Vierailija

Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson kirjoittaa museon sivuilla siitä, miten Akseli Gallen-Kallelan Aino-tarua on arvosteltu Me Too -kampanjan valossa.
Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru on yksi tunnetuimmista suomalaisen maalaustaiteen teoksista. Vuonna 1891 valmistunut triptyykki kuuluu Ateneum-taidemuseon kokoelmiin.

Teoksen ensimmäisen osa esittää kohtauksen Kalevalasta, kun Väinämöinen ihastuu häntä huomattavasti nuorempaan Aino-tyttöön metsässä vaellellessaan. Toisessa osassa Väinämöinen tavoittelee Ainoa epätoivoissaan, viimeisessä osassa kuoleman valinnut Aino on jo muuttunut kalaksi.

– Aika ajoin minulle esitetään kysymys, miksi Akseli Gallen-Kallelan maalaama Aino-taru (1891) ”saa” olla Ateneumin seinällä. Kysyjät kokevat Väinämöisen törkeäksi ahdistelijaksi ja Ainokin on kuvattu alastomana. Eikö museota yhtään hävetä?

– Nämä kysymykset palasivat mieleeni nyt, kun #metoo-ilmiön myötä kansainväliset museot ovat kohdanneet vaateita teosten poistamiseksi seiniltä, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson kirjoittaa.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005553855.html

  • ylös 43
  • alas 14

Sivut

Kommentit (100)

Vierailija

Ainonhan pitäisi olla #metoo -porukan sankari. Ei päästänyt niljakasta äijänkäppänää lääppimään!

  • ylös 279
  • alas 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tosin joidenkin mielestä sellaisia leimoja ei pidä pelätä. Yhdysvalloissa ollaan jo siinä pisteessä, että syyttömyydellä ei ole intohimoisemmille Me too -ihmisille mitään väliä. Esimerkiksi amerikkalaiskirjailija Emily Lindin julisti hiljattain, että hän ei ole lainkaan huolissaan, vaikka syyttömät miehet menettäisivät työpaikkansa väärien ahdistelusyytösten takia. Lindinin mielestä patriarkaatin tuhoaminen on niin hieno asia, että muutama syytön miesuhri sinne tai tänne ei haittaa.

Logiikka kuulostaa järkyttävältä, monestakin syystä. Ja näkemys kertoo myös siitä, että joillekin koko Me too -kampanjan tarkoitus näyttää valitettavasti olevan vain keino lietsoa miesten ja naisten välistä sotaa. Mikä on surullista, koska silloin pääasia – eli puuttuminen seksuaaliseen häirintään sukupuolesta riippumatta – unohtuu.

Me too -kampanjaa on monilta osin syytä arvostaa. Ei vähiten siksi, että se on poistanut häpeää, jota monet uhrit ovat joutuneet syyttään kantamaan. Mutta tilanne ei muutu paremmaksi sillä, että häpeää jaetaan ahdistelijoiksi väitetyille miehille pikaisissa someoikeudenkäynneissä, joissa näillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua. Se ei kuulu länsimaiseen oikeuskäsitykseen. Me too on oikein, mutta edes oikean asian puolesta taistellessa ei saa toimia väärin.

  • ylös 160
  • alas 9
Vierailija

Veikkaan että näitä vaateita teosten poistamiseksi tehdään osittain huumorilla. Kuulostaa lähinnä joltain teekkareiden "hauskalta" tempaukselta.

  • ylös 76
  • alas 17
Vierailija

Kuulostaa lähinnä jonkun miesasiamiehen trollailulta. Jos joku tuollaista tosissaan päästelee niin on kyllä mennyt puurot ja vellit hieman sekaisin.

  • ylös 100
  • alas 14
Vierailija

Jos jutun lukee selviää

- ei ole tullut me too valituksia maalauksesta

- aika ajoin on kysytty

- museonjohtaja kirjoittaa aiheesta koska maailmalla alastomuutta sisältävät maalaukset on poistettu, mikä ei liity mitenkään ahdisteluun

  • ylös 85
  • alas 9
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tuleeko se myyntiin?

Tulee, menettänyt arvonsa ja uskottavuutensa. Taidan lunastaa sen seinälleni pois kuleksimasta.

  • ylös 46
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että näitä vaateita teosten poistamiseksi tehdään osittain huumorilla. Kuulostaa lähinnä joltain teekkareiden "hauskalta" tempaukselta.

Kohu räjähti: Alastomia naisia esittävä maalaus poistettiin museosta #MeToo-kampanjan takia – onko tämä 1800-luvun teos loukkaava?

  • ylös 29
  • alas 1
Vierailija

Taulu on mielestäni erittäin vastenmielinen ja muistuttaa todellista elämää aivan liikaa.

Toisaalta teos on osa Suomen historiaa, joten roikkukoon (kirjaimellisesti) vanha perverssi jatkossakin seinällä.

  • ylös 39
  • alas 78
Vierailija

Sillähän ei ole mitään väliä, että Väinämöisen Ainoon kohdistama ahdistelu kuvataan tarinassa huonona ja todella vahingollisena asiana. Ahdistelusta kertominenkin varoittavastikin on #metoo-kampanjan mukaan nykyään väärin.

  • ylös 97
  • alas 4
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.

EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.

  • ylös 32
  • alas 4
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.

EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.

Pahoittelen mt-ongelmista kärsivää tuttavapiiriäsi.

  • ylös 20
  • alas 22
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin nuori nainen ajattelee setämiehestö. Kuolema ennen kuin antaisi kajota itseensä.

EI. Tunnen monta jotka jahtaavat vahempia ja yleensä rikkaampia setämiehiä. Monille tuo raha ja yltäkylläisyys ratkaisee.

Pahoittelen mt-ongelmista kärsivää tuttavapiiriäsi.

Kerron terveiset heille.

  • ylös 24
  • alas 1
Vierailija

Tähän ei pidä lähteä. Samankaltaiset kysymykset ovat olleet esillä koskien Tolstoin kirjallisuutta (maaorjuuuden puolustaminen), Heideggerin filosofiaa (epäillyt natsisympatioista muissa yhteyksissä) Wagnerin musiikkia (ks. ed), Tuulen Viemää (orjuus, aprtheid) . Niitä ei ole tähän mennessä sensuroitu, koska taiteen moralisoimisen on katsottu johtavan vielä pahempaan vaihtoehtoon, ilmaisun sensuuriin "rappiotaide"-leimoilla, kirjarovioihin. Siis fasismiin. Minusta on myös hyvin kyseenalaista boikotoida elokuvia tai ohjaajia tällaisista syistä.

  • ylös 45
  • alas 1

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla