Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Akateemiset työttömät - mitä teille kuuluu?
09.02.2018 |
Vertaistukea kaipailisin... työnhaku tuntuu toivottomalta, ja toiveet työpaikasta haihtuvat sitä mukaa kun valmistumisesta kulunut aika kasvaa.
Olen tällä viikolla tehnyt neljä työhakemusta ja yhden avoimen hakemuksen. Näistä tuskin kuuluu mitään koskaan.
Mitäs teille muille kuuluu?
Kommentit (442)
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin kiitokset sydämestäni että joku kysyy mitä mulle kuuluu! Jo se parantaa olotilaa kummasti.
No.
Valmistuin ihan hyvin arvosanoin n. kuukausi sitten.
Olen hakenut monia paikkoja ja suunnilleen joka kerta päässyt vähintään siihen haastatteluun asti. Ei huonosti, voisi luulla? Noh. Nyt on jo monia paikkoja että olen ollut ihan viimeisten joukossa - ja sitten joku muu vie paikan. Viimeksi tämä tapahtui eilen!
On henkisesti tosi kuormittavaa. Siis muotoilen hakemuksen joka kerta sopivaksi ko työpaikkaan, brändään itseni parhaan kykyni mukaan, hankin suosittelijat ja referenssit... Pääsen prosessissa lähes maaliin... Ja sitten joku muu saa paikan.
Itkettää. Olen jo nyt henkisesti hajalla. Ja taas pitää koota itsensä.
T. Insinööri
Mistä lähtien insinöörit ovat olleet akateemisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin kiitokset sydämestäni että joku kysyy mitä mulle kuuluu! Jo se parantaa olotilaa kummasti.
No.
Valmistuin ihan hyvin arvosanoin n. kuukausi sitten.
Olen hakenut monia paikkoja ja suunnilleen joka kerta päässyt vähintään siihen haastatteluun asti. Ei huonosti, voisi luulla? Noh. Nyt on jo monia paikkoja että olen ollut ihan viimeisten joukossa - ja sitten joku muu vie paikan. Viimeksi tämä tapahtui eilen!
On henkisesti tosi kuormittavaa. Siis muotoilen hakemuksen joka kerta sopivaksi ko työpaikkaan, brändään itseni parhaan kykyni mukaan, hankin suosittelijat ja referenssit... Pääsen prosessissa lähes maaliin... Ja sitten joku muu saa paikan.
Itkettää. Olen jo nyt henkisesti hajalla. Ja taas pitää koota itsensä.
T. Insinööri
Mistä lähtien insinöörit ovat olleet akateemisia?
Kyseessä on varmastikin diplomi-insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Rasittavaa valittamista. Täytyy olla aktiivinen ja ei missään nimessä negatiivinen ja epätoivoinen. Kyse on taidosta myydä itsensä sisään.
Työnantaja ei sääli taustaa tai sitä miten pitkään joku on ollut työttömänä. Työnantaja haluaa tietää minkälaista tulosta tuottaisit firmalle. Kyseessä on siis taito myydä itsensä sisään.
Minä kun luulin, ettei mannekiinejä valmistu korkeakouluista. Live and learn...
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla työttömyys johtuu usein siitä, että vaatimukset työpaikkaa ja työtehtävää kohtaan ovat hirvittävät. Akateemiset ovat kamalan kranttuja ottamaan vastaan "arvoaan ja koulutustaan alempaa työtä". Pitäisi heille kaikille olla jokin hyvin palkattu johtajan tai asiantuntijan työ heti, että kelpaa.
Jos akateeminen ei ole päässyt töihin, on akateemisenkin silloin ymmärrettävä alentaa omaa rimaansa ja ottaa vastaan muutakin, kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi kesätöihin, tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun jne.
