Onko teille opetettu, että pitää olla täydellinen?

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta. Tällaisia apn kaltaisia surkimuksiako te nykyajan naiset olette? Älkää lisääntykö. Olette sairaita.

Tälle pikkumunalle on vähän liikoja vaatimuksia rakastaa ja välittää. Siksi se huolestui. Se haluaa akan nyrkin ja hellan väliin. Ja mua ei sinne saa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Aika monet vanhemmat uskovat kaikkia muita paitsi lapsiaan ollakseen mukavia niille, joille mukavana olosta on vanhemmille hyötyä. Aikuisille pitää olla mukava, ei omalle lapselleen.

ap

Näinhän se menee. Mutta kun olet vanhempi JOKA uskoo lastaan saat kyllä kaikkien niiden teeskentelvien paskiaisten tuomion jotka salaa tekevät pahaa. Ja tietenkin myös niiden aikuisten jotka mieluummin uskovat näitä pahantekjöitä.

Silti aina uskon enemmän sitä jonka Tiedän puhuvan totta kuin valehtelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monet vanhemmat uskovat kaikkia muita paitsi lapsiaan ollakseen mukavia niille, joille mukavana olosta on vanhemmille hyötyä. Aikuisille pitää olla mukava, ei omalle lapselleen.

ap

Näinhän se menee. Mutta kun olet vanhempi JOKA uskoo lastaan saat kyllä kaikkien niiden teeskentelvien paskiaisten tuomion jotka salaa tekevät pahaa. Ja tietenkin myös niiden aikuisten jotka mieluummin uskovat näitä pahantekjöitä.

Silti aina uskon enemmän sitä jonka Tiedän puhuvan totta kuin valehtelijoita.

Niinpä. Kun mietin isänikin kohtaloa, isän, joka aina uskoi minuun. Vaimonsa eristi isän äidistään ja minusta. Isä ei halunnut menttää vaimoaan, niin ei saanut enää pitää meihin yhteyttä. Kukaan ei tukenut isää.

ap

Jos haluaa esim. jatkaa ulkomaankämpän asumista, niin mitähän haluan vastineeksi siitä, ettei sitä pistetä lihoiksi....hmmmm....

ap

Sinun tulisi saada oikeaa apua. Ammattilaiselta.

Oletko mahdollisesti jakautunut persoona, vai kirjoitteleeko joku muu ap:n allekirjoituksella tänne?

Vierailija kirjoitti:

Oletko mahdollisesti jakautunut persoona, vai kirjoitteleeko joku muu ap:n allekirjoituksella tänne?

En ole jakautunut. Ihmisessä on monia puolia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei. Vaan opetettiin alisuorittamaan, olemaan tavoittelematta parastaan.

Mulle taas opetettiin, että kaikessa pitää olla täydellinen ihan heti ja jos/kun ei ole niin sitten ei kannata/pidä edes yrittää. 

Kotona ei kannustettu missään asiassa mutta mitätöinti onnistui kyllä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Sinun tulisi saada oikeaa apua. Ammattilaiselta.

Mä olen terapiassa.

ap

Mutta jos ihmisten pitää tavallaan välittää minusta vaikka en ole täydellinen, eli minusta välitetään jokatapauksessa, niin minunhan ei sitten enää tarvitse miellyttää ketään?

ap

Mä oon ns. epätäydellinen (vähemmän nätti, aikaansaamaton, sosiaalisesti kömpelö) ja minulla on aina ollut vaikea kelvata toisille ihmisille. Siihen verrattuna toivoisin, että minua olisi opetettu olemaan enemmän "täydellinen".

Näillä täydellisillä ihmisillä on varmasti se onni, että kun he pingottavat tosi kovasti, niin siitä voi aavistuksen verran hellittääkin ilman että muutuu kelpaamattomaksi. Silti he osaavat olla riittävän täydellisiä kelvatakseen, mihin oikeasti epätäydellinen ei pysty.

