Miksi vegaani ei voi syödä onnellista elämää viettävän kanan munia tai juoda tyytyväisenä laiduntavan lehmän maitoa?

Olen itse maatilalla töissä, en kylläkään isäntä enkä emäntä mutta ihan vaan työntekijä. Kovin tyytyväisiltä ne lehmät vaikutti kun tunti sitten kun lypsyä lopettelin. Makoilivat ja märehtivät silmät puoliummessa eivätkä vaikuttaneet mitenkään kyrpiintyneiltä. Ja nämä emästään julmasti erotetut "ikuisesti onnettomat" vasikat jäivät juoksemaan ja kirmaamaan ryhmäkarsinaan ja hajottamaan uutta pehkupaalia (tykkäävät leikkiä irtonaisella oljella). Hymy huulilla lähdin navetalta, taidan siis olla julma sadisti kun saan nautintoa eläinten "kärsimyksestä"...

Vierailija kirjoitti:

Ei jokaisen vegaanin syy olla syömättä eläinperäisiä tuotteita ole eläinten kärsimys. Itse en halua ylimääräisiä hormoneja kroppaani. Ihminen on syntynyt kasvinsyöjäksi (vertaa ihmisen ja koiran hampaita) ja itsellä 20 vuoden suolisto-ongelmat paranivat kun jätin lihan pois.

Tämän itse voin ymmärtää vaikka lihakarjaa kasvatankin. Kyllä jokaisella saa olla vapaus valita mitä syö, itse en ainakaan ole sitä kyljystä väkisin kenenkään suuhun tunkemassa. Joillekin liha ei vaan sovi eikä se sovi taas kenellekään suurina määrinä. Ihmisen ruokavalion pitää perustua kasviksiin eikä pelkkään lihaan/maitoon, nämä saavat kulkea sitten siinä rinnalla jos ihminen niin valitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmästä tulee maitoa vain jos se on poikinut tietty aika sitten. Lypsylehmiä siitetään jatkuvasti että ne tuottaisivat vasikoille tarkoitettua maitoa ihmisille. Urospuoliset vasikat teurastetaan koska niistä ei kasva uusia maitolehmiä.

Kananmunia tuotetaan valtavissa halleissa oloissa, jotka eivät sovi kanoille. Niitä kananmunia ei ilmaantuisi enää tyhjästä poissyötäväksi jos noita halleja eikä jalostettu munimakonekanoja olisi.

Pointti on siis tehotuotannossa, ei siitä että kananmunan syöminen olisi rikos kaikkea elollista kohtaan. Tehotuotetut eläimet kärsivät.

Kyllä ne onnellisetkin kanat munii. Enkä siis puhu tehotuotetuista onnellisista kanoista, vaan esim. ystävälläni on kolme lemmikkikanaa, jo useamman vuoden ikäisiä. Kyllä ne edelleen pyöräyttää keskimäärin munan päivässä.

Ystäväsi kanoilla on ollut onnea, mutta silti niiden keho on kovalla koetuksella tuolla munintatahdilla. Luonnollinen tahtihan kanalle olisi se n. 12 munaa vuodessa. Ihminen on vaan jalostanut ne tuottamaan kamalia määriä ja niiden kroppa ei meinaa kestää perässä.

Miten se ilmenee ettei kroppa kestä? Kysyn siis ihan tietämättömyyttäni, en tieda kanoista mitään.

Jos englanti taipuu niin esim tässä esimerkkejä:

These include: Egg binding (eggs that get stuck in the oviduct and are slow and painful to pass, or cannot be passed at all, causing life threatening infections that often result in death), uterine prolapse (as a result of straining daily to expel large eggs, the bird's uterus pushes out through the anal vent area, leading to a painful infection and a slow, agonizing death); tumors of the oviduct; peritonitis, osteoporosis and the accompanying bone fractures.

Hmm, pitääpä perehtyä tarkemmin. Onkohan noissa jutuissa kanojen roduilla eroa, tai siis soveltuuko toinen rotu paremmin siihen munintaan kuin toinen. Vai onko se kaikkien kanojen kohdalla noin ongelmallista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmästä tulee maitoa vain jos se on poikinut tietty aika sitten. Lypsylehmiä siitetään jatkuvasti että ne tuottaisivat vasikoille tarkoitettua maitoa ihmisille. Urospuoliset vasikat teurastetaan koska niistä ei kasva uusia maitolehmiä.

