Onko teille opetettu, että pitää olla täydellinen?
Tai esim. muut eivät voi muuten teistä välittää? Mulle on.
Kommentit (220)
Ketjun kommenteista käy ilmi, että osan on vaikea ymmärtää täydellisyyttä ja sen tavoittelua ts. asettua tällaisen henkilön asemaan.
Sen taustalla on usein juuri riittämättömyyden tunne/ ei koe kelpaavansa omana itsenään/ turvattomuus tms. Se on ajatusmalli, josta ei ihan oikeasti ole helppoa päästä irti vain toteamuksella "eihän kukaan ole täydellinen". Jos ko. ajatusmalli on omaksuttu, ei sen purkaminen tapahdu tuota lausetta toistamalla. Vaikka jollain tasolla ehkä täydellisyyden tavoittelija itsekin tiedostaa, että kukaan ei ole täydellinen (samalla kuitenkin on).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.
apNo muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut
Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.
apTuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.
Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.
apMiten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?
Juuri näin.
apOk. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?
Ei se samanlainen mt-ongelmainen tätä ratkaise.
apMiksi ei? Voisitte yhdessä surkutella itseänne ja sitä, ettei kukaan välitä epätäydellisyydestänne. Voisitte yhdessä surkutella kuinka xx ihminen oli niin kamala ja kasvatti teidät väärin, jolloin ette osaa toimia muiden ihmisten parissa. Saisitte vertaistukea ---> ymmärrystä ----> ystävyyttä.
Vai etkai vaadi siltä ihmiseltä täydellisyyttä joka on kanssasi tekemisissä?
Haluan eteenpäin elämässä. Ennemmin päästyäni, auttaisin hänetkin. Tuollainen sonnassa rypeminen ei ole minua varten.
ap
Vai pitäisikö sanoa, että tällainen "sonnassa rypeminen"? Toivottavasti tiedostat, että tämä on myös sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että voiko jonkun vanhemman mielessä tosiaan sellainen lapsi olla mukava, joka ottaa muiden paskamaisuuden niskaansa?
apOletko teini?
En. Olen 40 jotakin vuotta vanha nainen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.
apNo muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut
Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.
apTuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.
Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.
apMiten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?
Juuri näin.
apOk. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?
Ei se samanlainen mt-ongelmainen tätä ratkaise.
apMiksi ei? Voisitte yhdessä surkutella itseänne ja sitä, ettei kukaan välitä epätäydellisyydestänne. Voisitte yhdessä surkutella kuinka xx ihminen oli niin kamala ja kasvatti teidät väärin, jolloin ette osaa toimia muiden ihmisten parissa. Saisitte vertaistukea ---> ymmärrystä ----> ystävyyttä.
Vai etkai vaadi siltä ihmiseltä täydellisyyttä joka on kanssasi tekemisissä?
Haluan eteenpäin elämässä. Ennemmin päästyäni, auttaisin hänetkin. Tuollainen sonnassa rypeminen ei ole minua varten.
apVai pitäisikö sanoa, että tällainen "sonnassa rypeminen"? Toivottavasti tiedostat, että tämä on myös sitä?
Ei ole, sain jo apua ketjusta. Tuo oli hyvä oivallus, että "koska en ole kaikessa täydellinen, kukaan ei välitä minusta, eikä kuulukaan". Sitä kannattaa työstää.
ap
Ei suoraan, mutta kuitenkin niin, että mitään negatiivista tunnetta minulta ei hyväksytty.