Ja kun alan ajatella asiaa, niin keistä mä sitten välittäisin? Ei muut ihmiset kiinnosta minua, ihmisistä ei ole ihmisille mitään muuta kuin haittaa. Osaan itse järjestää ne parhaat bileet. Muiden kanssa joudun välittämään siitä, mikä on heille hyväksi, eli tekemään kompromisseja. Mutta kun mua ei kiinnosta tehdä kompromisseja kenenkään hyväksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ns. epätäydellinen (vähemmän nätti, aikaansaamaton, sosiaalisesti kömpelö) ja minulla on aina ollut vaikea kelvata toisille ihmisille. Siihen verrattuna toivoisin, että minua olisi opetettu olemaan enemmän "täydellinen".

Näillä täydellisillä ihmisillä on varmasti se onni, että kun he pingottavat tosi kovasti, niin siitä voi aavistuksen verran hellittääkin ilman että muutuu kelpaamattomaksi. Silti he osaavat olla riittävän täydellisiä kelvatakseen, mihin oikeasti epätäydellinen ei pysty.

Mutta oleellisinta on, mitä tuntee sisimmässään. Vaikka minä osaan käyttäytyä, niin alanko minä sillä välittää muista? En.

ap

Enkä tajua, miksi en välitä muista. Olen aivan varma, että sillä on paljonkin tekemistä äitini kanssa. Kuinka hän suhtautui minuun. Koska en ole sellainen mutta nyt tavallaan olen. Tunnen niin. Välitin pienenä kovasti esim. isästä, ja silti kävi niin ikävästi, että minun piti luopua isästä, etten ois hankala. Kun hänen onnensa piti mennä minun edelleni hänen uuden vaimonsa kanssa. Äitini ei tietenkään puolustanut minua yhtään.

ap

Mikä on täydellinen? Eihän sellaista ole olemassa. Jos joku kuvittelee median ja oman päänsä luomaa harhakuvaa täydellisyydeksi, niin se on tosiaan harhakuva. Vielä sairaampaa on vaatia muita elämään oman pään sisäisen harhakuvan mukaisesti!!

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ns. epätäydellinen (vähemmän nätti, aikaansaamaton, sosiaalisesti kömpelö) ja minulla on aina ollut vaikea kelvata toisille ihmisille. Siihen verrattuna toivoisin, että minua olisi opetettu olemaan enemmän "täydellinen".

Näillä täydellisillä ihmisillä on varmasti se onni, että kun he pingottavat tosi kovasti, niin siitä voi aavistuksen verran hellittääkin ilman että muutuu kelpaamattomaksi. Silti he osaavat olla riittävän täydellisiä kelvatakseen, mihin oikeasti epätäydellinen ei pysty.

On tietenkin plussaa, jos näennäisesti kelpaa "kelle vaan", mutta ei se nyt mua ainakaan autuaaksi tee. Ehkä se estää itsetunnon dramaattista laskua, ja onhan sekin tietenkin tosiaan plussaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Enkä tajua, miksi en välitä muista. Olen aivan varma, että sillä on paljonkin tekemistä äitini kanssa. Kuinka hän suhtautui minuun. Koska en ole sellainen mutta nyt tavallaan olen. Tunnen niin. Välitin pienenä kovasti esim. isästä, ja silti kävi niin ikävästi, että minun piti luopua isästä, etten ois hankala. Kun hänen onnensa piti mennä minun edelleni hänen uuden vaimonsa kanssa. Äitini ei tietenkään puolustanut minua yhtään.

ap

Äitini ei tajunnut isäsuhteestani hevonkukkua, ja jos jotain tajusikin, niin tietenkin sen, että isästä välitin, äiti oli minulle riippa. Mitäpä sitä sellaista lapselleen tukemaan.

ap

Mutta jos onnistun välittämään itsestäni, vaikka en muista, niin sekin on parempi elämä, kuin "olla mukava ihminen, jolle saa olla pska, että siksi on muista niin mukava ihminen".

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Joo, en tietenkään sano sellaisia silloin, kun maineeni voisi siitä ryvettyä. Vaikka se onkin täysin tekopyhää. Toisaalta....harva ois kehdannut sanoa mulle irl sellaisia asioita, joista mulla palstalla alunperin paloi käämi, tai jos sanoisikin, niin varmaan saisi mut silmilleen.

ap