Kananmunia tuotetaan valtavissa halleissa oloissa, jotka eivät sovi kanoille. Niitä kananmunia ei ilmaantuisi enää tyhjästä poissyötäväksi jos noita halleja eikä jalostettu munimakonekanoja olisi.

Pointti on siis tehotuotannossa, ei siitä että kananmunan syöminen olisi rikos kaikkea elollista kohtaan. Tehotuotetut eläimet kärsivät.

Jos lehmä tuottaa maitoa vain vaiskan saatuaan, miksi sukulaisemme lehmä tuottaa maitoa vaikka ei ole saanut kuin yhden vasikan. Oli urospuolinen jäi tilalle nauttimaan elämästään. Ja tämä lehmä tuotti maitoa vuosienkin jälkeen. Ei toki yhtä paljon kun nämä isojen tilojen lehmät.

Luin jostain, että ihan vapaana elelevät kanat söisivät itsekin muniaan? Tätähän ei tosiaan voi tehdä kanaloissa asuvat, sillä jokainen kerätään talteen.

Oon itse ihan sekasyöjä, mutta nyt täytyy hieman ihmetellä ihmisten tyhmyyttä! Luuletteko te, että ne lehmät tuottais maitoa ihan itestään, jos niitä ei lypsettäis jatkuvasti? Ihan sama kun ihmisillä, maidontuotanto alkaa kun vasikka/vauva syntyy ja se maito on sitä vasikkaa/vauvaa varten. Ja samalla tavalla se maidontuotanto lehmilläkin hiipuisi kokonaan siinä vaiheessa, kun vasikka lopettaa maidonjuonnin. Kyllä ihmisestäkin saataisiin vuositolkulla maitoa lypsettyä synnytyksen jälkeen, jos sitä säännöllisesti tehtäisiin. Kyse on ennemmin siitä, onko se luonnollista? Ei. Eli tässä asiassa todellakin ymmärrän vegaaneja, lehmän maito on vasikkaa varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmästä tulee maitoa vain jos se on poikinut tietty aika sitten. Lypsylehmiä siitetään jatkuvasti että ne tuottaisivat vasikoille tarkoitettua maitoa ihmisille. Urospuoliset vasikat teurastetaan koska niistä ei kasva uusia maitolehmiä.

Kananmunia tuotetaan valtavissa halleissa oloissa, jotka eivät sovi kanoille. Niitä kananmunia ei ilmaantuisi enää tyhjästä poissyötäväksi jos noita halleja eikä jalostettu munimakonekanoja olisi.

Pointti on siis tehotuotannossa, ei siitä että kananmunan syöminen olisi rikos kaikkea elollista kohtaan. Tehotuotetut eläimet kärsivät.

Kyllä ne onnellisetkin kanat munii. Enkä siis puhu tehotuotetuista onnellisista kanoista, vaan esim. ystävälläni on kolme lemmikkikanaa, jo useamman vuoden ikäisiä. Kyllä ne edelleen pyöräyttää keskimäärin munan päivässä.

Ystäväsi kanoilla on ollut onnea, mutta silti niiden keho on kovalla koetuksella tuolla munintatahdilla. Luonnollinen tahtihan kanalle olisi se n. 12 munaa vuodessa. Ihminen on vaan jalostanut ne tuottamaan kamalia määriä ja niiden kroppa ei meinaa kestää perässä.

Miten se ilmenee ettei kroppa kestä? Kysyn siis ihan tietämättömyyttäni, en tieda kanoista mitään.

Jos englanti taipuu niin esim tässä esimerkkejä:

These include: Egg binding (eggs that get stuck in the oviduct and are slow and painful to pass, or cannot be passed at all, causing life threatening infections that often result in death), uterine prolapse (as a result of straining daily to expel large eggs, the bird's uterus pushes out through the anal vent area, leading to a painful infection and a slow, agonizing death); tumors of the oviduct; peritonitis, osteoporosis and the accompanying bone fractures.

Hmm, pitääpä perehtyä tarkemmin. Onkohan noissa jutuissa kanojen roduilla eroa, tai siis soveltuuko toinen rotu paremmin siihen munintaan kuin toinen. Vai onko se kaikkien kanojen kohdalla noin ongelmallista...

On eroa roduissa, mutta eiköhän noita ongelmia ole vähän kaikilla ylijalostetuilla.

