Lue keskustelun säännöt.
”Eikö museota yhtään hävetä?” – Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru joutui Me Too -kampanjan hampaisiin – tiukka vastaus julki
05.02.2018 |
Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson kirjoittaa museon sivuilla siitä, miten Akseli Gallen-Kallelan Aino-tarua on arvosteltu Me Too -kampanjan valossa.
Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru on yksi tunnetuimmista suomalaisen maalaustaiteen teoksista. Vuonna 1891 valmistunut triptyykki kuuluu Ateneum-taidemuseon kokoelmiin.
Teoksen ensimmäisen osa esittää kohtauksen Kalevalasta, kun Väinämöinen ihastuu häntä huomattavasti nuorempaan Aino-tyttöön metsässä vaellellessaan. Toisessa osassa Väinämöinen tavoittelee Ainoa epätoivoissaan, viimeisessä osassa kuoleman valinnut Aino on jo muuttunut kalaksi.
– Aika ajoin minulle esitetään kysymys, miksi Akseli Gallen-Kallelan maalaama Aino-taru (1891) ”saa” olla Ateneumin seinällä. Kysyjät kokevat Väinämöisen törkeäksi ahdistelijaksi ja Ainokin on kuvattu alastomana. Eikö museota yhtään hävetä?
– Nämä kysymykset palasivat mieleeni nyt, kun #metoo-ilmiön myötä kansainväliset museot ovat kohdanneet vaateita teosten poistamiseksi seiniltä, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson kirjoittaa.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005553855.html
Kommentit (100)
Ainonhan pitäisi olla #metoo -porukan sankari. Ei päästänyt niljakasta äijänkäppänää lääppimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin joidenkin mielestä sellaisia leimoja ei pidä pelätä. Yhdysvalloissa ollaan jo siinä pisteessä, että syyttömyydellä ei ole intohimoisemmille Me too -ihmisille mitään väliä. Esimerkiksi amerikkalaiskirjailija Emily Lindin julisti hiljattain, että hän ei ole lainkaan huolissaan, vaikka syyttömät miehet menettäisivät työpaikkansa väärien ahdistelusyytösten takia. Lindinin mielestä patriarkaatin tuhoaminen on niin hieno asia, että muutama syytön miesuhri sinne tai tänne ei haittaa.
Logiikka kuulostaa järkyttävältä, monestakin syystä. Ja näkemys kertoo myös siitä, että joillekin koko Me too -kampanjan tarkoitus näyttää valitettavasti olevan vain keino lietsoa miesten ja naisten välistä sotaa. Mikä on surullista, koska silloin pääasia – eli puuttuminen seksuaaliseen häirintään sukupuolesta riippumatta – unohtuu.
Me too -kampanjaa on monilta osin syytä arvostaa. Ei vähiten siksi, että se on poistanut häpeää, jota monet uhrit ovat joutuneet syyttään kantamaan. Mutta tilanne ei muutu paremmaksi sillä, että häpeää jaetaan ahdistelijoiksi väitetyille miehille pikaisissa someoikeudenkäynneissä, joissa näillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua. Se ei kuulu länsimaiseen oikeuskäsitykseen. Me too on oikein, mutta edes oikean asian puolesta taistellessa ei saa toimia väärin.
Veikkaan että näitä vaateita teosten poistamiseksi tehdään osittain huumorilla. Kuulostaa lähinnä joltain teekkareiden "hauskalta" tempaukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa lähinnä jonkun miesasiamiehen trollailulta. Jos joku tuollaista tosissaan päästelee niin on kyllä mennyt puurot ja vellit hieman sekaisin.
Jos jutun lukee selviää
- ei ole tullut me too valituksia maalauksesta
- aika ajoin on kysytty
- museonjohtaja kirjoittaa aiheesta koska maailmalla alastomuutta sisältävät maalaukset on poistettu, mikä ei liity mitenkään ahdisteluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko se myyntiin?
Tulee, menettänyt arvonsa ja uskottavuutensa. Taidan lunastaa sen seinälleni pois kuleksimasta.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että näitä vaateita teosten poistamiseksi tehdään osittain huumorilla. Kuulostaa lähinnä joltain teekkareiden "hauskalta" tempaukselta.
Kohu räjähti: Alastomia naisia esittävä maalaus poistettiin museosta #MeToo-kampanjan takia – onko tämä 1800-luvun teos loukkaava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku pervohan tonkin on pitänyt olla että sen on tullut mieleen tollassia piirellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taulu on mielestäni erittäin vastenmielinen ja muistuttaa todellista elämää aivan liikaa.
Toisaalta teos on osa Suomen historiaa, joten roikkukoon (kirjaimellisesti) vanha perverssi jatkossakin seinällä.
Sillähän ei ole mitään väliä, että Väinämöisen Ainoon kohdistama ahdistelu kuvataan tarinassa huonona ja todella vahingollisena asiana. Ahdistelusta kertominenkin varoittavastikin on #metoo-kampanjan mukaan nykyään väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi helvetti mutta ei kai tota roskiinkaan kehtaa heittää. Todella vastenmielinen teos!
Voi ei :----D Kyllä minä nyt mieleni pahoitin...
Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.
EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.
EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.
Pahoittelen mt-ongelmista kärsivää tuttavapiiriäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.
EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.
Pahoittelen mt-ongelmista kärsivää tuttavapiiriäsi.
Kerron terveiset heille.
Tähän ei pidä lähteä. Samankaltaiset kysymykset ovat olleet esillä koskien Tolstoin kirjallisuutta (maaorjuuuden puolustaminen), Heideggerin filosofiaa (epäillyt natsisympatioista muissa yhteyksissä) Wagnerin musiikkia (ks. ed), Tuulen Viemää (orjuus, aprtheid) . Niitä ei ole tähän mennessä sensuroitu, koska taiteen moralisoimisen on katsottu johtavan vielä pahempaan vaihtoehtoon, ilmaisun sensuuriin "rappiotaide"-leimoilla, kirjarovioihin. Siis fasismiin. Minusta on myös hyvin kyseenalaista boikotoida elokuvia tai ohjaajia tällaisista syistä.
Me too alkaa menemään liian pitkälle