Akateemiset työttömät - mitä teille kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Korkeakaan koulutus ei ole mikään meriitti, koska koulutettuja on liikaa. Ihmissuhdetaidot ja itsensä markkinointi korostuvat. Niitä ei opeteta missään koulutusohjelmassa, mikä on älytöntä.

Ja siellä työelämässä merkitsevät teot paljon enemmän kuin oppiarvoja tai tittelit. Minä vedän projektipäällikkönä isoa, monivuotista projektia, jossa n. 3/4 projektiryhmästä on itseäni korkeammin koulutettuja.

ESTJ-tyyppiä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakaan koulutus ei ole mikään meriitti, koska koulutettuja on liikaa. Ihmissuhdetaidot ja itsensä markkinointi korostuvat. Niitä ei opeteta missään koulutusohjelmassa, mikä on älytöntä.

Ja siellä työelämässä merkitsevät teot paljon enemmän kuin oppiarvoja tai tittelit. Minä vedän projektipäällikkönä isoa, monivuotista projektia, jossa n. 3/4 projektiryhmästä on itseäni korkeammin koulutettuja.

Juuri niin. Ihmissuhdetaidoilla ja itsensä markkinoinnilla ei tee töitä hakiessa mitään, jos ei ole kokemusta ja sitä kautta kertynyttä osaamista. Puhe työnhakutaidoista on keksitty vain kaiken maailman konsulttien työllistämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ai miksi minä, maisteriksi valmistunut, en mene koulutustani alempiin tai jopa sitä vastaamattomiin töihin? Ihan vaan siksi, että olen käyttänyt opiskeluun ison osan elämästäni sekä yli 10 000 euroa opintolainan muodossa. Oletan, että saisin tähän panostukseeni myös vastinetta työn muodossa. Muutenhan olisin voinut jättää opiskelun ja lainanoton väliin ja mennä suoraan töihin.

Niinhän meille opetetaan, että kun tekee kovasti töitä niin pääsee elämässä pitkälle. Vielä yliopistossakin työllistymiskysymyksiä vältellään puhumalla verkostoitumisesta ja työelämäyhteistyöstä. Ettei vaan totuus paljastuisi.

Minä duunari, opiskellut 5-vuotta alani kahden tutkinnon eteen ja saan edelleen matalaa palkkaa. Kolmannen tutkinnon kun käyn alaltani, nousee toki palkka hieman, mutta alle 2600e/kk mennään silti, silloin opiskelua käyty 6,5-vuotta. Rahaa palaa opiskeluun, mutta on kehitettävä itseään pitääkseen itsensä vahvasti työelämässä. Samaistun sinuun, mutta näin se vaan on. Teen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä myös, eikä se näy palkassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko akateemisilla työttömillä mahdollisuutta perustaa yritystä ja myydä esim. omaa asiantuntemusta?:)

Vau mikä ajatus, eipä ole varmaan kenelläkään käynyt koskaan mielessä!

Keksinpä tässä hauskan ja nopeasti humalluttavan juomapelin, eli kun puhutaan maisterien tai tohtorien työttömyydestä, pitää ottaa shotti aina, kun jokin seuraavista otetaan keskustelussa esille:

- Maisterit ovat nirsoja eivätkä kelpuuta siivoojan tai puhelinmyyjän töitä koska pitävät itseään muita parempana.

- Maisterit vaativat liikaa palkkaa ja luulevat pääsevänsä johtotason töihin heti valmistuttuaan.

- Työttömän maisterin pitäisi perustaa oma yritys ja työllistää itse itsensä.

- Maisterin kannattaisi vaihtaa hoitoalalle, siellä on töitä varsinkin vanhuspuolella.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tarinasi. Tunnen henkilön, joka opiskeli humanistista ainetta yliopistossa. Ei saanut mitään vastaavas työtö ja lähti siivoamaan. Siitä on edennyt esimiesasemasnnsaakka. Ns.paskaduunistakin voi olla hyötyä. Nyt hän on pysyvässä työpaikassa isossa tehtaassa. Joskus on luovuttava unelmistaan ja hankittava elantoa, mistä saa.

