderissä, molemmat etsivät vakavaa suhdetta. Menin poikkeuksellisesti miehen kanssa heti ekoilta treffeiltä sänkyyn, minkä totesin myöhemmin virheeksi, koska tajusin ettei meille voisi tulla koskaan vakavaa suhdetta. Seksi oli kuitenkin todella ihanaa, joten ehdotin sitten että minulle käy jos mies haluaa jatkaa tapailua FWB-pohjalta. Mies ensin kieltäytyi, koska oli ihastunut, mutta pari päivää myöhemmin muutti mieltään. Tapailimme sitten muutamia kertoja, minkä jälkeen mies laittoi suhteen poikki, koska ei sittenkään tykännyt siitä ettei se voinut minun puoleltani edetä mihinkään. Jättämiskeskustelun aikana hän kuitenkin vihjaili, että hän ehkä haluaisi minun pyytelevän häntä jäämään (en tiedä oliko ajatellut näin saavansa aikaiseksi ns. kunnon suhteen vai mitä). Minusta tuntui hämmentävän pahalta, ottaen huomioon että olin ja olen täysin varma ettei vakavaan suhteeseen tosiaan ollut mahdollisuuksia. Itkinkin sinä iltana. 

Myöhemmin mies on kysellyt kertaalleen kuulumisia ja pohtinut, pitäisikö palata yhteen. Pysyin kuitenkin tiukkana, koska oli aikamoisen raastavaa tuo draama, ja olin varma että sitä olisi tulossa lisää jos yrittäisimme uudelleen.

Uskon että FWB voi toimia tosi hyvinkin, mutta sen pitäisi olla kummaltakin puolelta juuri sitä, mitä halutaan. Jos toinen haluaisi enemmän, on iso riski että siinä sattuu. Ja suhteen loppuminen mistä tahansa syystä voi sattua, vaikka rakkautta siinä ei varsinaisesti olisikaan. Itseäni satutti hyvän keskustelukumppanin, rentouttavan seksin ja hyvältä tuntuvan fyysisen läheisyyden menettäminen, kun olin samalla kuormittavassa elämäntilanteessa ja suhde tuntui todelliselta henkireiältä kaiken sen stressin ja paineiden keskellä.

Olipa hassua lukea palstalta oma vanha kirjoitukseni! Minulla on uuttakin lisättävää tähän aiheeseen. Olen nimittäin nyt samantapaisessa kuviossa mutta niin päin, että itse olen mieheen ihastunut ja hänkin tykkää minusta monin tavoin, mutta ei kuitenkaan halua parisuhdetta.

Hyvin tämä toimii, kunhan muistan että en ala elätellä toiveita enemmästä. Olemme keskustelleet läpi ne syyt, miksi parisuhde ei toimisi, ja jos alan tuntea itseni liian ihastuneeksi niin muistutan itseäni noista syistä. Ihastuksen tunteista huolimatta en itsekään oikeasti halua suhdetta miehen kanssa, jolle tietyt asiat minussa ovat kielteisiä, kun minulla on myös kokemusta onnellisista suhteista miesten kanssa jotka arvostavat minua kokonaisvaltaisesti. Ei huvita tyytyä vähempään.

Tämä fwb-mies on mukava ja kunnioittava minua kohtaan, tulemme kaverimielessä huikean hyvin toimeen ja pystymme keskustelemaan vaikeistakin asioista tarvittaessa. En siis koe tarpeelliseksi lopettaa tätä ennen kuin tapaan jonkun, jossa olisi oikeasti potentiaalia elämänkumppaniksi. Sellaisia tyyppejä on harvassa ja seuraavan sellaisen kohtaamiseen voi mennä useampi vuosikin aikaa, joten sitä odotellessa tämä on kiva järjestely.

t. 3

Vierailija kirjoitti:

Seksi ilman rakkautta on kuin tyhjä kahvi.

Mikä on tyhjä kahvi?

Toisille seksi seksinä sopii ihan hyvin.

Opiskelukaveri, jonka kanssa synkkasi hyvin, ja päädyimme joskus samaan paikkaan kahden yöksi. Seksuaalikemiat toimivat todella hyvin. Seksiä oli satunnaisesti, jos kumpikaan ei ollut suhteessa, ja yksi vähän tiiviimpi vaihe. Nykyään kumpikin suhteessa tahollaan, tapaamme joskus harvoin ammattiin liittyvissä asioissa. Fwb-suhteen loppumisesta on nyt 15 vuotta aikaa :D

Se loppui. Kummallakin on nyt uusi ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavattiin Tinderissä, molemmat etsivät vakavaa suhdetta. Menin poikkeuksellisesti miehen kanssa heti ekoilta treffeiltä sänkyyn, minkä totesin myöhemmin virheeksi, koska tajusin ettei meille voisi tulla koskaan vakavaa suhdetta. Seksi oli kuitenkin todella ihanaa, joten ehdotin sitten että minulle käy jos mies haluaa jatkaa tapailua FWB-pohjalta. Mies ensin kieltäytyi, koska oli ihastunut, mutta pari päivää myöhemmin muutti mieltään. Tapailimme sitten muutamia kertoja, minkä jälkeen mies laittoi suhteen poikki, koska ei sittenkään tykännyt siitä ettei se voinut minun puoleltani edetä mihinkään. Jättämiskeskustelun aikana hän kuitenkin vihjaili, että hän ehkä haluaisi minun pyytelevän häntä jäämään (en tiedä oliko ajatellut näin saavansa aikaiseksi ns. kunnon suhteen vai mitä). Minusta tuntui hämmentävän pahalta, ottaen huomioon että olin ja olen täysin varma ettei vakavaan suhteeseen tosiaan ollut mahdollisuuksia. Itkinkin sinä iltana. 

