Onko teille opetettu, että pitää olla täydellinen?

Voi olla, että haavani parantamisen keskiössä onkin esim. ongelma äitini olemisesta auktoriteetti minulle, ja täthän ei siis ns. normiterapeutti tajunnut. Narsistin uhriin perehtynyt eli nykyinen tajuaa.

ap

Ehkä mun ongelma tosiaan on äitini auktoriteetti minuun. Jos hän on narsistinen, niin sehän on ollut epäterveen vahva silloin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

En halua. Missä sanoin niin? Näytä se kommentti. Minä haluan parantaa ne haavat, joista epäinhimillinen käytös kumpuaa ja se, että syyllistän itseäni turhaan. Se ei ole uuden ajattelun opettelua, joskin ajattelisin sen jälkeen varmaan erilailla.

ap

Jos et halua muuttaa ajattelumallejasi (eli opetella inhimillistä käytöstä ja ajattelua), niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että et halua parantua. Sille ei kukaan mitään mahda ja se on sinun oma päätöksesi.

Minun ei tarvitsekaan parantaa itseäni, ns. parantua, vaan minun tarvitsee parantaa haavat, joita toinen on tehnyt minulle, ja joiden seurauksena käyttäydyn esim. epäinhimillisesti, kun en halua.

Eli haluan parantua siitä, mitä toiset ovat minulle tehneet. Olen kokoajan sanonut, että haluan parantua. Sä et vain tajua sitä, koska olet niin vtun tyhmä.

ap

Millä tavoin olet ajatellut parantaa nämä haavasi? Lääkkeillä? Terapialla? Oletko yhtään edistynyt haavojesi parantamisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

En halua. Missä sanoin niin? Näytä se kommentti. Minä haluan parantaa ne haavat, joista epäinhimillinen käytös kumpuaa ja se, että syyllistän itseäni turhaan. Se ei ole uuden ajattelun opettelua, joskin ajattelisin sen jälkeen varmaan erilailla.

ap

Jos et halua muuttaa ajattelumallejasi (eli opetella inhimillistä käytöstä ja ajattelua), niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että et halua parantua. Sille ei kukaan mitään mahda ja se on sinun oma päätöksesi.

Minun ei tarvitsekaan parantaa itseäni, ns. parantua, vaan minun tarvitsee parantaa haavat, joita toinen on tehnyt minulle, ja joiden seurauksena käyttäydyn esim. epäinhimillisesti, kun en halua.

Eli haluan parantua siitä, mitä toiset ovat minulle tehneet. Olen kokoajan sanonut, että haluan parantua. Sä et vain tajua sitä, koska olet niin vtun tyhmä.

ap

Millä tavoin olet ajatellut parantaa nämä haavasi? Lääkkeillä? Terapialla? Oletko yhtään edistynyt haavojesi parantamisessa?

Terapialla ja lisäksi siihen melkein tarvitaan yhden irl läheisen tuki, mulla se on ystäväni eli lasteni isä. Joka uskoo minua ja minuun, eikä niitä päässäni olevia ns. sairaita asioita, haavoja, epäinhimillyyttäni, että se on vain joku mun ominaisuus. Koska ei se ole. Se tulee äidiltä.

Olen edistynyt terapiani kautta. Jos ongelma esim. on liian vahva auktoriteetti äidistäni, niin terapia murentaa sitä jatkuvasti. Eli että äitini on heille tai siis hänelle sama paha tyyppi, kuin mullekin. Ei joku, jota nyt vain kuuluu ymmärtää.

ap

Koska ehkä jotenkin jos ymmärrän äitiäni, ymmärrän samalla hänen auktoriteettiaankin ja sitä ei saa ymmärtää, se ilmeisesti oli sairaan vahvaa, väärää, satuttavaa.

ap

Äitini pitää edelleen kiinni auktoriteetistaan minuun. Se on mulle jotenkin aivan käsittämätöntä. Äiti kuvittelee, että mä kaipaan sitä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun tulisi saada oikeaa apua. Ammattilaiselta.