Harkitsin jopa siivoushommia ja tiskarin töitä, mutta jouduin toteamaan että fysiikkani ei riitä noihin hommiin millään, en ole mikään aktiivikuntoilija vaan pikemminkin sohvaperuna. Työttömänä olen käkkinyt kotona ihan liikaa, välillä on mennyt viikkokin ilman että olisin edes roskia vienyt ulos. Nyt tulee kuvioon ulkoilua ja kävelyä, tekee minulle vain hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko akateemisilla työttömillä mahdollisuutta perustaa yritystä ja myydä esim. omaa asiantuntemusta?:)

Vau mikä ajatus, eipä ole varmaan kenelläkään käynyt koskaan mielessä!

Keksinpä tässä hauskan ja nopeasti humalluttavan juomapelin, eli kun puhutaan maisterien tai tohtorien työttömyydestä, pitää ottaa shotti aina, kun jokin seuraavista otetaan keskustelussa esille:

- Maisterit ovat nirsoja eivätkä kelpuuta siivoojan tai puhelinmyyjän töitä koska pitävät itseään muita parempana.

- Maisterit vaativat liikaa palkkaa ja luulevat pääsevänsä johtotason töihin heti valmistuttuaan.

- Työttömän maisterin pitäisi perustaa oma yritys ja työllistää itse itsensä.

- Maisterin kannattaisi vaihtaa hoitoalalle, siellä on töitä varsinkin vanhuspuolella.

hieno juomapeli. Miinuksena umpikännissä olevat maisterit, näitä nimittäin kuulee yhtenään.

Vierailija kirjoitti:

eikö olekin mukava tunne, kun uhrasi nuoruudestaan tai vanhemmastakin iästään voimia ja rahaa akateemiseen koulutukseen ja sitten ei olekaan tarjolla kuin ei oota sekä näitä nöyryyttäviä te tätejä, jotka eivät turhalla opiskelulla ole pilattuja - pelkkiä huuhaatätejä ja huuhaakursseja tarjoilemassa. NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN vihaista väkeä on akateemisissa, nimenomaan - joilla on paljon tietotaitoa ja osaamista, mutta paikat aukeavat suhteilla tai sillä hemaiselvalla ulkonäöllä.... 

HAISTAKAA PASKA AKTIIVITÄDIT JA MALLIT - traagisia asioita tulee vielä tapahtumaan maassamme, kun sYRJÄÄN sysätty väki saa tarpeeeksensa nöyryyttämisestään ja yrityksestä laittaa heidät orjaduuneihin!!!

VASTUSTAKAA ILMAISTÖITÄ joka ikinen - sillä siitä ei tule loppua, sikäli jos sellaisiin suostutte!! SITÄ HE TULEVAT NIMITTÄIN TEILLE TARJOILEMAAN - muka kuntouttavan duunin nimissä!! OLKAA TARKKOINA ja äänittäkää tapaamisenne.

Kerrankin saa kuulla miehen tai naisen puhetta, eikä mitään alistunutta kitinää tai olemassaolevien olosuhteiden toteamista.

Ei nämä yhteiskunnan säännöt mitään luonnonlakeja ole. Niitä voi muuttaa ihmisen toiminnalla. Pyhä viha on muutoksen voima.

Saattaa helpottaa työllistymistä, jos ei aivan yhtenään vetele aamupäiväkännejä.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja varmasti määrittelee haetun henkilön joillain spekseillä.

Esim. sukupuoli, ikä, koulutus, 5-10 vuotta työkokemusta.

Tottahan toki: työnantajan vaatimuksena on aina vähintään 15v kokemus alalta mutta lisäksi alle vuoden ikäinen huippututkinto (DI tai vähintään FM) sekä tuorein osaaminen juuri haetulta alalta.

Ikä saa olla korkeintaan 26 koska tällä rekrytoinnilla paikataan niitä ikäloppuja 35v kehäraakkeja joille annettiin juuri yt-neuvotteluissa kenkää koska osaaminen on vanhentunutta ja kehtaavat vaatia jo yli parin tonnin kuukausipalkkaakin.

Ei kai yritys rupea Suomessa nykyisiä työntekijöitään kouluttamaan niin kauan kun korkeakoulujärjestelmä työntää koko ajan veronmaksajien rahoilla ulos uutta tykinruokaa jolla kertakäyttöakateemiset voi korvata heti kun niistä on puristettu ensimmäiset mehut ulos.

Kaikkien edellämainittujen vaatimusten lisäksi hakijan pitää tietenkin asua edelleen iskän ja äidin nurkissa jotta se pärjää mäkkärin purilaisenkääntäjän liksalla eikä ihan lähivuosina uskalla sen enempää pyytääkään.