Myöhemmin mies on kysellyt kertaalleen kuulumisia ja pohtinut, pitäisikö palata yhteen. Pysyin kuitenkin tiukkana, koska oli aikamoisen raastavaa tuo draama, ja olin varma että sitä olisi tulossa lisää jos yrittäisimme uudelleen.

Uskon että FWB voi toimia tosi hyvinkin, mutta sen pitäisi olla kummaltakin puolelta juuri sitä, mitä halutaan. Jos toinen haluaisi enemmän, on iso riski että siinä sattuu. Ja suhteen loppuminen mistä tahansa syystä voi sattua, vaikka rakkautta siinä ei varsinaisesti olisikaan. Itseäni satutti hyvän keskustelukumppanin, rentouttavan seksin ja hyvältä tuntuvan fyysisen läheisyyden menettäminen, kun olin samalla kuormittavassa elämäntilanteessa ja suhde tuntui todelliselta henkireiältä kaiken sen stressin ja paineiden keskellä.

Olipa hassua lukea palstalta oma vanha kirjoitukseni! Minulla on uuttakin lisättävää tähän aiheeseen. Olen nimittäin nyt samantapaisessa kuviossa mutta niin päin, että itse olen mieheen ihastunut ja hänkin tykkää minusta monin tavoin, mutta ei kuitenkaan halua parisuhdetta.

Hyvin tämä toimii, kunhan muistan että en ala elätellä toiveita enemmästä. Olemme keskustelleet läpi ne syyt, miksi parisuhde ei toimisi, ja jos alan tuntea itseni liian ihastuneeksi niin muistutan itseäni noista syistä. Ihastuksen tunteista huolimatta en itsekään oikeasti halua suhdetta miehen kanssa, jolle tietyt asiat minussa ovat kielteisiä, kun minulla on myös kokemusta onnellisista suhteista miesten kanssa jotka arvostavat minua kokonaisvaltaisesti. Ei huvita tyytyä vähempään.

Tämä fwb-mies on mukava ja kunnioittava minua kohtaan, tulemme kaverimielessä huikean hyvin toimeen ja pystymme keskustelemaan vaikeistakin asioista tarvittaessa. En siis koe tarpeelliseksi lopettaa tätä ennen kuin tapaan jonkun, jossa olisi oikeasti potentiaalia elämänkumppaniksi. Sellaisia tyyppejä on harvassa ja seuraavan sellaisen kohtaamiseen voi mennä useampi vuosikin aikaa, joten sitä odotellessa tämä on kiva järjestely.

t. 3

Lisäisin tähän vielä, että mielestäni tuo ensimmäinen fwb ei pidemmän päälle toiminut siksi että emme olleet oikeasti ystäviä, vaan seksiin mentiin saman tien. Tämän jälkimmäisen kanssa tutustuimme ensin rauhassa ja välillemme syntyi aito luottamus. Sen ansiosta voimme puhua hankalammistakin asioista suoraan, ja on helpompaa pysyä realistisena sen suhteen, mitä välillämme on tai ei ole.

Nykyisen kokemuksen valossa sanoisin, että tuo ensimmäinen juttu ei ollut oikea fwb, vaan pelkkä panosuhde ilman ystävyyttä, eli fb (fuckbuddy). Fb-jutut eivät ainakaan itselleni sovi, koska en itse pysty olemaan ihmissuhteessa ilman tunteita, enkä usko muidenkaan siihen pystyvän, tai ainakaan en halua olla tekemisissä siihen kykenevän miehen kanssa. Pyrin siis välttämään sellaisia jatkossa.

t. 3 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muistuttaa ettei tarvitse suostua tällaiseen jos on herkkä tai rakastuva. Eikä tarvitse pitää näitä suhteita normaaleina, kuten ei ennenkään ollut näitä kaikilla. Se sopii koviksille paremmin tai jollekin tuollaista elämäntyyliä hakevalle. Aina on jokin muu vaihtoehto tai sinkkuna. Vaikka nunnana tai munkkinakin, ettei mene säätöihin mukaan. Pelimieheen rakastunut saattaa erehtyä, muttei siihenkään ole välttämätöntä lähteä, moista suhteista ei tule parisuhdetta jos se on pelkkää sitä. Älä usko toisen horinoita. Jos toista kiinnostaa niin seukkaa pian, eikä ole alaosaston asioista kiinni.

Joo, ei sovi tuollaiset touhut mulle laisinkaan.. typerää vaan paneskella. Kyllä siinä touhussa pitää olla lovee (siis rakkautta).