Mä olen terapiassa.

ap

Oletko koskaan rakastunut terapeuttiisi?

Minusta sellainen ihminen, jolla on toisen yli auktoriteettia ei rakasta sitä heikompaa. Ei ainkaan tämän ehdoilla.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun tulisi saada oikeaa apua. Ammattilaiselta.

Mä olen terapiassa.

ap

Oletko koskaan rakastunut terapeuttiisi?

En.

ap

Kun tarkemmin ajattelen, auktoriteetti on minusta sairas ja haitallinen asia, ja ihminen, joka siihen asemaan pyrkii on hirviö. Kunnioituksen tulisi olla luonnollista ja mahdollisimman vapaaehtoista. Joku sanoo, että se johtaa anarkiaan. Ymmärrän. Osa ihmisistä on niin tyhmiä ja vallanhimoisia, että vievät muilta ilman auktoriteetteja. Tai osattomiksi itsensä kokevia. Helppoahan mun on sanoa, kun olen puoliksi hyväosainen. Sekin on paljon.

ap

Sipilän hallitus lisännee osattomuuden kokemusta. Ja missä on nykyisen Suomen auktoriteetti? Mikä se on?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Joo, en tietenkään sano sellaisia silloin, kun maineeni voisi siitä ryvettyä. Vaikka se onkin täysin tekopyhää. Toisaalta....harva ois kehdannut sanoa mulle irl sellaisia asioita, joista mulla palstalla alunperin paloi käämi, tai jos sanoisikin, niin varmaan saisi mut silmilleen.

ap

Ei se ole tekopyhää, että ihmisellä on suun edessä jonkinlainen sordiino ja käytökselle pidäkkeitä, se on välttämättömyys, joka tekee elämästä siedettävää ja parantaa ilmapiiriä siellä, missä ihmisiä nyt onkin. Oikeastaan yhteiskuntajärjestys lepää sen varassa, että ihmiset eivät toteuta kaikkia ikäviä temppuja, mitä nyt mieleen juolahtaa.

Tänne tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka eivät ole vastuussa niistä asioista, joiden takia sinulta on lähimenneisyydessä palanut käämi lapsuudesta nyt puhumattakaan. On vaikea alkaa pitää uudesta ihmisestä, jos jatkuvasti tulee kuraa niskaan, vaikka kaikilla on huonoja päiviä, määristäkin on kyse.

Ei niin, että palstakäytös nyt niin vaivaisi, ethän sä sieltä lankoja pitkin kenenkään silmille tule. Itse asiassa se, että joissain tilanteissa pystyt säätelemään käytöstäsi, on hyvä. Se tarkoittaa, että sulla on mahdollisuuksia myös auttaa itseäsi, ei ihminen ole automaatti.

Ai "joissain tilanteissa pystyn säätelemään"? Kuule, mä pystyn säätelemään aika monissa tilanteissa käytöstäni kyllä.

ap

Enhän mäkään voi tulla lankoja pitkin sinne katsomaan, kuinka monissa, tämä on sellainen asia, jonka itse tiedät parhaiten. Arvelen, että tartut yhteen sanaan, kun olet tällä hetkellä vihainen. Et kuitenkaan ole aina vihainen ja luultavasti pystyt muistamaan tilanteita, joissa et ole ollut.

Syy, miksi suhtaudun niin myönteisesti ajatukseen, että olotilan voi kääntää, kun jokin tunnetila jumittaa päässä on toki se, että itse hyödyin terapiasta, jossa tätä harjoitellaan. En nyt tietenkään omin päin olisi sitä keksinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Joo, en tietenkään sano sellaisia silloin, kun maineeni voisi siitä ryvettyä. Vaikka se onkin täysin tekopyhää. Toisaalta....harva ois kehdannut sanoa mulle irl sellaisia asioita, joista mulla palstalla alunperin paloi käämi, tai jos sanoisikin, niin varmaan saisi mut silmilleen.

ap

Ei se ole tekopyhää, että ihmisellä on suun edessä jonkinlainen sordiino ja käytökselle pidäkkeitä, se on välttämättömyys, joka tekee elämästä siedettävää ja parantaa ilmapiiriä siellä, missä ihmisiä nyt onkin. Oikeastaan yhteiskuntajärjestys lepää sen varassa, että ihmiset eivät toteuta kaikkia ikäviä temppuja, mitä nyt mieleen juolahtaa.