Olen hakenut harjoitteluiin moneenkin yritykseen. Jokaisesta tulee bumerangina automaattivastaus, etten pääse jatkoon. Näihin hakujärjetelmiin on selvästi ohjelmoitu tietyt speksit, joiden mukaan hkijoit joko karsitaan tai iirretään jatkoon. Olen päätellyt, että minut hylätään jo alkumetreillä ikäni takia. Olen liian vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittavaa valittamista. Täytyy olla aktiivinen ja ei missään nimessä negatiivinen ja epätoivoinen. Kyse on taidosta myydä itsensä sisään.
Työnantaja ei sääli taustaa tai sitä miten pitkään joku on ollut työttömänä. Työnantaja haluaa tietää minkälaista tulosta tuottaisit firmalle. Kyseessä on siis taito myydä itsensä sisään.
Minä kun luulin, ettei mannekiinejä valmistu korkeakouluista. Live and learn...
Kyllä DI muistaa aina mainita olevansa DI eikä vahingossa tituleeraa itseään insinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittavaa valittamista. Täytyy olla aktiivinen ja ei missään nimessä negatiivinen ja epätoivoinen. Kyse on taidosta myydä itsensä sisään.
Työnantaja ei sääli taustaa tai sitä miten pitkään joku on ollut työttömänä. Työnantaja haluaa tietää minkälaista tulosta tuottaisit firmalle. Kyseessä on siis taito myydä itsensä sisään.
Minä kun luulin, ettei mannekiinejä valmistu korkeakouluista. Live and learn...
Kyllä DI muistaa aina mainita olevansa DI eikä vahingossa tituleeraa itseään insinööriksi.
Ei kannata levittää puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittavaa valittamista. Täytyy olla aktiivinen ja ei missään nimessä negatiivinen ja epätoivoinen. Kyse on taidosta myydä itsensä sisään.
Työnantaja ei sääli taustaa tai sitä miten pitkään joku on ollut työttömänä. Työnantaja haluaa tietää minkälaista tulosta tuottaisit firmalle. Kyseessä on siis taito myydä itsensä sisään.
Minä kun luulin, ettei mannekiinejä valmistu korkeakouluista. Live and learn...
Kyllä DI muistaa aina mainita olevansa DI eikä vahingossa tituleeraa itseään insinööriksi.
Ei kannata levittää puppua.
OK. Olen ehkä väärässä, mut niin ne dippainssitutut on mulle aina sanoneet. Itse humanistina en kyllä varmasti ole oikea tyyppi tästä puhumaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiiristäni olen huomannut että monet menee yliopistoon opiskelemaan työelämää miettimättä vain sitä mikä kiinnostaa/missä oli hyvä lukiossa, vailla mitään selkeää päämäärää. Ei itsekkään tiedetä että mitä sillä tutkinnolla aikoo edes tehdä
Katsokaa peiliin, siellä näkyy syypää työttömyyteenne. Kukaan muu kuin sinä itse ei ole vastuussa työllistymisestäsi ja tulevaisuudestasi. SINÄ valitsit opiskelupaikkasi huonosti palkatulta/huonosti työllistävältä alalta. SINÄ et ole jatkokouluttautunut tai parantanut itseopiskelemalla työllistymismahdollisuuksiasi. SINÄ et ole perustanut omaa yritystä jos et ole saanut töitä. SINÄ olet luovuttanut työnhaun suhteen ja syytät kaikkia muita paitsi itseäsi työttömyydestäsi. Olisikohan aika vihdoinkin ymmärtää, että se ei ole yhteiskunnan/poliitikkojen/koulutuslaitosten/KELAN/TE-toimiston/yleisen taloustilanteen vika, ettet ole työllistynyt. Ottakaa vastuu omasta elämästänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pahalla kysynyt, eivät kaikki varmaan ole pohdiskelleet varsinkin jos vähän aikaa työttömänä, oman yrityksen perustamista.. Välillä vain tuntuu että monella on olettamus että työpaikka tottakai järjestyy yliopiston jälkeen. Kannattaisi pikemminkin niin ajatella että yrittäjyys voi olla edessä. :)
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu oikein hyvää, kiitos kysymästä. Olen ansiosidonnaisella, josta käteen jää
3600 € / kk. Päivät kuluvat mieluisten harrastusten parissa ja salilla käyden. Maaliskuussa lähden pariksi kuukaudeksi kiertämään kauko-itää. Aiemmin olen käynyt siellä vain lyhyillä työmatkoilla.
Tuohon on pitänyt olla noin 10 000 euron kuukausipalkka. Vaikea kuvitella että jos on ammattitaitoa moiseen palkkaan, ei saisi halutessaan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Tunnistamisen uhallakin kerron tässä nyt työnantaja näkökulmaa. Rekrytoin ihmisiä paljon, olemme asiantuntija-ja projektiorganisaatio. Sanotaan että mutulla hakemuksista 85% tulee yliopiston suorittaneilta tai loppuvaiheen yliopisto-opiskelijoilta. Hakemuksia tulee n 200/työpaikka.
Viime haussa haimme henkilöä työskentelemään 2-v projektiin, projektilla kosketuspinta tervhuoltoon. N.200 hakemuksesta 170 tuli akateemisilta, 15 AMK-opiskelijoilta ja loput 15 sekalaisilla ammattitutkinnoilla.Haastatteli 1.kierroksella 7 yliopiston suorittanutta, 3 AMK:n suorittanutta ja yhden erikoisammattitutkinnon suorittanutta, yht 11 hlö. Jatkoon valikoitui kaikki AMK- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet ja yksi akateeminen. Viimeksi mainittu karsiutui seuraavassa vaiheessa.
Miksi? Ei osata vastata työhaastattelussa. Pyöritetään jotain kuluneita fraaseja projektihallinnasta, implementoinnista, tukiprosesseista jne. Ihan tosi hyviä juttuja projektin kannalta, mutta se ei ole oleellista. Siinä vaiheessa kun tämä AMK:n käynyt pystyy konkreettisesti kertomaan, että on tehnyt toimitusketjuhallintaa SAP-osaaminen löytyy ja mainitsee pari ehdotusta miten lähtisi liikkeelle, niin minun ei tarvitse työnantajana miettiä, otanko töihin tekijän vai puhujan. Ei se työnantajanäkökulmasta auta mitään vaikka olisi helvetin paljon eri teorioista tietoa, jos konkreettisen tekemisen taidot puuttuu täysin. Olen kerran palkannut akateemisesti koulutetun, KTM, mutta hänelläkin oli AMK-tason tutkinto alla ja vuosia työkokemusta oikeista töistä
Olet poikkeuksellinen rekrytoija, jos tuo on totta. Kaikissa yrityksissä joissa minä olen työskennellyt on uusille työntekijöille tärkeimmät kolme kriteeriä olleet koulutus, koulutus ja koulutus.
Mutta kun se hyvä koulutus ei takaa että on hyvä työntekijä.
Järkevä rekrytoija kiinnittää enemmän huomiota osaamiseen ja työkokemukseen kun pelkkään koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
En pahalla kysynyt, eivät kaikki varmaan ole pohdiskelleet varsinkin jos vähän aikaa työttömänä, oman yrityksen perustamista.. Välillä vain tuntuu että monella on olettamus että työpaikka tottakai järjestyy yliopiston jälkeen. Kannattaisi pikemminkin niin ajatella että yrittäjyys voi olla edessä. :)
Aika harva akateeminen tutkinto taitaa olla sellainen, että sillä voi alkaa itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu oikein hyvää, kiitos kysymästä. Olen ansiosidonnaisella, josta käteen jää
3600 € / kk. Päivät kuluvat mieluisten harrastusten parissa ja salilla käyden. Maaliskuussa lähden pariksi kuukaudeksi kiertämään kauko-itää. Aiemmin olen käynyt siellä vain lyhyillä työmatkoilla.Tuohon on pitänyt olla noin 10 000 euron kuukausipalkka. Vaikea kuvitella että jos on ammattitaitoa moiseen palkkaan, ei saisi halutessaan töitä.