Ja sitten ihmetellään miksi Saksa, Sveitsi ja joöa Ruotsi menevät talouskasvussa ohi oikealta ja vasemmalta vaikka meillä työnnetään kansainvälisissä vertailuissa aivan ällystyttävä osa ikäluokista "korkeakoulu"putken läpi.

Minusta virhe tehdään siinä, että akateemisten opintojen aikana ei rohkaista tekemään töitä ja välivuosia kauhistellaan. Minä tein välivuoden hampurilaisia, ja työskentelin opintojen ohessa. Valmistuminen venyi, totta kai, mutta valmistuttuani olin jo vakitöissä. Toki ajat oli toiset, mutta miksi työssäkäynti ei ole osa akateemisia opintoja? Miksi sitä pyritään haittaamaan eikä tukemaan? Miksi opintojen ajan luulotellaan, että vain tutkimustyö on oikea tapa käyttää ja soveltaa osaamistaan.. Yliopisto on junnaa luostarilaitoksen aikaisissa malleissa ja se on kaikkien muiden syy.

Mitenkäs foorumin akateemisten työttömien koulutustausta? Ei taida olla joukossa kovin montaa, joilla on kaupallinen, tekninen tai luonnontieteellinen loppututkinto? Veikkaan, että myös lääkäreitä on harvalukuinen joukko. Sen sijaan hömppähumanisteja löytynee vino pino.

Todella surullista, että meillä on valtava reservi korkeasti koulutettuja osaajia etenkin luonnontieteellisillä aloilla, mutta silti putoamme kehityksen ja kansainvälisen kilpailun kärryiltä, koska päättäjät eivät ymmärrä tätä potentiaalia.

Tutkimusrahoituksesta on leikattu aivan järjettömästi nykyisen ja edellisen hallituksen toimesta, kun ei ymmärretä, että se tarkoittaa samalla sitä, ettei Suomella tule kohta olemaan mitään sijaa globaaleilla teknologiaosaamisen markkinoilla - ja se on käytännössä ainoa merkittävä vientituote, mitä meillä voi nyt ja tulevaisuudessa edes olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen teille paremman olon, kun kerron, että lähihoitaja on harvoin työtön, ja olisin itse sata kertaa mieluummin akateeminen työtön, kuin työssäkäyvä lähihoitaja. :)

miten akateemisen työttömän elämä eroaa kouluttamattoman työttömän elämästä?

Ehkä siinä, että akateeminen työtön on tehnyt töitä 5-8 vuotta tutkinnon eteen, eläen köyhyysrajan alapuolella ja nostaen lainaa. Niin toivoisi, että pääsisi nostamaan elintasoa ees vähän valmistumisen jälkeen. Tai edes maksamaan ne lainat pois. Yhteiskunnallekin järjetöntä kouluttaa ihmisiä kortistoon, mut sitä tehdään Suomessa tällä hetkellä. Yliopistoleikkaukset vei Suomesta 2000-3000 työpaikkaa hetkessä, siksi nyt akateemisilla nuorilla todella huono tilanne. 

No ei kyllä näytä siltä, että köyhyysrajan alapuolella elävät, kun opiskelijoita katsoo. Ensinnäkään opiskelijoille ei näytä soluasunnot kelpaavan, vaan pitää saada ehdottomasti oma asunto, yksiö tai kaksio, hyvältä alueelta ja vielä mieluiten saunalla varustettuna. Lisäksi useimmilla näyttää riittävän varaa ulkomaanmatkoihin monta kertaa vuodessa. Monilla on merkkivaatteet ja omat autot. Rahaa jää kaiken tuon lisäksi vielä bilettämiseenkin. Nostavat äläkän siitä, jos luennoilla on läsnäolopakko, kun ei pääse bilettämään tai matkoille.

Kylläpä on Suomen "köyhillä" asiat todella hyvin, kun rahat riittää hyvin kaikkeen tuohon.

Useimmissa opiskelijataloissa ei ole yhtäkään soluasuntoa tarjolla.

Syynä on se, että opiskelijat eivät halua soluasuntoja eivätkä kimppakämppiä.

Enää, kun ei ole pakko.

Ja tämän olen lukenut lehdestä, että opiskelija asuntosäätiö sanovat noin.

Kuuluu oikein hyvää, kiitos kysymästä. Olen ansiosidonnaisella, josta käteen jää

3600 € / kk. Päivät kuluvat mieluisten harrastusten parissa ja salilla käyden. Maaliskuussa lähden pariksi kuukaudeksi kiertämään kauko-itää. Aiemmin olen käynyt siellä vain lyhyillä työmatkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisilla työttömyys johtuu usein siitä, että vaatimukset työpaikkaa ja työtehtävää kohtaan ovat hirvittävät. Akateemiset ovat kamalan kranttuja ottamaan vastaan "arvoaan ja koulutustaan alempaa työtä". Pitäisi heille kaikille olla jokin hyvin palkattu johtajan tai asiantuntijan työ heti, että kelpaa.

Jos akateeminen ei ole päässyt töihin, on akateemisenkin silloin ymmärrettävä alentaa omaa rimaansa ja ottaa vastaan muutakin, kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi kesätöihin, tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun jne.

Noihin kesätöihin otetaan harvoin, jos valmistumisesta on aikaa. Se on loogista, että ei haluta mennä puhelinmyyntiin, jos on KTM.

Aha. Mitkäs taikapaperit ne KTM:n paperit tai mitkään muutkaan maisterin/dippainssin paperit ovat, jos niiden perusteella ihminen kuvittelee nousevansa ikäänkuin toisten yläpuolelle? Ihan samanlainen ja samanarvoinen ihminen siellä papereiden takana on, kuin kuka tahansa muukin ihminen. Taitaa todellisuudessa ne paperit tehdä ihmisestä ainoastaan ylpeän, ylimielisen ja tiettyjä töitä ja ammattiryhmiä halveksivan ihmisen, sen sijaan että tekisivät ihmisestä tiettyyn ammattiin pätevän ihmisen. Kuvittelevat, että vain heidän koulutuksensa ja tutkintonsa on jotain ja että he ovat sen saatuaan kaikkitietäviä ja kaikkiosaavia, jotka voivat vaatia toisilta ihan mitä vain.

Ymmärrät varmaan, että on yhteiskunnan varojen haaskausta laittaa korkeakoulutettuja matalan koulutuksen ammatteihin. Ei se ole kenenkään etu.

Koulutus ei tee ihmisestä parempaa, ainoastaan koulutetumman.

Lienee sinullekin tärkeää, että lääkärisi, lapsesi hissanope tai katsomasi elokuvan kääntäjä osaa työnsä hyvin ja pystyy harjoittamaan ammattiaan siinä missä kokki tai lähihoitajakin.

se on yhteiskunnan varojen haaskausta, että koulutetaan liikaa ihmisiä. Se on yhteiskunnan varojen haaskausta, että korkeakoulutettu on työtön sen sijaan että tekee mitä tahansa työtä.

Korkeasti koulutetut ei niin helposti pääse "mihin tahansa työhön".

Mä niiiin voin kuvitella tilanteen, kun palkataan 55-vuotias korkeasti koulutettu kaupan kassalle tai kahvilaan apulaiseksi, ja kun joku monta vuotta sitä työtä tehnyt 25vee työntekijä yrittää opastaa ja perehdyttää työhön, niin saa vastaukseksi "kuule tyttö, minä ehkä olen ollut työelämässä hieman pitempään kun sinä, enköhän minä kuule tiedä ilman että sinun tarvitsee minua tulla neuvomaan" jne.

Eikä tämä ole mitään arvailua, vaan näitä on oikeasti tapahtunut, monen on hyvin vaikeaa ottaa ohjeita vastaan itseään paljon nuoremmalta, tai itseään matalammin koulutetulta.

Tuo ei tietenkään päde kaikkiin, mutta moniin kyllä.

Pahimmat "tytöttelyt" työelämässä on tullut naisilta jotka on itseä vanhempia.

En ole koskaan törmännyt työelämässä tytöttelyyn muiden naisten taholta, en nuorena, enkä vanhana. Yleistät ikävästi koulutukseen ja ikään liittyväksi asian, joka on ihan vain luonnekysymys.

Älykäs ja fiksu ihminen ymmärtää, että työ tekijäänsä neuvoo, eikä kukaan osaa kaikkea luonnostaan.

Sen takia kirjoitinkin, ettei tuo päde kaikkiin.

Mutta fakta on se, että pahimmat tytöttelyt on tullut naisilta jotka "on olleet työelämässä kun sinä olit vielä leikkikoulussa"

Hyviä kommentteja! Ja tsemppiä kaikille akateemisille, jotka eivät vielä ole löytäneet työtä.