Tänne tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka eivät ole vastuussa niistä asioista, joiden takia sinulta on lähimenneisyydessä palanut käämi lapsuudesta nyt puhumattakaan. On vaikea alkaa pitää uudesta ihmisestä, jos jatkuvasti tulee kuraa niskaan, vaikka kaikilla on huonoja päiviä, määristäkin on kyse.

Ei niin, että palstakäytös nyt niin vaivaisi, ethän sä sieltä lankoja pitkin kenenkään silmille tule. Itse asiassa se, että joissain tilanteissa pystyt säätelemään käytöstäsi, on hyvä. Se tarkoittaa, että sulla on mahdollisuuksia myös auttaa itseäsi, ei ihminen ole automaatti.

Ai "joissain tilanteissa pystyn säätelemään"? Kuule, mä pystyn säätelemään aika monissa tilanteissa käytöstäni kyllä.

ap

Enhän mäkään voi tulla lankoja pitkin sinne katsomaan, kuinka monissa, tämä on sellainen asia, jonka itse tiedät parhaiten. Arvelen, että tartut yhteen sanaan, kun olet tällä hetkellä vihainen. Et kuitenkaan ole aina vihainen ja luultavasti pystyt muistamaan tilanteita, joissa et ole ollut.

Syy, miksi suhtaudun niin myönteisesti ajatukseen, että olotilan voi kääntää, kun jokin tunnetila jumittaa päässä on toki se, että itse hyödyin terapiasta, jossa tätä harjoitellaan. En nyt tietenkään omin päin olisi sitä keksinyt.

Tunnetila jumittaa? En tunnista tuota. Se on mielipide, että äitini on minulle omalla voimallaan liian suuri auktoriteetti, ja siksi toimin yhtä epäinhimillisesti kuin hän, ei tunne.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

No, sinusta ei ainakaan ole minulle mitään apua, olet minun silmissäni turha ihminen jopa maapallolle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

No, sinusta ei ainakaan ole minulle mitään apua, olet minun silmissäni turha ihminen jopa maapallolle.

ap

Jaa, mutta kun minä olen täydellinen! Sun on pakko välittää musta!

Ei tietenkään minusta ole sinulle apua, koska et halua kuulla totuutta yhtään mistään, vaan jatkaa omituista itsesi säälimistä vielä seuraavat 30 vuotta.

Sinä puhut aina äidistäsi kuin hän olisi joku "Erikan äitipuoli" oikeasti sinä olit varmaan aika hankala lapsi, ja häneltä perinyt hankalan luonteesi, kumpikaan teistä ei ole täydellinen ja kumpikin teistä on aika ikävä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

No, sinusta ei ainakaan ole minulle mitään apua, olet minun silmissäni turha ihminen jopa maapallolle.

ap

Jaa, mutta kun minä olen täydellinen! Sun on pakko välittää musta!

Ei tietenkään minusta ole sinulle apua, koska et halua kuulla totuutta yhtään mistään, vaan jatkaa omituista itsesi säälimistä vielä seuraavat 30 vuotta.

Sinä puhut aina äidistäsi kuin hän olisi joku "Erikan äitipuoli" oikeasti sinä olit varmaan aika hankala lapsi, ja häneltä perinyt hankalan luonteesi, kumpikaan teistä ei ole täydellinen ja kumpikin teistä on aika ikävä ihminen.