Jos on yli 50-vuotias, ei ole niin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Tunnistamisen uhallakin kerron tässä nyt työnantaja näkökulmaa. Rekrytoin ihmisiä paljon, olemme asiantuntija-ja projektiorganisaatio. Sanotaan että mutulla hakemuksista 85% tulee yliopiston suorittaneilta tai loppuvaiheen yliopisto-opiskelijoilta. Hakemuksia tulee n 200/työpaikka.
Viime haussa haimme henkilöä työskentelemään 2-v projektiin, projektilla kosketuspinta tervhuoltoon. N.200 hakemuksesta 170 tuli akateemisilta, 15 AMK-opiskelijoilta ja loput 15 sekalaisilla ammattitutkinnoilla.Haastatteli 1.kierroksella 7 yliopiston suorittanutta, 3 AMK:n suorittanutta ja yhden erikoisammattitutkinnon suorittanutta, yht 11 hlö. Jatkoon valikoitui kaikki AMK- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet ja yksi akateeminen. Viimeksi mainittu karsiutui seuraavassa vaiheessa.
Miksi? Ei osata vastata työhaastattelussa. Pyöritetään jotain kuluneita fraaseja projektihallinnasta, implementoinnista, tukiprosesseista jne. Ihan tosi hyviä juttuja projektin kannalta, mutta se ei ole oleellista. Siinä vaiheessa kun tämä AMK:n käynyt pystyy konkreettisesti kertomaan, että on tehnyt toimitusketjuhallintaa SAP-osaaminen löytyy ja mainitsee pari ehdotusta miten lähtisi liikkeelle, niin minun ei tarvitse työnantajana miettiä, otanko töihin tekijän vai puhujan. Ei se työnantajanäkökulmasta auta mitään vaikka olisi helvetin paljon eri teorioista tietoa, jos konkreettisen tekemisen taidot puuttuu täysin. Olen kerran palkannut akateemisesti koulutetun, KTM, mutta hänelläkin oli AMK-tason tutkinto alla ja vuosia työkokemusta oikeista töistä
Olet poikkeuksellinen rekrytoija, jos tuo on totta. Kaikissa yrityksissä joissa minä olen työskennellyt on uusille työntekijöille tärkeimmät kolme kriteeriä olleet koulutus, koulutus ja koulutus.
Mutta kun se hyvä koulutus ei takaa että on hyvä työntekijä.
Järkevä rekrytoija kiinnittää enemmän huomiota osaamiseen ja työkokemukseen kun pelkkään koulutukseen.
Tuntuu, että rekrytoinnissa noitakin enemmän kiinnitetään huomiota siihen onko jokainen pilkku oikeassa kohdassa.
Vierailija kirjoitti:
En pahalla kysynyt, eivät kaikki varmaan ole pohdiskelleet varsinkin jos vähän aikaa työttömänä, oman yrityksen perustamista.. Välillä vain tuntuu että monella on olettamus että työpaikka tottakai järjestyy yliopiston jälkeen. Kannattaisi pikemminkin niin ajatella että yrittäjyys voi olla edessä. :)
Olen miettinyt omalta kohdalta mm. yrittäjyyttä. Yliopistoon en edes enää halua takaisin. Se paikka oksettaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Tunnistamisen uhallakin kerron tässä nyt työnantaja näkökulmaa. Rekrytoin ihmisiä paljon, olemme asiantuntija-ja projektiorganisaatio. Sanotaan että mutulla hakemuksista 85% tulee yliopiston suorittaneilta tai loppuvaiheen yliopisto-opiskelijoilta. Hakemuksia tulee n 200/työpaikka.
Viime haussa haimme henkilöä työskentelemään 2-v projektiin, projektilla kosketuspinta tervhuoltoon. N.200 hakemuksesta 170 tuli akateemisilta, 15 AMK-opiskelijoilta ja loput 15 sekalaisilla ammattitutkinnoilla.Haastatteli 1.kierroksella 7 yliopiston suorittanutta, 3 AMK:n suorittanutta ja yhden erikoisammattitutkinnon suorittanutta, yht 11 hlö. Jatkoon valikoitui kaikki AMK- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet ja yksi akateeminen. Viimeksi mainittu karsiutui seuraavassa vaiheessa.
