Mitä inhoat lapsiperheissä eniten?

Meteli ja riehuminen. Miksi vtussa pitää aina huutaa ja juosta aivottomana? Kaupassa, kirpparilla, jopa kun olen salilla. Siellä salilla on oma huone lapsille, mua todella ottaa aivoon väistellä jonkun muun kakaroita kun treenaan.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kyllä että jos on lastenvaunut niin pitää saada änkeä muiden edelle ja ajaa varpaille ja kantapäille tyrkkiä. Ei ne vaunut siihen oikeuta tiedoksi vaan.

Mitä nämä ihmiset ovat, jotka eivät osaa käyttää sanaa ängetä? Olen todella monta kertaa nähnyt saman tällä palstalla. Aivan törkeää.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kyllä että jos on lastenvaunut niin pitää saada änkeä muiden edelle ja ajaa varpaille ja kantapäille tyrkkiä. Ei ne vaunut siihen oikeuta tiedoksi vaan.

Tämä henkilö pääsi nyt toiseen ketjuun. Ei tuollaista saa tehdä suomen kielelle. Miten voi elää siten, ettei osaa käyttää sanaa ängetä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kyllä että jos on lastenvaunut niin pitää saada änkeä muiden edelle ja ajaa varpaille ja kantapäille tyrkkiä. Ei ne vaunut siihen oikeuta tiedoksi vaan.

Tämä henkilö pääsi nyt toiseen ketjuun. Ei tuollaista saa tehdä suomen kielelle. Miten voi elää siten, ettei osaa käyttää sanaa ängetä?

Sorry vaan. En ymmärrä miten tollanen virhe pääsi tekstiini. Toivottavasti asiasisältö kuitenkin herättäisi enemmän keskustelua kuin kirjoitusvirheet..

"Hei sähän voit hoitaa tämän jutun kun mun pitää lähtee hakee lapsia päiväkodista/kaverilta/viedä lääkäriin/tmv :)"

Ihan pikkuisenhan se ärsyttää, että yli vuoden ajan on naapurin piltti herättänyt mut melkein joka aamu hakkaamalla jollain joko lattiaa tai pattereita. Kuulemma kaksivuotiasta (kai se jo kolme nyt on) ei voi kieltää. Isännöitsijä tyytyy toteamaan, että lasten äänet kuuluu kerrostaloon. Ok. Illat pitkät juoksee ympyrää ja kiljuu kuin tapettava.

Sitä etten voi käydä Citymarketissa. Koska se on jonkun sloganin mukaan ”enemmän perhemarket, perheiden puolesta tms”.

Vittuakos minä perheettömänä kanna sinne penniäkään jos ei kelpaa..

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kyllä että jos on lastenvaunut niin pitää saada änkeä muiden edelle ja ajaa varpaille ja kantapäille tyrkkiä. Ei ne vaunut siihen oikeuta tiedoksi vaan.

Kokenut saman. Kaupassa sitten vaunut vaihtuvat ostoskärryihin. Niillä kaksivuotias huraa menemään mihin vaan, äityliä se vaan naurattaa. Toinen, isompi muksu, saattaa heitellä hyllystä tavaraa tai ottaa jotain leluja mukaansa, jotka sitten jätetään jonnekin "sopivaan paikkaan", pois näkösiltä.

Kärryillä vedellään ohikulkijoiden jaloille ja takapuoleen, ja kassallakaan ei saa olla rauhassa. Yleensä ne kömpii siihen pakkauslaariin ja alkavat hypistellä muiden ostoksia. Usein joutuu sanomaan, että josko katsoisit tuon perään? Ja vtttu, kun saa kuulla jonkun vakion, eli: Tuo meidän Apollo-Otawa on niiiin temperamenttinen (siinä vaiheessa on jo maassa ja kirkuu hyytävästi karkkihyllyn edessä, missä saa palkintonsa, ja tietää miten seuraavallakin kerralla toimitaan) ja hykertelevää naurua ja imelä hymy perään, vaikka joku vieressä varpaitaan laastaroisi.

Ja parkkipaikalla nämä yleensä häiriköivät niin, että saa tovin odotella, jos viereisellä paikalla ovat, että pääsee lähtemään. Seilaavat auton edessäkin ihan vituikseen.

Kirjastokäynnit olen jo jättänyt sikseen.

