Lue keskustelun säännöt.
Mies aikoo kosia "vääristä syistä"?
11.02.2018 |
Olemme puhuneet mieheni kanssa naimisiin menemisestä pitkään. Tai no, minä olen puhunut ja kertonut toiveeni päästä naimisiin (ihan vain maistraatissa) ja mies sanonut aina, että "sitten joskus, mikäs kiire tässä on."
No, nyt olemme olleet 7 vuotta yhdessä ja mieskin täyttää 30 tänä vuonna. Miehen kaveripiirissä on vuoden sisään menty naimisiin (ja perustettu perhe) ja viimeisen puolen vuoden sisällä viimeisetkin kaveripariskunnat ovat menneet kihloihin (seurustelua kyllä kaikilla takana 3-5 v).
Mietin jo muutama vuosi sitten, että tässä tulee aivan varmasti käymään niin, että menemme mieheni kanssa naimisiin vasta sitten kun kaikki muut hänen kaverinsa ovat asian eteen jotain tehneet. Olen ehkä lapsellinen, mutta se ottaa päähän niin hemmetisti! Tuntuu, että koko naimisiin menolta menee pohja ja jos mies kosii, niin hän tekee sen "vääristä syistä." Eli siksi, koska muutkin ovat nyt menneet kihloihin tai ovat jo naimisissa.
Tämä tuli itse asiassa osittain todistetuksikin eilen illalla, kun tuli puhe viimeisimpänä kihloihin menneestä kaveripariskunnasta ja mieheni totesi, että hän "on alkanut miettimään omaa sormustaan ja haluaisi sen olevan ehkä valkokultaa." Kysyin sitten, että miksikös sinä nyt yhtäkkiä aloit sormusta miettimään (koska esim. kesällä tällainen ei olisi ollut hänellä mielessäkään) ja mies totesi hämmentyneenä ihan vilpittömästi todeten, että "no koska noita sormuksia nyt tuntuu kaikilla muilla jo olevan." Siis.... argh tuota insinööriä!!!
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Pitäisikö minun vain ryhdistäytyä ja jättää lapselliset ajatukset taakse? Mitä itse tekisit tilanteessani?
Kommentit (126)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harva mies oikeasti haluaa naimisiin. Se tehdään koska niin kuuluu ja halutaan miellyttää rakastaan. Miehet voisivat aivan hyvin elää avoliitossa.
Ymmärrän kyllä, vaikka toki on lapsellistakin. Mut saa sitä lapsellisestikin ajatella, eikä aina voi oikein estääkään. Totean, että helpompaa on meillä, jotka eivät muuta yhteen ennen kihlasormusta, naimisiin "pääsee" nopeammin. Tsemppiä ap, ja eiköhän se mies sinua rakasta, vähän hidas vain!
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin joskus vielä naimisiin. Olen 30-vuotias nainen. Exän kanssa oltiin 6,5 vuotta yhdessä, nykyisen kanssa pian 3 vuotta. Kihloissa en ole ollut koskaan.
Tokihan sitä alkaa etsiä itsestään vikaa, kun kelpaa pesemään niitä kalsareita, mutta vaimoksi ei tahdota kuitenkaan ottaa. Minulle ainakin on iso ero sillä, olisinko vaimo vai vuodesta toiseen vain avokki.
En olisi tosiaankaan isoja juhlia ja kalliita timanttisormuksia vailla. Haluaisin vain sitoutua oikeasti rakastamaani ihmiseen.
Pitäisikö ja kannattaisiko ensin sitoutua, sitten vasta alkaa pesemään niitä kalsareita? Älkää suostuko naiset ihan kaikkeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota vääristä syistä naimisiinmenoa. Mitä se haittaa, mitä muut ajattelee. Mekin kävimme maistraatissa, kun olin raskaana. Siinähän ihmiset juorusi ihan vapaasti, että pakkoavioliitto ja ei kestä kauaa. No siinäpä läärysivät. Naimisissa on oltu 24 vuotta ja edelleen menee hyvin.
Eli antaa rakkikoirien räksyttää, koska te itse vain tiedätte suhteenne laadun. Ja kyllä, me menimme naimisiin raskauden takia. Mutta ei parisuhteemme riippunut raskaudesta. Se oli ihan eri asia. Mutta käytännön asiat toimi helpommin, kun olimme naimisissa. Parisuhteen kanssa sillä ei ollu mitään tekemistä.
Jos kirjoittaisit, että miehesi on kanssasi siksi, että muillakin on tyttöystävät, voisit olla huolissaan. Mutta mitä se naimisiinmeno siihen liittyy. Sehän on vain tekninen juttu. Sillä on hyvin vähän tekemistä parisuhteen laadun kanssa.
Tuo viimeinen lause....! Avioliitolla on paljon tekemistä parisuhteen laadun kanssa. Kuka voi edes kosia tai seistä alttarilla jos ei ole varma rakastaako. Senpä takia ne miesten kosinnat jäävätkin.
Kyllä. Olen sitä mieltä, että avioliitolla on hyvin vähän tekemistä parisuhteen kanssa. Parisuhde on ensin ja avioliitto vain tekninen juttu, millä on helpompi hoitaa lakiasioita. Parisuhde voi olla hyvä, vaikka ei olisi avioliitossa. Avioliitossa voi olla, vaikka parisuhde on huono. Eli kyllä se parisuhde on tärkein pointti koko asiassa, millainen se on. Avioliitolla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa.
Kyllä, mutta avioliittoon on hankala sitoutua, jos pään sisäinen ääni sanoo että en tiedä onko tuossa loppuelämäni ihminen. Siinä mielessä naimisiinmenolla on hyvinkin paljon tekemistä parisuhteen tilan kanssa.
Onko teillä lapsia? Ai ei? No jätä se sika ja vaiha parempaan. Mutta älä kerro uuelle että oot ollu insinöörin kanssa, koska se heikentää sun käyttöarvoas.