Lue keskustelun säännöt.
Asunnon osto molempien nimiin jos toinen varaton/tuloton
08.02.2018 |
Isäni hankki vaimonsa kanssa pari asuntoa, jotka maksoi 4/5 ja vaimo vain 1/5 ja vielä niin, että vaimon osuus oli lainaa, jota lyhennettiin yhdessä, vaikka vaimolla ei ollut tuloja. Eli isäni aika lailla maksoi nekin. Voinko saada osoitettua aikanaan perinnönjaon yhteydessä osituksessa, ettei vaimo oikeasti asunnoista 50% omista, vaan max 1/5?
Isäni tulot koostuivat lahjoituksista saadusta tuotosta, ja lahjoituksessa on rajattu pois puolison oikeus omaisuuden tuottoon. Se ei välttämättä vaikuta, mutta osoittaa sen, että vaimolla ei ole oikeasti oikeutta olla omistajana kuin max 1/5.
Kommentit (61)
Omaisuus on sen, jonka nimissä se on ihan siitä riippumatta, miten omaisuus on rahoitettu. Jos isällä ja sen vaimolla ei ole avioehtoa, isäsi kuollessa niiden omaisuus menee joka tapauksessa puoliksi ja sinulla on perintöoikeus isäsi perintöön.
Miksi täällä koko ajan kysellään perintöjen jaosta? Onko täällä joku, joka näitä tehtailee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaisuus on sen, jonka nimissä se on ihan siitä riippumatta, miten omaisuus on rahoitettu. Jos isällä ja sen vaimolla ei ole avioehtoa, isäsi kuollessa niiden omaisuus menee joka tapauksessa puoliksi ja sinulla on perintöoikeus isäsi perintöön.
Miksi täällä koko ajan kysellään perintöjen jaosta? Onko täällä joku, joka näitä tehtailee?
No isä olisi voinut vaatia toki avioehtoa, mutta en ymmärrä, miksei vaatinut. Minulle sanoi syyksi sen, että omaisuus, joka hänellä on on suojattu lahjakirjoissa olevalla rajauksella puolisot ulos siitä, hänen varallisuutensa siis on isoilta osin lahjaksi saatua.
Mulle tuli tämä mieleen näistä muista aloituksista :)
Haluaisin kyllä koittaa kumota vaimon mahdollisen omistajuuden, mutta toisaalta se on totta, että se on hyödytöntä, koska avioehtoakaan ei ole. Onneksi isällä on myös sellaista varallisuutta, jota ei vaimon kanssa jaeta.
Minusta tuo on törkeää, jos laki hyväksyy tuollaisen köyhän ryöminnän omistajaksi vain siksi, mitä asunnon mahdollisiin osakekirjoihin merkitään. En ole niitä nähnyt, mutta olen silti ymmärtänyt, että niihin on pantu 50/50 :( Lahjaveroahan siitä ois kuulunut maksaa, koska ei ole, vaatisin tilanteen purkua.
Sinun ehkä kannattaa ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että isäsi on halunnut järjestää asiansa näin. Ne ovat isäsi rahoja, isäsi omaisuutta. Myös vaimo on hänen. Ihmiset, myös vanhat ihmiset, saavat itse päättää rahoistaan eikä heidän tarvitse saada siihen perinnönkärkkyjien mielipidettä.
Isäsi olisi pitänyt tehdä asunnoista paperi, että ne on sen lahjan sijaan hankittua omaisuutta, muutoin tulkitaan että lahja on hukattu elämiseen ja asuntojen omistus/rahoitus on muuta rahaa.
Ilman avioehtoa tulee ositus, joten puoliksi menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on törkeää, jos laki hyväksyy tuollaisen köyhän ryöminnän omistajaksi vain siksi, mitä asunnon mahdollisiin osakekirjoihin merkitään. En ole niitä nähnyt, mutta olen silti ymmärtänyt, että niihin on pantu 50/50 :( Lahjaveroahan siitä ois kuulunut maksaa, koska ei ole, vaatisin tilanteen purkua.
Avioliitossa ei makseta lahjaveroa yhteisestä omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sinun ehkä kannattaa ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että isäsi on halunnut järjestää asiansa näin. Ne ovat isäsi rahoja, isäsi omaisuutta. Myös vaimo on hänen. Ihmiset, myös vanhat ihmiset, saavat itse päättää rahoistaan eikä heidän tarvitse saada siihen perinnönkärkkyjien mielipidettä.
Ei ole halunnut. Puhui minulle 2014, että vaimo uhkaa erolla, ja selitti nuo hankintakuviot, jotka tiesinkin jo aikaisemmasta, mutta halusi muistuttaa minua niistä, ehkä jopa perintöositusta varten, mutta ei ehkä tajua sitä, että en mä oikein kuolleen puolesta voi asiassa taistella, se ois hänen tehtävä avukseni eläessään. Jos eivät eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on törkeää, jos laki hyväksyy tuollaisen köyhän ryöminnän omistajaksi vain siksi, mitä asunnon mahdollisiin osakekirjoihin merkitään. En ole niitä nähnyt, mutta olen silti ymmärtänyt, että niihin on pantu 50/50 :( Lahjaveroahan siitä ois kuulunut maksaa, koska ei ole, vaatisin tilanteen purkua.
Avioliitossa ei makseta lahjaveroa yhteisestä omaisuudesta.
