Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sinun lapsesi tai nuoresi lopetti urheiluharrastuksensa?
Kerätään tähän ketjuun syitä. Lasten ja nuorten voivat haukkujat kirjoittaa toiseen ketjuun. Haluan suurempaa kuvaa siitä, mikä suomalaisessa systeemissä mättää kun lapset ja nuoret eivät pysy tai pääse mukaan eikä liikkuminen ole enää mikään kansallinen harrastus.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painofasismi jo alakouluikäisen ryhmässä. Lapsi osasi ja oli taitava pelaaja mutta oli ikävä kyllä lääkityksen vuoksi pyöreä. Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ja lapselta kiellettiin muun muassa vehnä. Tein kevyttä ja vehnätöntä ruokaa kotona. Tein myös vehnättömät eväät pelimatkoille koska niillä tarjottiin yleensä jauhelihakastiketta ja spagettia sekä kotimatkalla pizzaa. Lapsi väsyi olemaan eristettynä muusta joukkueesta ruokailuissa ja lopetti urheilun. Kuka voitti?
Kaiken huipuksi lääkäri sanoi vehnän demonisoinnin olevan puppua koska lapsi ei ole enää allerginen vehnälle.
Tämä on varmaan typerin (teko)syy, minkä olen ikinä kuullut! Lapsi lopetti urheilun, koska oli eristettynä ruokailuissa pelimatkoilla??! :)
Eiköhän se tämä: Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ollut kuitenkin se syy kirjoittajan mielestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän kävi tenniksessä, ja tykkäsi paljon. Oli nuori ja valmentaja jok joka opetti heitä leikillisesti ja ryhmänä. 12-vuotiaana olisi pitänyt alkaa kilpailla ja treenata monta kertaa viikossa, ja valmentajaksi vaihtui tällainen kilpailuorientoitunut hymytön aikuinen mies, joka valmensi armeijatyyliin. Lapsi ei ole kilpailullinen eikä halunnut alkaa käydä kisoissa, joten tennis jäi siinä kohtaa. Häntä harmitti kyllä.
Liikuntaa pitäisi olla kaksi eri linjaa seuroilla, se kilpalinja ja sitten se harrastelinja.
Jos seura saa rahaa vain kilpalinjasta, voisiko kunta tukea vähän harrastelinjaa kansanterveyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen hengessä.
Vierailija kirjoitti:
Kerätään tähän ketjuun syitä. Lasten ja nuorten voivat haukkujat kirjoittaa toiseen ketjuun. Haluan suurempaa kuvaa siitä, mikä suomalaisessa systeemissä mättää kun lapset ja nuoret eivät pysy tai pääse mukaan eikä liikkuminen ole enää mikään kansallinen harrastus.
Tytär lopetti jalkapalloharrastuksensa koska täyttäessä 10 v siitä olisi pitänyt seuran mukaan tehdä elämän keskipiste; harjoituksia 3 - 4 kertaa viikossa plus viikonloput otteluineen ja leireineen. Seura ei kuitenkaan ole mikään sellainen seura josta voisi ponnistaa minnekään, valmennustasokin on puulaakijoukkueen sorttia. Lisäksi nuo harkkakerrat ja viikonlopputouhut olisivat vieneet lapsen isä-tapaamiset.
En kyllä estellyt hänen päätöstään, isän tapaaminen oli muutenkin hänelle niin tärkeää ja isä ei vieläkään jousta missään päivissä sitten yhtään (paitsi jos hänen pitää päivää vaihtaa).
Sen lisäksi että harrastusmaksu olisi noussut taivaisiin, vastineen ollessa kuitenkin heikohkoa.
Valmentaja muutti muualle. Pienessä seurassa ja pienessä kaupungissa ei löytynyt uutta valmentajaa, joten koko joukkue lopetti kilpauransa samaan aikaan, vaikka motivaatiota olisi joukkueelta löytynyt. Jatkoivat kerran pari viikkoon harrastuksen parissa itsekseen treenailua, vaikka kilpailut jäivät. Lajin harrastaminen loppui sitten kokonaan, kun muutti opiskelemaan, onneksi jatkanut liikunnallista elämäänsä lenkkeilyn ja korkeakoulun höntsälajien parissa :)
14-v. tyttöni ui ja lopettaminen on nyt tosi lähellä. Tyttö on väsynyt ihan koko ajan. Tällä hetkellä on 7 allastreenit viikossa, joista 2 aamutreenejä. Tähän vielä lihaskuntojumpat päälle. Uinti on ollut tärkeä osa lapsen elämää eskarista asti, mutta viimeiset pari vuotta treenimäärät ovat olleet näin kovia. Jaksaa hoitaa koulun ja uinnin, millekään muulle ei elämässä jää aikaa ja energiaa. En painosta lopettamaan tai jatkamaan, mutta olisin kyllä salaa huojentunut, jos jättäisi uinnin. Tuntuu välillä pahalta nähdä toinen niin kovilla, vaikka treenaaminen, valmentajat ja uintikaverit niin rakkaita tytölle ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäi yhden ja ainoan kerran toiseksi juoksukilpailuissa, ei mennyt enää koskaan uudestaan, oli tottunut voittoon ja tunsi niin suurta epäonnistumista, ettei vain halunnut enää mennä. Yritettiin ylipuhua, lahjoa kaikkea mahdollista, mutta ei niin ei. Nykyään itse kyllä harmittelee omaa tyhmyyttään. Mutta ei lasta voi pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painofasismi jo alakouluikäisen ryhmässä. Lapsi osasi ja oli taitava pelaaja mutta oli ikävä kyllä lääkityksen vuoksi pyöreä. Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ja lapselta kiellettiin muun muassa vehnä. Tein kevyttä ja vehnätöntä ruokaa kotona. Tein myös vehnättömät eväät pelimatkoille koska niillä tarjottiin yleensä jauhelihakastiketta ja spagettia sekä kotimatkalla pizzaa. Lapsi väsyi olemaan eristettynä muusta joukkueesta ruokailuissa ja lopetti urheilun. Kuka voitti?
Kaiken huipuksi lääkäri sanoi vehnän demonisoinnin olevan puppua koska lapsi ei ole enää allerginen vehnälle.
Tämä on varmaan typerin (teko)syy, minkä olen ikinä kuullut! Lapsi lopetti urheilun, koska oli eristettynä ruokailuissa pelimatkoilla??! :)
Eiköhän se tämä: Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ollut kuitenkin se syy kirjoittajan mielestä!
No sitä suuremmalla syyllä olisi kannattanut jatkaa urheilua. Sohvanpohjalla makoillessa ei tarvitse kuunnella huomautuksia pyöreydestä, mutta sitä ylipainoa kertyy siellä koko ajan vaan lisää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muka loukkaantui 16 v. Oikeasti ei enää jaksanut mennä treeneihin 4 kertaa viikossa. Nyt makaa sitten sohvalla eikä tee yhtään mitään. Lääkäri ei löytänyt polvesta mitään vikaa.
-myöhäinen kasvupyrähdys
-lasta kohtaan epäreilu ja julma valmentaja (ei siis vain meidän mielestä. Meihin otti seurasta asian tiimoilta yhteyttä myös muutama muu valmentaja)
-paha pelissä tullut ja leikkaukseen johtanut vamma (oltiin jo vaihdettu seuraa, mutta aikaisempi kohtelu oli ehtinyt viedä intoa pois ja tämä sinetöi homman)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika karua luettavaa tämä ketju. Nyky-yhteiskunta ei tue sitä että urheilu voisi olla vain harrastus, vaan kaikkien pitää pyrkiä vähintään Suomen parhaaksi.
t. sen ekalle sivulle kirjoittaneen ex-kilpauimarin äiti
Meillä kaksi lasta, vanhempi on uimari joka vaihtoi kilparyhmästä mastereihin lukion ajaksi, eli kevensi rankasti. Jos tämä ei olisi ollut mahdollista, olisi jäänyt koko laji. Nuorempi on yleisurheilija mutta lopetti kilpailupainostuksen ja sitkeän rasitusvamman vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetti baletin, kun homma muuttui erittäin kriittiseksi. Jo alipainoisen rajoilla olevan 11-vuotiaan tyttären itsetunto-ongelmat alkoivat, kun oli "liian isokokoinen" balleriinaksi, vaikka taitoa, notkeutta ja tekniikkaa löytyi. Vaihtelimme valmentajia, mutta jokaisen periaate oli näemmä, että moittimalla ja kritisoimalla saa tuloksia näkyviin, ja esimerkiksi kahden kuukauden aikana tyttö ei saanut yhtäkään kehua tai kannustusta. Painettiin väkisin alemmas ylispagaattiin yms. Lisäksi tytär halusi harrastaa vain balettia, mutta tämän lisäksi balettikoulu "pakotti" harrastamaan samaan aikaan myös jazzia sekä steppiä, joka ei tyttöä kiinnostanut ja vei kaiken vapaa-ajan. Suoraan sanottuna hyvä että lopetti. Nykyään 13-v. harrastaa tällä hetkellä "höntsyshowtanssia" ja treenit kerran tai kaksi viikossa ja hyvä niin, jää aikaa kavereillekkin ja perheelle :)
Sinun mielestäsi alipainoinen, muiden mielestä liian isokokoinen?
On todellakin jo aika päästä eroon anorektisesta baletti-ihanteesta. Mitzy Copeland esimerkiksi on upea. 11-vuotiaan painosta nariseminen on törkeää. Höntsytanssi kuulostaa kivalta!
11v vammat vaivasivat ja koki valmentajan painostavan. Treenimäärä oli 15h viikossa ja ilo tekemisestä puuttui. Tyttö sai totaalisesti tarpeekseen ja vaihtoi lajia. Nyt treenimäärä 10h viikossa ja tekemisessä enemmän iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painofasismi jo alakouluikäisen ryhmässä. Lapsi osasi ja oli taitava pelaaja mutta oli ikävä kyllä lääkityksen vuoksi pyöreä. Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ja lapselta kiellettiin muun muassa vehnä. Tein kevyttä ja vehnätöntä ruokaa kotona. Tein myös vehnättömät eväät pelimatkoille koska niillä tarjottiin yleensä jauhelihakastiketta ja spagettia sekä kotimatkalla pizzaa. Lapsi väsyi olemaan eristettynä muusta joukkueesta ruokailuissa ja lopetti urheilun. Kuka voitti?
Kaiken huipuksi lääkäri sanoi vehnän demonisoinnin olevan puppua koska lapsi ei ole enää allerginen vehnälle.
Tämä on varmaan typerin (teko)syy, minkä olen ikinä kuullut! Lapsi lopetti urheilun, koska oli eristettynä ruokailuissa pelimatkoilla??! :)
Eiköhän se tämä: Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ollut kuitenkin se syy kirjoittajan mielestä!
No sitä suuremmalla syyllä olisi kannattanut jatkaa urheilua. Sohvanpohjalla makoillessa ei tarvitse kuunnella huomautuksia pyöreydestä, mutta sitä ylipainoa kertyy siellä koko ajan vaan lisää...
Ensimmäinen postaaja sanoi että pyöreys johtui lääkityksestä. Lasten painosta valittavat valmentajat ovat kauheita! Ei se valittaminen auta yhtään, päinvastoin.
Kuulostaa muutenkin että ihan hirveitä valmentajia pyörii näissä lasten harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Aika karua luettavaa tämä ketju. Nyky-yhteiskunta ei tue sitä että urheilu voisi olla vain harrastus, vaan kaikkien pitää pyrkiä vähintään Suomen parhaaksi.
