Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (201)
Hullu se on joka ei puolta tarjoa!
Eli ostajilla ei vaan ole niin paljon rahaa? Ja välittäjä joka hinnan on arvioinut, on lämpimikseen luvannut myyjälle jotain epärealistista?
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Kaikki mikä on tingitty on jo maksettu
As ostaja
Onpas hölmö välittäjä. Kauppoja on ihan tilastojen perusteella syntynyt 26 % alhaisemmilla hinnoilla (sen verran ovat arvot laskeneet) ja hän pitää 20 %:ia törkeänä. Taitaa elää eilispäivää tämä välittäjä.
Fiksuinta olisi nykytilanteessa tarjota alkuun -50%. Sillä ei ole mitään väliä onko se myyjän tai välittäjän mielestä 'törkeää'.
Myynnistä se välittäjäkin elää, ei kauppaa ei provikkaa.
Lähipiirissä tekivät tarjouksen kt asunnosta ja jäin, -1/3 pyyntihinnasta ja kaupat heti ilman mitään ehtoja.
Osa välittäjistä arvioi hinnat törkeän yläkanttiin ja osa realistisesti. Niinpä ostajilla on kokemus, että kaikissa hinnoissa olisi ilmaa. Osassa todella on, mutta osassa ei. Jos asunto on ollut jo vuoden myynnissä, ja kaikki tulleet yarjoukset ovat saman suuruisia, niin ehkä myyjän kannattaisi miettiä, pyytääkö sittenkin liikaa.
Aika törkeitä on myös hintapyynnöt nykyään. Oikea hinta on se minkä joku on siitä valmis maksamaan tai pitäkööt tunkkinsa.
Minä tarjosin yhdestä asunnosta kesällä 7% alle pyyntihinnan. Välittäjä vastasi töykeästi, ettei ota niin alhaista tarjousta edes vastaan. Se asunto on yhä myynnissä ja saa minun puolestani ollakin.
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan sanotaan, että se pyyntihinta on jo alennettu nykytasoon toteutuneiden kauppojen perusteella. Silti tarjotaan -20%.
Välittäjän tai myyjän arvion perusteella. Olisivat laskeneet -20% lisää niin kaupat olisivat syntyneet heti. Oikea hinta on näet se millä kaupat syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Minä tarjosin yhdestä asunnosta kesällä 7% alle pyyntihinnan. Välittäjä vastasi töykeästi, ettei ota niin alhaista tarjousta edes vastaan. Se asunto on yhä myynnissä ja saa minun puolestani ollakin.
Ei kaikilla ole mikään kiire myydä. Vain sinulla on kiire ostaa alihintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tarjosin yhdestä asunnosta kesällä 7% alle pyyntihinnan. Välittäjä vastasi töykeästi, ettei ota niin alhaista tarjousta edes vastaan. Se asunto on yhä myynnissä ja saa minun puolestani ollakin.
Ei kaikilla ole mikään kiire myydä. Vain sinulla on kiire ostaa alihintaan.
Ei alihintaa tarjoavalla mikään kiire ole. Jos ostajalla olisi kiire niin maksaisi enemmän. Nyt on ostajan markkinat ja aikaa odotella.
Vierailija kirjoitti:
No onhan 20% alitarjous jo aika todellisuudesta vieraantunutta. Itse en ole lähtenyt neuvottelemaan edes 10% tinkijän kanssa, onneksi ostajat tulivat järkiinsä ja tekivät kunnollisen tarjouksen.
Näin juuri, jos hinnoittelulle on perusteet. Jos samalla alueella myydään muuten 50 tonnia halvemmalla vastaavia asuntoja, nii saa olla aika hyvät perustelut sille korkeammalle hinnalle. Taas jos ollaan keskiarvon rajoissa niin pitäisi olla joku myyjällekin perusteltavissa oleva syy miksi tarjoaa vähemmän. Se ei ole syy, että seinien väri ei miellytä tai haluaa toisenlaisen keittiön, jos nämä ovat hyvässä kunnossa. Jos taas keittiö tai kylppäri vaatii kuntonsa puolesta reipas, niin tämä joko on jo huomioitu hintapyynnössä tai sitten huomioidaan tarjouksessa.
