Onko vika nykyajan työelämässä vai työttömissä?
Jos muistelee kuinka hyvät liksat ja kiireetöntä työ oli vielä markka-aikana, on helppo ymmärtää niitä jotka pettyvät nykyajan työelämään.
Nykyään monilla aloilla maksetaan se pienin minimi mikä on ihan pakko ja samalla pakotetaan nollatuntisopimuksilla ja nekin vain määräaikaisina. Hakijoita sorsitaan kyllä todella härskisti! Eräskin tuttu yliopistosta valmistunut ei ole saanut koskaan työtä, koska alalla ei ole työtä ja kaikkeen muuhun hän on työnantajien mielestä "ylikoulutettu" (mitä haittaa siitäkin sitten olisi).
Toki markka-aikana oli se ero, että silloin työntekijöistä kannatti oikeasti välittää, koska niistä oli silloin pulaa. Alkoholistitkin otettiin töihin ja silloin syntyi käsite humalassa olevista työntekijöistä. Nythän työnhakijoita on kolmetoista tusinassa ja tilannetta käytetään hyväksi.
Markka-aikana moni asia oli palkkaan nähden paljon edullisempaa ja ihmisillä jäi rahaa elämiseen. Leipäjonoja ei ollut. Silloin isot johtajat tienasivat aivan hemmetisti vähemmän kuin nykyään, mutta duunarit saivat osansa firman menestyksestä. Nyt tuloerot ovat räjähtäneet.
No anteeksi vain, että muistelin markka-aikoja...
Kommentit (27)
Työelämän vaatimukset ovat ihan oleelliset suuremmat, kuin vaikka 20 vuotta sitten. Osa ihmisistä ei vaan kykene niihin enää vastaamaan, eikä se muuksi muutu.
Yhteiskunnassa, koulussa ja työelämässä. Kaikkien pitäisi kutoa samaa täkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuessa kannattaa nykyään miettiä sitä, että saako töitä, jos jää työttömäksi 45-50 vuotiaana. Eläkeikä 70.
Tuollaisia on kyllä ihan mahdotonta ennustaa. Jos lähtee parikymppisenä kouluttautumaan, niin pitäisi olla jokin kristallipallo, josta näkee, millainen työmarkkinatilanne on parin - kolmenkymmenen vuoden päästä? Ei ainakaan minulta onnistu.
Lääkäri on kai se varmin valinta, mutta ei kaikkia voida lääkäreiksikään kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuessa kannattaa nykyään miettiä sitä, että saako töitä, jos jää työttömäksi 45-50 vuotiaana. Eläkeikä 70.
Paitsi että voi olla todella mahdotontakin jopa ennustaa, mitkä alat työllistävät tulevaisuudessa ja mitkä ei. Varsinkin jos tilanne menee esimerkiksi ylitarjonnan puolelle joillain aloilla ja automaatio totta kai tuo omat haasteensa. Tulevaisuus on niin epävarmaa, ettei mikään voi yksinkertaisesti olla varmaa.
Nykyajan työelämässä on ongelmia ja hyvin sen ongelmia toitkin esille aloitusviestissä. Lisäksi byrokratia ja oikeat kannustinloukut (kuten tukien moninaisuus, tukien mahdollinen katkeaminen ja epävarmuus tuloista esimerkiksi osa-aikatyön aloittaessa jnejne) ovat hyvä este ja hidaste työllistymiselle saatikka uudelleen kouluttautumiselle tai ammattitaidon ylläpidolle työttömien keskuudessa.
Lääkäri.
Pointti oli se, että enää ei ole kuin kourallinen varmasti työllistäviä ammatteja. Automaatio ei korvaa lääkäreitä.
Lääkäri on yksi helpoiten automatisoitavista ammateista. Se ei riitä, että osaa lääkäreistä ei automatisoida pitkään aikaan, kun kyse on siitä, että iso osa lääkärien töistä on ongelmien diagnosointia, joka on jo parhaillaan automaation kynsissä. Jos lääkäreitä tarvitaan enää 5 kappaletta 10 sijaan 5 vuoden päästä ja 2 kappaletta 10 sijaan 10 vuoden päästä, niin suoraan kortistoon sieltä lääkiksestä valmistut, vaikka miten olisi olemassa paljonkin lääkärihommia, joita ei heti automatisoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuessa kannattaa nykyään miettiä sitä, että saako töitä, jos jää työttömäksi 45-50 vuotiaana. Eläkeikä 70.
Tuollaisia on kyllä ihan mahdotonta ennustaa. Jos lähtee parikymppisenä kouluttautumaan, niin pitäisi olla jokin kristallipallo, josta näkee, millainen työmarkkinatilanne on parin - kolmenkymmenen vuoden päästä? Ei ainakaan minulta onnistu.
Lääkäri on kai se varmin valinta, mutta ei kaikkia voida lääkäreiksikään kouluttaa.
Mistä päästään ketjun aiheeseen: vika työttömissä vai työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa asuvia työikäisiä lääkäreitä oli vuoden 2016 alussa 20 970. Eli ehkä 1 % työttömistä voitaisiin kouluttaa lääkäreiksi ja sen jälkeen olisi jo aika varmasti ylitarjontaa.
Lääkäreistä tulee olemaan tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti ylitarjontaa. Tästä oli joku artikkeli Lääkärilehdessä. Heitä ei valmistu pelkästään koti-Suomesta, vaan innokkaimmat hakee ammatin ulkomailta ja palaavat sitten takaisin tänne. Suosituimmilta erikoisaloilta loppuu eriskoistumispaikat kesken ja täytyy tyytyä vähemmän kiinnostavaan juttuun tai perus tk-lekurin duuniin. Mutta onneksi on muitakin aloja jotka työllistävät esim. IT-ala. Terveydenhoitoala on laaja kenttä ja lääkärin ammatin lisäksi vaihtoehtoja riittää.
Lääkärilehti liioittelee lääkärien ylitarjonnan vaaraa pitääkseen koulutusmäärät pienina ja palkat korkeina.
IT-alako työllistäisi, hah. Tässä sinulle naputtelee IT-alan työtön, joka viimeksi tänään on saanut työnhaustaan taas "valintamme ei kohdistunut sinuun" -palautetta. Kyllä minäkin sitä tulevaisuudessa työllistäväksi alaksi luulin, kun aikoinaan opiskelemaan lähdin.
Ei se ehkä ollut "kultaista" aikaa, mutta kyllä se oli hyvinkin erilaista aikaa ja ennen kaikkea ehkäpä ihmiskunnan historian demokraattisinta aikaa.