Miksi? Ei osata vastata työhaastattelussa. Pyöritetään jotain kuluneita fraaseja projektihallinnasta, implementoinnista, tukiprosesseista jne. Ihan tosi hyviä juttuja projektin kannalta, mutta se ei ole oleellista. Siinä vaiheessa kun tämä AMK:n käynyt pystyy konkreettisesti kertomaan, että on tehnyt toimitusketjuhallintaa SAP-osaaminen löytyy ja mainitsee pari ehdotusta miten lähtisi liikkeelle, niin minun ei tarvitse työnantajana miettiä, otanko töihin tekijän vai puhujan. Ei se työnantajanäkökulmasta auta mitään vaikka olisi helvetin paljon eri teorioista tietoa, jos konkreettisen tekemisen taidot puuttuu täysin. Olen kerran palkannut akateemisesti koulutetun, KTM, mutta hänelläkin oli AMK-tason tutkinto alla ja vuosia työkokemusta oikeista töistä
Olet poikkeuksellinen rekrytoija, jos tuo on totta. Kaikissa yrityksissä joissa minä olen työskennellyt on uusille työntekijöille tärkeimmät kolme kriteeriä olleet koulutus, koulutus ja koulutus.
Mutta kun se hyvä koulutus ei takaa että on hyvä työntekijä.
Järkevä rekrytoija kiinnittää enemmän huomiota osaamiseen ja työkokemukseen kun pelkkään koulutukseen.Tuntuu, että rekrytoinnissa noitakin enemmän kiinnitetään huomiota siihen onko jokainen pilkku oikeassa kohdassa.
Ei niistä tiedä, mihin ne kiinnittää huomiota. Saattaa olla, että katsovat korvien väriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu oikein hyvää, kiitos kysymästä. Olen ansiosidonnaisella, josta käteen jää
3600 € / kk. Päivät kuluvat mieluisten harrastusten parissa ja salilla käyden. Maaliskuussa lähden pariksi kuukaudeksi kiertämään kauko-itää. Aiemmin olen käynyt siellä vain lyhyillä työmatkoilla.Tuohon on pitänyt olla noin 10 000 euron kuukausipalkka. Vaikea kuvitella että jos on ammattitaitoa moiseen palkkaan, ei saisi halutessaan töitä.
Pieleen meni. Tuollaisen viestin lähettämisen tarvitaan ikää 13 vuotta ja niin pahasti myöhästynyt murrosikä että karvojen kasvun odottelun aiheuttama angsti pitää purkaa vauva-lehden keskusteluissa jossa näköjään kaikki trollit menevät täydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea kaipailisin... työnhaku tuntuu toivottomalta, ja toiveet työpaikasta haihtuvat sitä mukaa kun valmistumisesta kulunut aika kasvaa.
Olen tällä viikolla tehnyt neljä työhakemusta ja yhden avoimen hakemuksen. Näistä tuskin kuuluu mitään koskaan.Mitäs teille muille kuuluu?
Hae te-toimiston kautta ilmainen työturvallisuuskortti.
Laita hakemus banssille tai aaltovoimalle ja lähe raksalle. Ei tartte koulutusta ja palkka on korkeampi kun muilla aloilla.
Eti siinä työn oheella töitä omalta alaltasi ja nauti korkeasta palkasta.
Jos olet heiveröinen neiti nii elä lähe sit.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen akateeminen työläinen yksityisen sektorin palveluksessa, ja sanoisin työttömille, että yrittäkää nauttia siitä vapaa-ajasta ja ihmissuhteistanne. Työelämä on kuluttavaa: itse olen syönyt eri masennuslääkkeitä ja nukahtamislääkkeitä siitä lähtien kuin aloitin tämän työn vajaa neljä vuotta sitten.
Ei tämä ehkä lohduta, mutta jos vähän kuitenkin.