Ei tämä asuntokauppa mitään huutokauppaa ole enkä minä ole koskaan edes viitsinyt vastata noihin epätoivoisiin tarjouksiin. 500 tonnin asunnossa voin harkita muutamia tonneja alempaa tarjousta, mutta en mitään kympitonneja alempia. Muutenhan asunto olisi hinnoiteltu väärin, ja sellaiseen en lähde myöskään. Täällä Helsingissä asunnoissa ei juuri ilmaa ole, maaseudulla jossa on ihan maatilasta/tontista/kylästä/alueesta ja rakennusten erilaisesta kunnosta kyse, niin hinnat voi vaihdella paljonkin ja jos on pakko myydä ja tarjouksia ei ole, niin jonkun kympinkin voi saada hinnasta pois.
Voi muistan ajan, roskapankkien asuntomyynnit v. 1993. Perheasunnot joiden rakennusliikkeen hinta oli ollut 1.2 M, myytiin 600 tonnilla. Pitäkää hatustanne kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Voi muistan ajan, roskapankkien asuntomyynnit v. 1993. Perheasunnot joiden rakennusliikkeen hinta oli ollut 1.2 M, myytiin 600 tonnilla. Pitäkää hatustanne kiinni.
Lisää työttömiä niin hinnat romahtaa vielä varmasti...
Tarjosin joskus alle pyyntihinnan ja välittäjä soitti naureskellen minulle. Onnea vaan sille, joka maksoi rempattavasta asunnosta mielestäni ylihintaa 😅
Markkinatalouden mukainen hinta EI määritelmällisesti koskaan ole se hinta, jota ostaja tarjoaa. Eikä sekään hinta, jota myyjä pyytää. Markkinahinta on se hinta, jolla kauppa syntyy, eli HINTA JOHON SEKÄ OSTAJA ETTÄ MYYJÄ OVAT TYYTYVÄISIÄ.
Markkinahintaa ei voi mikään taho yksin sanella.
Mikään pyyntö tai tarjous ei sinällään markkinoilla ole törkeä. Mutta on toki selvä, että jos ostajan ja myyjän näkemykset ovat kovin kaukana toisistaan, kauppaa tuskin syntyy. On ihan turha odottaa, että toinen puoli tulisi puoliväliin vastaan, jos ero on suuri. Siksi kovin erilaista tarjousta yleensä ei kannata tehdä. Ei se silti tärkeää ole, turhaa vain. Turhaa se on myös välittäjän kannalta, jonka työaikaa siinnä tuhlataan. Se ymmärrettävästi harmittaa ihan siinä kuin muitakin - hänellehän maksetaan vain toteutuneesta kaupasta.
Aina on ollut niin, että myyjä pyytää jotain ja ostaja tarjoaa jotain ja jos myyjällä haluaa myydä tai on pakko niin hinta löytyy jostain siitä väliltä.
Joskus harvoin on niin, että myyjä on hinnoitellut asunnon aivan väärin alueen muuhun tarjontaan ja silloin tarjoukset ovat myyjän mielestä törkeitä. Tai niitä ei tule. Jos myyjällä on kiire myydä, niin hintaa pitää tarkistaa. Jos ei ole pakko myydä, niin sitten myyntiä voi jatkaa vaikka 3 vuotta pudottamatta hintaa.
Niin se menee. Ja toisaalta myös niin, että jos on alue josta ei juuri tule asuntoja myyntiin, tai muuten harvinaisen hyvä kohde, niin myyjä kyllä tietää sen eikä tartu mihinkään epätoivoisiin tarjoyksiin vaan odottelee rauhassa oikeaa ostajaa joka ymmärtää millaisesta harvinaisesta tilaisuudesta on kyse.
Tällä hetkellä esimerkiksi kannattaisi asunnon ostajien miettiä hieman tulevaisuuteen; jos sattuu tulemaan vielä joku pandemia, tai joku muu kriisitilanne (sota, energiajakelun häiriöitä, pulaa ruoasta jne) niin mitä ihminen näissä tilanteissa tarvii? No tietysti omakotitalon, jossa edes pieni piha-alue, jossa voi vaikka pitää pientä kanalaa ja kasvatella vihanneksia, ja jossa voi viettää aikaa ja ulkoilla ja grillailla silloinkin kun kaduilla liikkuminen on kielletty tai rajoitettu. Nyt saa ok-taloja vielä kohtuuhintaan, sitten kun jotain tapahtuu (viimeksi korona) niin ok-talojen hinnat nousee pilviin.
Minä ainakin olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun ja korona-aikaan meitä ei haitannut mitkään rajoitukset millään tavalla. Muut kärvisteli kerrostaloissa ja lauleskeli parvekkeilla kun pihalle ei päässyt.