Tulen huonosti toimeen ihmisten kanssa, joissa saa olla mielestään virheitä, ja jotka triggeröityvät siitä, kun niistä moittii. Samoin tulen huonosti toimeen ihmisten kanssa, jotka eivät halua olla mukavia, ja niellä muiden pskaa. Tai ymmärtää muita, joilla on paska olla. Ja siis en nyt väitä, ettenkö itse ole samanlainen. Kunhan kerroin, millaisten ihmisten kanssa en tule hyvin toimeen. Tulen itseasiassa hyvin toimeen tosi kilttien, kypsien enkelimäisen hyväntahtoisten ihmisten kanssa. Ikävä kyllä se on elämälle vähän rajoittavaa 😜
ap
Tosin jos joku on tosi kiltti, niin silloin pelkään, että hänkin vain vastaanottaa mun pskaa ollakseen "mukava ihminen", enkä uskalla luottaa heihin ystävinä. Etten satuta.
ap
Ei. Olen ihan muuten vain.
Sinkkumies
Se se vasta nyyhkyä onkin kun joku selittää itsestään olevansa mukava ihminen 😂mutta kukaan ei halua olla hänen kanssaan tai ei välitä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei. Olen ihan muuten vain.
Sinkkumies
Okei! Miksi sitten olet sinkku, jos sulla on noin loistava itsetunto? Täykkärihän ymmärtää, kun vaimolla on huono päivä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ylikriittinen isä, joka myös sai raivokohtauksia välillä ihan pienestä. Kyllä se on jättänyt jälkensä. Pienintäkään virhettä ei saanut kotona tehdä. Ja toki on johtanut siihen, että mulla on ollut myöhemminkin elämässä aika rankkaa ja paljon vastoinkäymisiä. Ja sitten niitä oppinut peittelemään, koska tukea ei perheeltä saa. Ei sitten vuosiin uskaltanut luottaa, että tukea saisi mistään muualtakaan. Esim. lukion jälkeen menin töihin yritykseen, jossa eräs työntekijä työpaikkakiusasi rankasti ja savusti minut firmasta ulos. Asuin silloin vielä kotona, niin sitten sain vielä kotona huutoa, että minä olen huono työntekijä ja huono ihminen ja ties mitä. Ja siis eihän isäni siellä työpaikalla olut, joten ei mitenkään voinut tietää tilannettani eikä tuollainen raivo oikein kannustanut kertomaankaan yhtään mitään. No hain kyllä heti uutta työtä ja minut palkattiinkin pian muualle, olinhan saanut lukiosta hyvät paperit ja esim. entisistä kesätöistä hyvät työtodistukset. Niin siitä tietenkään ei tullut mitään kehua, että sain nopeasti hyvän työpaikan, jossa olinkin seuraavat kaksi vuotta ja lopettaessani sain myös hyvän todistuksen. Edelleenkin kaikki tunnustukset, joita saan, opinnoista tai työpaikoista tai mistä vaan, niin en usein osaa olla niistä ylpeä tai kiitollinen. Se on mulle ns. perustaso. Vaan jos jostain tulee huonoa palautetta, sillä on väliä ja se syökseekin pahaan itsesyyttelykierteeseen. Mulla ei ollut onnellinen lapsuus ja siitä on vaikea päästä yli, vaikka paljon sen eteen töitäkin olen tehnyt.
Se on ihan hirveää, kun koti on se saastunut pesäke elämässä, joka sahaa eniten oksaa, jolla elät. Meinaan kun perheesi raivosi sinulle, kun vika oli savustajassa. Tuo asetelma on tuttua, meillä oli vielä sellaisia äidin ja isän omaisuuteen pohjautuvia avioriitoja joissa se, etä olin jotain mieltä aiheutti samaa. Eli olin täysin syytön tilanteisiin ja ne vaikuttivat elämääni ja silti minuakin pidettiin syyllisenä.
Katsoin niitä USA:n voimistelujoukkueen lääkärin Larry Nassarin oikeudenkäyntejä videoita siis kun ne uhrit todistavat. Niin niissä nousi jatkuvasti esille vanhempien hätä ja häpeä siitä, etteivät olleet uskoneet lapsiaan. Helppoahan se onkin vanhempien nyt ahdistua siitä, koska tunsivat itsekin sen Nassarin ja luottivat häneen yli lastensa. He eivät voineet kuvitella lääkärin hyväksikäyttävän lapsiaan, kun he olivat itse samassa huoneessa. Lääkäri siis laittoi sormiaan vaginaan. Seisoi edessä selin vanhempiin ja lapselle oli siihen mennessä jo osoitettu, että tämä on lääketieteellistä hoitoa.