t. sen ekalle sivulle kirjoittaneen ex-kilpauimarin äiti
Suomalainen penkkiurheilijakaan ei ole urheiluhullu vaan menestyshullu. Kohta nähdään kuinka rumasti urheilijoita haukutaan kisaturisteiksi jos he eivät voita mitaleita. Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, että urheilijat levittäisivät Suomen positiivista mainetta maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painofasismi jo alakouluikäisen ryhmässä. Lapsi osasi ja oli taitava pelaaja mutta oli ikävä kyllä lääkityksen vuoksi pyöreä. Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ja lapselta kiellettiin muun muassa vehnä. Tein kevyttä ja vehnätöntä ruokaa kotona. Tein myös vehnättömät eväät pelimatkoille koska niillä tarjottiin yleensä jauhelihakastiketta ja spagettia sekä kotimatkalla pizzaa. Lapsi väsyi olemaan eristettynä muusta joukkueesta ruokailuissa ja lopetti urheilun. Kuka voitti?
Kaiken huipuksi lääkäri sanoi vehnän demonisoinnin olevan puppua koska lapsi ei ole enää allerginen vehnälle.
Tämä on varmaan typerin (teko)syy, minkä olen ikinä kuullut! Lapsi lopetti urheilun, koska oli eristettynä ruokailuissa pelimatkoilla??! :)
Eiköhän se tämä: Valmentajat jauhoivat koko ajan pyöreydestä ollut kuitenkin se syy kirjoittajan mielestä!
No sitä suuremmalla syyllä olisi kannattanut jatkaa urheilua. Sohvanpohjalla makoillessa ei tarvitse kuunnella huomautuksia pyöreydestä, mutta sitä ylipainoa kertyy siellä koko ajan vaan lisää...
Ensimmäinen postaaja sanoi että pyöreys johtui lääkityksestä. Lasten painosta valittavat valmentajat ovat kauheita! Ei se valittaminen auta yhtään, päinvastoin.
Kuulostaa muutenkin että ihan hirveitä valmentajia pyörii näissä lasten harrastuksissa.
Tuollainen paino- ja ruokakiusaaminen johtaa syömishäiriöön. Tuntuu pahalta että yksi junnu joutuu syömään eristyksissä omaa känttyään eikä saisi olla yhdessä sosiaalisessa tilanteessa muiden kanssa. Yhdessä syöminenkin on sosiaalinen tilanne. Muutenkin on sairasta että valmentaja sekaantuu valmennettavan painoon tai kokoon muutenkaan.
Sairastui mycoplasmaan. 2 viikon välein sairaana ei ole tervettä sekään. Piti antaa lapsen tervehtyä rauhassa. Teini harrasti kilpaurheilua, treenesi 6 krt viikossa kerralla 2,5 tuntia.
11-vuotias tyttäreni on muodostelmaluistelija. Hän on luistellut viisi vuotta. Joukkue on valtavan menestynyt ja valmentajat upeita. Tyttö on hyvin lahjakas luistelija.
Treenimäärät ovat hulluja. Treenit kuusi kertaa viikossa, noin 2,5 tuntia kerrallaan. Joka kerta on jäätreenit, jonka lisäksi oheisia, balettia ja akrobatiaa.
Tyttö on nauttinut kovasti, mutta liika on liikaa. Nyt viitosluokalla läksyjä on jo tosi paljon ja kokeita myös. Koulukavereiden kanssa ei ole koskaan aikaa hengailla.
Nyt tyttö haluaa lopettaa.
Hän haluaisin jonkun harrastuksen, joka on 3-4 kertaa viikossa. Ymmärrän lasta hyvin. Valmentajat vain eivät meinaisi päästää häntä pois, kun on niin taitava.
Silloin kun sai itse päättää ja alkoi tekemään jotain oikeasti kivaa.
Alue: Aihe vapaa
Meidän tyttärellä on aina ollut oma elämä, eikä ole ikinä tarvinnut toimia vanhempien haaveiden toteuttajana.
Lopetti sen vuoksi, että harkkoja alkoi olemaan 6 kertaa viikossa ja aina piti kieltäytyä muusta hauskasta. Ei myöskään koskaan ajatellut urheilusta itselleen ammattia. Joukkueesta oli tullut todella läheinen ja harmitti tietysti jättää niin tiiviisti yhdessä ollut kaveriporukka, mutta tuimme hänen päätöstään.