Tätä keskustelua luettuani tahtoisin muistuttaa, etteivät asiat ole mustavalkoisia. Olen nähnyt kaikenlaisia tiloja: hyviä, huonoja, sellaisia joissa on parannettavaa, mutta joissa eläimistä välitetään ja niiden perään itketään teurasauton lähtiessä pihasta, sekä päällisin puolin loistavia, joissa eläimet ovat tilallisille kuitenkin vain elannon lähde eikä syvempää kiintymystä ole.

Eläin on tyytyväinen silloin, kun sen perustarpeet - nälkä, jano ja lajityypillinen käyttäytyminen - tulevat tyydytetyiksi. Onnellisuuskaan ei ole mustavalkoista. Aina ei voida suoralta kädeltä sanoa, että tuo eläin kärsii ja tuo ei. Kärsivän ja onnellisen välillä on niin paljon muitakin tunnetiloja!

Tärkeintä eläinten kanssa on lukea niiden kieltä. Unohtaa se, miten ihmisinä ajattelemme ja koemme asiat. On päästävä eläimen aivojen sisälle ja ajateltava sinä lajina, joka kyseessä on. Lehmien asioista puhuttaessa on aina ajateltava ensin kuin lehmä! Se on vaikeaa, enkä ole itsekään vielä täysin oppinut, vaikka olen koko ikäni eläimiä tarkkaillut. Parhaiten tätä taitoa voi kehittää juurikin viettämällä paljon aikaa eläinten kanssa ja tarkkailemalla niiden käytöstä.

On totta, että monet tilalliset eivät tuota taitoa osaa, ja eläimiä pidetään vähän miten sattuu. Mutta tämä ei tarkoita kaikkia! Suomessa on montakymmentätuhatta tilaa; on typerää sanoa, että muutaman nähtyään tietää, millaista kaikkialla on.

Tässä eläintilallisten ja eläinsuojelijoiden välisessä väittelyssä liioittelua on havaittavissa molemmilla osapuolilla. Tilalliset kaunistelevat ja suojelijat kauhistelevat. Totuus ei ole näistä kumpikaan. On turha sanoa, että Suomessa ei ole tehotuotantoa ja että eivät tuotantoeläimet kärsi. Toisaalta on myöskin turha sanoa, että kaikki tuotantoeläimet kärsivät.

Tärkeintä on ajatella kuin eläin. Molemmilla osapuolilla on tässä selvästikin opeteltavaa.

T. Eräs eläinalan ammattilainen, koko elämänsä maatilalla asunut

Vierailija kirjoitti:

Koska vegaanit eivät syö mitään eläinperäistä. Piste. Mikä tuossa nyt on niin vaikea ymmärtää?

Vaikka se että jos se päätös ei perustu järkeen niin mihin se sitten perustuu?

Miksi tuossa kohtaa pitäisi hyväksyä ja antaa erivapauksia täysin irrationaalisen oman päätöksen perusteella kun jossain asioissa tuollaista ei hyväksyttäisi ikinä.

En sano etteikö ihminen saisi syödä mitä haluaa mutta kun vaaditaan esim. juhlissa että järjestäjä näkee joskus hemmetisti vaivaa tällaisen vieraan oman pikku päähänpinttymän vuoksi. Lisäksi tulee tietty veganismiin vahvasti liittyvä ylemmyyden tunne joka ilmaistaan suureen ääneen kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja niiden syyllistäminen jotka ei ole vegaaneja. 

Siinä on silti taustalla tuo eläimen hyväksikäyttö, varsinkin lehmän tapauksessa. Implisiittisesti hyväksytään silloin myös tehokasvatus, vähän kuin tekoturkis tukee turkisteollisuutta.

Lue "syötäväksi kasvatetut" tms. niin ei tarvitse trollata täällä.

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua luettuani tahtoisin muistuttaa, etteivät asiat ole mustavalkoisia. Olen nähnyt kaikenlaisia tiloja: hyviä, huonoja, sellaisia joissa on parannettavaa, mutta joissa eläimistä välitetään ja niiden perään itketään teurasauton lähtiessä pihasta, sekä päällisin puolin loistavia, joissa eläimet ovat tilallisille kuitenkin vain elannon lähde eikä syvempää kiintymystä ole.

Eläin on tyytyväinen silloin, kun sen perustarpeet - nälkä, jano ja lajityypillinen käyttäytyminen - tulevat tyydytetyiksi. Onnellisuuskaan ei ole mustavalkoista. Aina ei voida suoralta kädeltä sanoa, että tuo eläin kärsii ja tuo ei. Kärsivän ja onnellisen välillä on niin paljon muitakin tunnetiloja!

Tärkeintä eläinten kanssa on lukea niiden kieltä. Unohtaa se, miten ihmisinä ajattelemme ja koemme asiat. On päästävä eläimen aivojen sisälle ja ajateltava sinä lajina, joka kyseessä on. Lehmien asioista puhuttaessa on aina ajateltava ensin kuin lehmä! Se on vaikeaa, enkä ole itsekään vielä täysin oppinut, vaikka olen koko ikäni eläimiä tarkkaillut. Parhaiten tätä taitoa voi kehittää juurikin viettämällä paljon aikaa eläinten kanssa ja tarkkailemalla niiden käytöstä.

On totta, että monet tilalliset eivät tuota taitoa osaa, ja eläimiä pidetään vähän miten sattuu. Mutta tämä ei tarkoita kaikkia! Suomessa on montakymmentätuhatta tilaa; on typerää sanoa, että muutaman nähtyään tietää, millaista kaikkialla on.

Tässä eläintilallisten ja eläinsuojelijoiden välisessä väittelyssä liioittelua on havaittavissa molemmilla osapuolilla. Tilalliset kaunistelevat ja suojelijat kauhistelevat. Totuus ei ole näistä kumpikaan. On turha sanoa, että Suomessa ei ole tehotuotantoa ja että eivät tuotantoeläimet kärsi. Toisaalta on myöskin turha sanoa, että kaikki tuotantoeläimet kärsivät.

Tärkeintä on ajatella kuin eläin. Molemmilla osapuolilla on tässä selvästikin opeteltavaa.

T. Eräs eläinalan ammattilainen, koko elämänsä maatilalla asunut

Ihan hyvin sanottu. Itse tillallisena triggeröidyn helposti kun sanotaan että tuotantoeläimet kärsii ja niistä halutaan vaan rahat eikä mitään muuta, sillä itse kuulun mainitsemaasi ihmisryhmään joka parkuu silmät päästä kun teurasauto kaartaa pihaan. Tuntuu hirveältä kun sitten väitetään etten välitä hoidokeistani. Tiedän että on tiloja joilla asiat hoidetaan miten sattuu. En tiedä mikä siinä on alunperin syynä, joillakin voi olla uupumusta, maksukyvyttömyyttä ynnä muuta taustalla mikä vaikuttaa siihen eläinten hoitoon. Joku tähän voi nyt sitten sanoa että eihän se eläimen vika ole jos hoitaja on väsynyt eikä eläintä pidä siitä rangaista. Ei tietenkään pidä. Yhtä lailla se tila pitäisi pystyä hoitaa vaikka on miten musta kausi menossa. Mutta eipä ole niin yksinkertaista.  Olen itse käynyt pelottavan lähellä tuota henkistä tilaa, on tuntunut siltä että ei kertakaikkiaan pysty eikä jaksa tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Vaikka en ole aivan siellä syvimmällä pohjalla käynyt, niin tiedän kuitenkin miten vaikea sieltä on loppujen lopuksi nousta. Kun ihminen väsyy tarpeeksi, sitä joutuu sellaiseen tilaan että tuntuu että sieltä ei ole mitään tietä pois ja kaikki on vaan pelkkää mustaa. Kuten sanoin itse olen käynyt lähellä tuota tilaa mutta eläinten hoitoon se ei ehtinyt onneksi vaikuttaa, vaan kaadoin kaiken energian viimeistä pisaraa myöten siihen että tila tulee hoidetuksi. Tiedän että jos tuolle tunteelle ei olisi tullut stoppia niin en olisi sieltä enää noussut ja kaikkihan arvaa että miten siinä olisi käynyt. Ja kukaan joka ei ole itse tuota käynyt läpi ei tiedä mitä se tunne pahimmillaan voi olla. Tällä hetkellä tilanteeni on kuitenkin hyvä. Saan iloa siitä että hoidan eläimeni mahdollisimman hyvin ja - joku aktivisti yökkää nyt varmaan - tunnen myös ylpeyttä siitä että tiedän päivän päättyessä antaneeni kaikkeni. Sen enempää en itse voi tehdä.

Muistuttaisin että uupumusta, huonoja työntekijöitä ja muita ihmisp*rseitä eksyy joka alalle. Kaikkia maajusseja ei tarvitse tuomita yhden laiminlyöntitapauksen vuoksi. Ei kaikki lääkärit, papit ynnä muut ole pedofiilejä ja hyväksikäyttäjiä vaikka näistä yksittäistapauksista saa joskus lukea.