Itse kärvistelin aikani osa-aikaisena ja alipalkattuna humanistina, ns. hörhötutkinnolla, josta kuitenkin olen edelleen todella ylpeä. Mutta realiteetit tulivat vastaan, tulot olivat todella alhaiset. Osa-aikatöitä tehden ja puolison tukemana opiskelin toisen, myös akateemisen, tutkinnon. Tällä kertaa työllistävältä alalta. Oli taloudellisesti tosi tiukkaa ja henkisesti rankkaa aikaa, mutta kannatti, sillä sain kokopäivätyön jo opiskeluaikana ja minut vakinaistettiin heti valmistumiseni jälkeen.

Tiedän, että ei ole kaikille mahdollista opiskella toista tutkintoa, edes AMK- tai ammattitutkintoa. Mutta kannattaa pohtia tätäkin mahdollisuutta. Osa akateemisista aloista on nykyiselle työelämälle ja sen tarpeille täysin vieraita, valitettavasti. Mutta humanisti olen sisimmässäni edelleen, vaikka en sillä tutkinnolla työllistynytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen teille paremman olon, kun kerron, että lähihoitaja on harvoin työtön, ja olisin itse sata kertaa mieluummin akateeminen työtön, kuin työssäkäyvä lähihoitaja. :)

miten akateemisen työttömän elämä eroaa kouluttamattoman työttömän elämästä?

Ehkä siinä, että akateeminen työtön on tehnyt töitä 5-8 vuotta tutkinnon eteen, eläen köyhyysrajan alapuolella ja nostaen lainaa. Niin toivoisi, että pääsisi nostamaan elintasoa ees vähän valmistumisen jälkeen. Tai edes maksamaan ne lainat pois. Yhteiskunnallekin järjetöntä kouluttaa ihmisiä kortistoon, mut sitä tehdään Suomessa tällä hetkellä. Yliopistoleikkaukset vei Suomesta 2000-3000 työpaikkaa hetkessä, siksi nyt akateemisilla nuorilla todella huono tilanne. 

No ei kyllä näytä siltä, että köyhyysrajan alapuolella elävät, kun opiskelijoita katsoo. Ensinnäkään opiskelijoille ei näytä soluasunnot kelpaavan, vaan pitää saada ehdottomasti oma asunto, yksiö tai kaksio, hyvältä alueelta ja vielä mieluiten saunalla varustettuna. Lisäksi useimmilla näyttää riittävän varaa ulkomaanmatkoihin monta kertaa vuodessa. Monilla on merkkivaatteet ja omat autot. Rahaa jää kaiken tuon lisäksi vielä bilettämiseenkin. Nostavat äläkän siitä, jos luennoilla on läsnäolopakko, kun ei pääse bilettämään tai matkoille.

Kylläpä on Suomen "köyhillä" asiat todella hyvin, kun rahat riittää hyvin kaikkeen tuohon.

Useimmissa opiskelijataloissa ei ole yhtäkään soluasuntoa tarjolla.

Syynä on se, että opiskelijat eivät halua soluasuntoja eivätkä kimppakämppiä.

Enää, kun ei ole pakko.

Ja tämän olen lukenut lehdestä, että opiskelija asuntosäätiö sanovat noin.

Minä olen elänyt soluissa varmaan noin 10 vuotta elämästäni. En näe niissä oikein mitään hienoa. Ihan hyvä, että ne vähitellen poistuvat Suomesta.

Professor of Practise kirjoitti:

Mitenkäs foorumin akateemisten työttömien koulutustausta? Ei taida olla joukossa kovin montaa, joilla on kaupallinen, tekninen tai luonnontieteellinen loppututkinto? Veikkaan, että myös lääkäreitä on harvalukuinen joukko. Sen sijaan hömppähumanisteja löytynee vino pino.

Määrittele ”hömppähumanismi”. Jessus, että ihmiset on pöhköjä.

Terveisin erinomaisesti työllistynyt kieliä opiskellut humanisti

Teen juuri sen verran töitä, että pääsen ansiosidonnaiselle ja kun se loppuu menen takaisin töihin. Alallani ei töistä onneksi ole pulaa ja palkkani on noussut aina uuden työsuhteen myötä. Ei siis valittamista.

Rasittavaa valittamista. Täytyy olla aktiivinen ja ei missään nimessä negatiivinen ja epätoivoinen. Kyse on taidosta myydä itsensä sisään.

Työnantaja ei sääli taustaa tai sitä miten pitkään joku on ollut työttömänä. Työnantaja haluaa tietää minkälaista tulosta tuottaisit firmalle. Kyseessä on siis taito myydä itsensä sisään.