Kyllä lahjaveroa avioliitossakin maksetaan kun se on lahja toiselle, kuten tässä tapauksessa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Isäsi olisi pitänyt tehdä asunnoista paperi, että ne on sen lahjan sijaan hankittua omaisuutta, muutoin tulkitaan että lahja on hukattu elämiseen ja asuntojen omistus/rahoitus on muuta rahaa.
Ilman avioehtoa tulee ositus, joten puoliksi menee.
Okei, tuo on hyvä tietää. Siis itseäni ajatellen ehkä myöhemmin ja siis lapsiani. Olin ajatellut, että jos sijaantullutta omaisuutta ei ole mainittu lahjakirjassa (puhumme nyt siis isäni saamasta lahjasta, ei vaimon isältäni saamasta) niin perillisille sitä ei voi enää "suojata", mutta onpa hyvä tietää, että siitä voi itse tehdä paperit. Olisipa isä tehnyt, hän joskus puhui tuosta, mutta missä hän olisi niitä säilyttänyt? Vaimo oli sitä kaliiberia, että ois ollut heti epäluuloinen, jos ois havainnut pientäkään toimintaa selkänsä takana :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, jos avioliitossa toisen toiselle käytännössä ostaman asunnon lahjaverokin vanhenee. Ois niin siistiä, kun se vanhenisi vasta osituksen jälkeen.
Mutta eikös täälläkin ole näitä av mammoja, jotka eivät maksa senttiäkään mistään varsinkaan lainoista. Mies maksaa kaiken ja AV mammat saa korvausta lapsien hoidosta. Ei ole reilua, mutta ei elämä olekkaan.
Älä odota kovin suuria sympatioita puolellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikös täälläkin ole näitä av mammoja, jotka eivät maksa senttiäkään mistään varsinkaan lainoista. Mies maksaa kaiken ja AV mammat saa korvausta lapsien hoidosta. Ei ole reilua, mutta ei elämä olekkaan.
Älä odota kovin suuria sympatioita puolellesi.
Lapsenhoidolla homman korvaamisen nyt vielä jotenkin ymmärtää, mutta tässä tämä nainen ei edes hoitanut isääni tämän vanhetessa, kuten isäni sinisilmäisesti oletti, vaan laittoi kalliiseen hoivakotiin. Ah, olisinkin voinut huomauttaa tästä isäni edunvalvontaoikeudenkäynnissä, ihan vain mustamaalatakseni häntä. Tietenkin ihmisillä on erilaisia voimavaroja, mutta asia olisi varmaan voitu ratkaista hoitojotiin uppoavalla summallakin ihan kotihoitona. Isän varoilla kun lähestulkoon elävät.
ap
Ap:n isä on kyllä ollut yhdessä nykyisen vaimonsa kanssa yli 30 vuotta. Ao on kivikissaäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n isä on kyllä ollut yhdessä nykyisen vaimonsa kanssa yli 30 vuotta. Ao on kivikissaäiti.
Naimisissa vain 20 vuotta. Ja mitä on liitossa saatu aikaan? Ei mitään. Nainen siinä avioon halusi, mitä siitä isälleni oli mitään hyötyä? Ei mitään. Vain nainen halusi etuja itselleen.
ap
Onneksi naisella on omaakin omaisuutta, joten ositukseen ei jää kyllä hänelle annettavaksi käytännössä yhtään mitään. Hyvä, ettei ole itse varakkaampi avio-oikeuden alaisen omaisuuden osalta :(
ap
Niin paitsi ehkä hänen asunnossaan on se suoja avio-oikeudelta, huoh.
ap
Vaikka kaikki olisi isäsi nimissä, niin ilman avioehtoa äitipuolesi saa avio-oikeuden perusteella puolet niin erossa kuin isäsi kuollessa.
Lahjaverosta:
1. veroluokkaan kuuluvat seuraavat sukulaiset:
lahjanantajan aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kaikki olisi isäsi nimissä, niin ilman avioehtoa äitipuolesi saa avio-oikeuden perusteella puolet niin erossa kuin isäsi kuollessa.
Joo, mutta voi olla, että isäni ei ymmärtänyt omaisuuden siirtyvän puoliksi vaimon omistukseen, koska tämä maksoi siitä niin paljon vähemmän. Hän oletti omistussuhteiden riippuvan makuosuuksista. Näin uskoisin, ainakin sen perusteella, mitä hän on minulle asiasta puhunut. Ja jos hän olisi ymmärtänyt, että ennen avioliittoa tehty kauppa on suojattava avioehdolla, hän ei joko olisi mennyt naimisiin tai olisi vaatinut avioehdon. Mutta en sitten tiedä, jos hän tajusi avioliittoa ennen, että vaimolla on silti jo puolet, en tiedä. Minulle hän kuitenkin sanoi, että kaikki, mitä hän on lahjaksi saanut, on suojattu jo avio-oikeudelta lahjoittajan toimesta.
ap
En tiedä oliko aikana, jolloin asunnot hankittiin tapana laittaa niiden omistussuhteita muuten kuin 50/50, vaikka se ei edes ollut varakkaamaan tarkoitus. Isä on aina puhunut siitä, että hänelle kuuluu niistä isompi osuus, koska rahoituskin oli lähes häneltä. Vai tajusiko sitten tehneensä virheen, mutta ei halua uskoa, ettei sitä edes voida korjata. Tarkoitus ei ollut antaa sille naiselle omaisuutta erityisesti, näin olen ymmärtänyt.