Mielenkiintoista lukea tilallisten ajatuksia.

En mä ajattele, että kaikki liha- ja maitotilalliset on ihmishirviöitä. Varmaan osa välittää eläimistä, paljonkin. Tekee parhaansa ja haluaa ruokkia perheensä.

Ymmärrän, että eläinoikeuskeskustelu tuntuu siitä näkökulmasta tosi väärältä ja syyllistävältä. Vika ei ole yksittäisissä ihmisissä. On varmaan hyviä tilallisia, ja sit on huonompia. Niinkuin muuallakin. Mulla ei ole henkilönä mitään teitä vastaan.

Mutta koko lähtökohta eläintuotannossa on väärä. Minusta jokaisella eläimellä on oikeus elää lajityypillistä elämää. Syntyä ja kuolla vapaana. Eläimet on oikeita ja arvokkaita yksilöitä, eikä niitä pitäisi alistaa rahan tekemiseen. Käyttää eläimen ainutkertainen elämä siihen, että sen ainoa tarkoitus on tuottaa jotain hyötyä ihmiselle, ja sen jälkeen kuolla.

Kuinka moni kohtelisi koiraansa kuin sikaa? Ei varmaan moni, saisi muuten varmaan eläintenpitokiellon sen jälkeen. Sika on kuitenkin älykkäämpi eläin kuin koira. Koko systeemi on vääristynyt.

Vielä tänäkin päivänä monille on epäselvää kasvisruokalijoiden moninaiset motiivit. Eläinoikeuksien lisäksi myös ilmasto- ja terveyssyyt painavat vaakakupissa yhä enemmän.

Liha- ja maitotalous ovat suurimpia saastuttajia sekä tutkitusti näyttelevät merkittävää roolia myös syöpätilastoissa. Hiphurraa, tehotuotanto!

On aika jännä juttu että viimeisten vuosikymmenten aikana autojen lukumäärä on moninkertaistunut kun taas lehmien lukumäärä on puolittunut... Että hakisin sitä saasteiden aiheuttajaa myös muualtakin kuin maataloudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vegaanit eivät syö mitään eläinperäistä. Piste. Mikä tuossa nyt on niin vaikea ymmärtää?

Vaikka se että jos se päätös ei perustu järkeen niin mihin se sitten perustuu?

Miksi tuossa kohtaa pitäisi hyväksyä ja antaa erivapauksia täysin irrationaalisen oman päätöksen perusteella kun jossain asioissa tuollaista ei hyväksyttäisi ikinä.

En sano etteikö ihminen saisi syödä mitä haluaa mutta kun vaaditaan esim. juhlissa että järjestäjä näkee joskus hemmetisti vaivaa tällaisen vieraan oman pikku päähänpinttymän vuoksi. Lisäksi tulee tietty veganismiin vahvasti liittyvä ylemmyyden tunne joka ilmaistaan suureen ääneen kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja niiden syyllistäminen jotka ei ole vegaaneja. 

Mikä ihmeen ylemmyyden tunne? Itse vuosia vegaanina eläneenä olen kohdannut ylemmyyden tunnetta lähinnä sekasyöjien puolelta. Useammin kuin muutaman kerran on joutunut kuuntelemaan kuluneita vitsejä/asenteita ja ottamaan jonkinlaisen haluttoman puolustuskannan, vaikka haluan ainoastaan olla tuottamatta eläimille kärsimystä ja vaikuttaa valinnoilla myönteisesti myös ilmastoon. Tätä on yllättävän monen todella vaikea sisäistää.

Olen esim.sukujuhlissa juuri se tyyppi, joka yrittää pitää matalaa profiilia vegaaniuden osalta, puhumattakaan mistään "valistamisesta".

Tarjoudun poikkeuksetta tuomaan jotakin syötävää niille paikalla olijoille, jotka eivät syystä tai toisesta halua syödä eläinperäisiä tuotteita. Jos tällainen ehdotus ei sovi, kuppi kahvia/teetä tmv. on oikein ok.

Jostakin syystä en ole itse törmännyt vegaaniin, joka pyörii ylemmyydentunnossa tai nostaa itsensä johonkin hemmetin korokkeelle. Toisaalta ihan tavallisia sontavarpaita tässä ollaan, että eiköhän niitä ylemmyydentuntoisia löydy niin vegaaneista kuin sekaruokailijoistakin.

Peace.