I tietenkään äitini ole ollut kuin ehkä henkisesti kuin Eerikan äitipuoli, eikä siinäkään yhtä paha, eikä yhtä pahantahtoinen, mutta mitä sinä tiedät hänen pahuudestan minulle? Ei sinulla ole yksinkertaisesti oikeutta arvostella kokemustani äidistäni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

No, sinusta ei ainakaan ole minulle mitään apua, olet minun silmissäni turha ihminen jopa maapallolle.

ap

Jaa, mutta kun minä olen täydellinen! Sun on pakko välittää musta!

Ei tietenkään minusta ole sinulle apua, koska et halua kuulla totuutta yhtään mistään, vaan jatkaa omituista itsesi säälimistä vielä seuraavat 30 vuotta.

Sinä puhut aina äidistäsi kuin hän olisi joku "Erikan äitipuoli" oikeasti sinä olit varmaan aika hankala lapsi, ja häneltä perinyt hankalan luonteesi, kumpikaan teistä ei ole täydellinen ja kumpikin teistä on aika ikävä ihminen.

I tietenkään äitini ole ollut kuin ehkä henkisesti kuin Eerikan äitipuoli, eikä siinäkään yhtä paha, eikä yhtä pahantahtoinen, mutta mitä sinä tiedät hänen pahuudestan minulle? Ei sinulla ole yksinkertaisesti oikeutta arvostella kokemustani äidistäni.

ap

Minä olen täällä lukenut niitä sinun kuvauksiasi hänestä ja hänen kamaluudestaan niin paljon, että kyllä on oikeus arvostella. Jos et sitä halua, älä tule tänne hänestä itkemään. Sinua täällä aina yrittää moni auttaa ja saada ymmärtämään, mutta nytkin olet monta sivua haukkunut ihmisiä, näyttänyt todellisen hulluutesi. Suurin osa äitisi tekemistä vääryyksistä on vain ja ainoastaan sinun pääsi sisällä. Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset kuvittelevat "lukevansa rivien välistä" mitä joku toinen tarkoittaa jollain mitä sanoo tai jättää sanomatta, ja loukkaantuu siitä mitä kuvittelee toisen tarkoittavan. Se ei kuitenkaan ole todellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys toi edes on? "Oletko mukava ihminen?" Todella va mmaisen kysyjän suusta. Hitlerkin ois hei voinut vastata siihen, että olen.

ap

No muiden haukkuminen ei ole mukavan ihmisen toimintaa. Osaatko yhtään arvioida käyttäytymistäsi toisen näkökulmasta? Hitler ei varmasti osannut

Mielestäni osaan. Silti minusta ei välitä kukaan.

ap

Tuo on silkkaa typerää itsesääliä. Tiedät itsekin että sinulla on ihmisiä jotka välittää sinusta, siitä huolimatta että säälit itseäsi turhaan päivät pitkät.

Ei ole. He eivät todellakaan välitä minusta. Tai saavat sen todellakin osoittaa mä en sitä näe.

ap

Miten se ilmenee että kukaan ei välitä sinusta? Asutko yksin pienessä kopissa ja kukaan ei koskaan tule käymään, soita tai puhu sinulle muuten? Onko sinulla facessa 0 kaveria? Jos kaadut ulkona niin eikö kukaan ohikulkija soita ambulanssia?

Juuri näin.

ap

Ok. No sitten sinusta ei todellakaan kukaan välitä, sinulla ei ole perhettä eikä kavereita. Aiotko tehdä asialle jotain, vai vaan valittaa kasvatuksestasi lopun ikää? Pitäiskö sun muuttaa sitä sun ajatusmaailmaasi, ottaa siis pää pois perseestäsi, ja muuttaa omaa käytöstäsi niin että saisit vaikka edes yhden kaverin joka välittäisi sinusta? Vaikka jonkun samanlaisen mielenterveysongelmaisen?

Sinä joka kommentoit sekä ap:n että muiden kommentteja ilkeästi, miksi teet niin? Mikä on sinun ongelmasi? Empatiakyvyn puute? Ikävä tunne, että olet tai olet aikaisemnin ollut omille lapsillesi ylikriittinen vanhempi? Oma käsittelemätön lapsuus? Narsismi? Psykopatia?  

Ei, kun tunnistin tämän ap:n heti aloituksesta. Hän käy täällä säälimässä itseään tämän tästä, eikä usko mitään mitä hänelle sanotaan. Mies ja lapset on sijaiskärsijöinä kun keski-ikäinen ihminen velloo ikuisesti ongelmalliseksi kokemassaan äitisuhteessa. Kun hän on enemmän joskus puhunut äidistään, niin ei hän ole ollut edes mitenkään älyttömän kamala, verrattuna joidenkin muiden hirviöäiteihin, tälle ap:lle on jäänyt murrosikä päälle.

No, sinusta ei ainakaan ole minulle mitään apua, olet minun silmissäni turha ihminen jopa maapallolle.

ap

Jaa, mutta kun minä olen täydellinen! Sun on pakko välittää musta!

Ei tietenkään minusta ole sinulle apua, koska et halua kuulla totuutta yhtään mistään, vaan jatkaa omituista itsesi säälimistä vielä seuraavat 30 vuotta.

Sinä puhut aina äidistäsi kuin hän olisi joku "Erikan äitipuoli" oikeasti sinä olit varmaan aika hankala lapsi, ja häneltä perinyt hankalan luonteesi, kumpikaan teistä ei ole täydellinen ja kumpikin teistä on aika ikävä ihminen.

I tietenkään äitini ole ollut kuin ehkä henkisesti kuin Eerikan äitipuoli, eikä siinäkään yhtä paha, eikä yhtä pahantahtoinen, mutta mitä sinä tiedät hänen pahuudestan minulle? Ei sinulla ole yksinkertaisesti oikeutta arvostella kokemustani äidistäni.

ap

Minä olen täällä lukenut niitä sinun kuvauksiasi hänestä ja hänen kamaluudestaan niin paljon, että kyllä on oikeus arvostella. Jos et sitä halua, älä tule tänne hänestä itkemään. Sinua täällä aina yrittää moni auttaa ja saada ymmärtämään, mutta nytkin olet monta sivua haukkunut ihmisiä, näyttänyt todellisen hulluutesi. Suurin osa äitisi tekemistä vääryyksistä on vain ja ainoastaan sinun pääsi sisällä. Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset kuvittelevat "lukevansa rivien välistä" mitä joku toinen tarkoittaa jollain mitä sanoo tai jättää sanomatta, ja loukkaantuu siitä mitä kuvittelee toisen tarkoittavan. Se ei kuitenkaan ole todellisuus.

Sinullakin on jotain auktoriteettisairautta jos kuvittelet olevasi oikeutettu arvostelemaan kokemustani äidistäni EDES sen perusteella, mitä minä olen hänestä kertonut. Jos sinulla ei olisi sairas auktoriteettiusko itsestäsi muille, niin sinä ymmärtäisit, että se, mitä minä kykenen kertomaan ja se, mitä sinä kykenet ymmärtämään, vaikka kertoisin aika hyvinkin, eivät oikeita sinua arvostelemaan kenenkään toisen kokemuksia. Sinulla taiaa olla sairas ego, et kestä sen tuomaa suojaa, ja sinua ottaa pähän kaltaiseni totuuden puhuja, kunnsinun egosi edellyttää, että sinä oikeutat muiden kokemusten arvostelun. Siihen sinulla ei ole milloinkaan oikeutta, paina se päähäsi, jos haluat tulla toimeen kenenkään kanssa!

ap

Minulle ei koskaan suoraan opetettu, että pitäisi olla täydellinen.

Kuitenkin suhtautuminen virheisiin voi olla sellainen, että lapselle epäsuorasti välittyy viesti, että virheet eivät ole ok, vaan pitäisi kai olla virheetön, ts. sittenkin täydellinen!

Eivät omat vanhempani virheettömyyttäkään vaatineet, mutta hieman liikaa kyllä mietittiin, mitä muut ajattelevat. Tämän lapsi saattaa ymmärtää virheettömyyden vaatimukseksi käytännössä.