Kun se väärinkohtelija on oma vanhempi, eikä luotettu urheilulääkäri, niin vanhempi ei enää kykenekään suremaan sitä, ettei uskonut lastaan, kun lapsi sanoi, että se mitä teet vahingoittaa minua.
ap
Yksikin isä oli vaatinut, että teini pyytää anteeksi lääkäriltä, kun kertoi 12-vuotiaana lääkärin esitelleen hänelle penistään siitä alkaen kun hän oli 6v. Lääkäri oli istunut heidän olohuoneessaan kiistämässä asian ja sanonut teinille tämän vanhempien kuullen, että "jos joku ikinä tekisi tällaista sinulle, sinun on kerrottava vanhemmillesi". Teinin välit kotiin hajosivat.
Kun asia tuli esille, että se onkin iso hyväksikäytön vyyhti ja totta se isä teki itsarin. Koska ei ollut uskonut lastaan. Vaan sitä lieroa paskaa, joka tuhosi koko heidän perheensä.
ap
Aika monet vanhemmat uskovat kaikkia muita paitsi lapsiaan ollakseen mukavia niille, joille mukavana olosta on vanhemmille hyötyä. Aikuisille pitää olla mukava, ei omalle lapselleen.
ap
Jumalauta. Tällaisia apn kaltaisia surkimuksiako te nykyajan naiset olette? Älkää lisääntykö. Olette sairaita.
Olet ap sairas. Ei kukaan jaksa kuunnella tuollaista. Maalaat olemattomia uhkia ja käytösmalleja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opetettiin ja sen työn epähelmien sadosta kärsin edelleen. Olen jo 43 vuotias ja silti ahdistaa periaatteessa jokainen arkinen asia. Koskaan en ole osannut tehdä mitään asiaa oikein tai siten, ettei siitä tullut sanomista (lue viimeinen sana). Vettä jos laskit hanasta "liian" nopeasti - aiheutit isomman vesilaskun ja hellan käänsit päälle vaikkapa 3/6 asentoon kääntämällä kutosen kautta alkoi huuto sähkölaskun kasvattamisesta ja sitä rataa...
Ja aina minua sai hävetä, kun en ollut niin kuin muut - sellaiset normaalit ihmiset.
Mun isällä oli muuten samantapaisia juttuja, mutta niistä en traumatisoitunut, koska hän aina opetti ne mulle kuin ne olisivat täysin järkeviä tapoja toimia :) Ja lapselle oli aivan sama miten tehdään, kunhan ollaan ystävällisiä, ja olin hyvä oppimaan 😂 Mutta kamalaahan tuo on, jos niistä on sulle raivottu. Isäni sanoi niistä naisille pahasti. En tajunnut, kun ne naiset ei oppineet...heh.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta. Tällaisia apn kaltaisia surkimuksiako te nykyajan naiset olette? Älkää lisääntykö. Olette sairaita.
Ei olla. Ap on palstan Äitihullu. Sekaisin kuin seinäkello, narsistinen mielipuoli. Valitettavasti se on ehtinyt lisääntymään ja pilaa nyt lastensa elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mene edes niin, että jos joku on mielestään mukava ihminen, niin muut sitten välittäisivät hänestä. Todella lapsellista olettaa niin.
apJos olet omasta mielestäsi mukava ihminen, ja joku ei silti pidä sinusta, niin sitten sinä et voi sille mitään, älä sitten ole sen ihmisen kanssa vaan etsi ihmisiä jotka tykkäävät sinusta.
No mitä se auttaa, koska en voi olettaa tai edellyttää hänen välittävän minusta, koska en ole kaikessa täydellinen? Niiih!
ap
Oletko teini?