Joskus kuulee jotain aivan ihanaa, kuten "Ja nyt otatte kärryistä kiinni ja kävelette vierellä. Mihinkään ei lähdetä juoksemaan. Tänään ei osteta karkkia, vaan huomenna, karkkipäivänä." Ja aika usein olen myöhemmin ostoskeskuksessa nähnyt saman porukan istuvan jossain jätskillä/syömässä, ja käyttäytyvän hienosti! jne. Aaaaaaah, kiitos kaikille fiksuille vanhemmille, jotka oikeasti haluavat lapsen parasta ja kasvattavat!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielipuolinen käsitys siitä että koko muuta maailmaa kiinnostaa juuri heidän jälkeläisensä asiat. Aito esimerkki: istumme mieheni kanssa aamiaisella hyvässä hotellissa ja nautimme miellyttävästä hiljaisesta tunnelmasta. Meillä on edessämme hyvää ruokaa ja juomaa. Aamiaishuoneeseen astuu äiti, mukanaan noin 9-vuotias poika ja parivuotias tyttö. Tyttö lähtee juoksemaan ympäri aamiaissalia. Äiti huutaa KYMMENEN METRIN päästä (en liioittele yhtään): "Siiri, onko kakkahätä? Onko kakkahätä?" ja alkaa sitten touhottaa pojalle: "Kyllä sillä nyt on kakkahätä, voi voi". Siis mitä VITTUA??? Minua ei ihan oikeasti kiinnosta syödessä kuulla toisten ihmisten paskomisesta, oli kyse sitten vaikka pikkulapsesta. Aivan käsittämätöntä.

Suomalaiset äidit on tuollaisia, ne hakee huomiota tuolla tavalla.

Me oltiin italiassa lomalla viime kesänä, ja oli aika rauhallista sellaisella pienellä rannalla, sinne tuli sitten jättiylipainoinen kalpea suomalaisäiti lapsensa kanssa, ja siitä alkoi ihan hirveä show, se äiti verhosi itsensä johonkin kaapuun (?) aurinkovarjon alle ja huusi oikeasti taukoamatta sille sen lapselle sieltä. Janipetteri sai olla vain rannassa, janipetterillä on jo nälkä, janipetteri varo!!!, varo!!! janipetteri tule äidin luo jne.

Ihan kamalaa ja se oikein nautti se nainen siitä, kun sen huutamista katsottiin kauhuissaan. Se lapsi oli jo yli 10v, eli ei mikään taapero.

Tuota noin, miten tuo "jättiylipaino" kenties vaikutti tilanteeseen? Olisiko hoikka äiti saanut synninpäästön? (Keskustellaanko nyt vain tästä ap-aiheesta, eikös joo?)

Tykkään lapsista, mutta on vanhemman vastuulla katsoa lapsensa perään ja huolehtia että käyttäytyy. Tämän jatkuva laiminlyönti raivostuttaa. Näen tätä tosi paljon. Viime viikolla olin Subissa hakemassa lounasta ja edellä olevan perheen kakarat sai kiipeillä pitkin linjastoa kuraisilla saappaillaan ja nuolla vtriiniä ihan rauhassa. Hyi helvetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielipuolinen käsitys siitä että koko muuta maailmaa kiinnostaa juuri heidän jälkeläisensä asiat. Aito esimerkki: istumme mieheni kanssa aamiaisella hyvässä hotellissa ja nautimme miellyttävästä hiljaisesta tunnelmasta. Meillä on edessämme hyvää ruokaa ja juomaa. Aamiaishuoneeseen astuu äiti, mukanaan noin 9-vuotias poika ja parivuotias tyttö. Tyttö lähtee juoksemaan ympäri aamiaissalia. Äiti huutaa KYMMENEN METRIN päästä (en liioittele yhtään): "Siiri, onko kakkahätä? Onko kakkahätä?" ja alkaa sitten touhottaa pojalle: "Kyllä sillä nyt on kakkahätä, voi voi". Siis mitä VITTUA??? Minua ei ihan oikeasti kiinnosta syödessä kuulla toisten ihmisten paskomisesta, oli kyse sitten vaikka pikkulapsesta. Aivan käsittämätöntä.

Suomalaiset äidit on tuollaisia, ne hakee huomiota tuolla tavalla.

Me oltiin italiassa lomalla viime kesänä, ja oli aika rauhallista sellaisella pienellä rannalla, sinne tuli sitten jättiylipainoinen kalpea suomalaisäiti lapsensa kanssa, ja siitä alkoi ihan hirveä show, se äiti verhosi itsensä johonkin kaapuun (?) aurinkovarjon alle ja huusi oikeasti taukoamatta sille sen lapselle sieltä. Janipetteri sai olla vain rannassa, janipetterillä on jo nälkä, janipetteri varo!!!, varo!!! janipetteri tule äidin luo jne.

Ihan kamalaa ja se oikein nautti se nainen siitä, kun sen huutamista katsottiin kauhuissaan. Se lapsi oli jo yli 10v, eli ei mikään taapero.

Tuota noin, miten tuo "jättiylipaino" kenties vaikutti tilanteeseen? Olisiko hoikka äiti saanut synninpäästön? (Keskustellaanko nyt vain tästä ap-aiheesta, eikös joo?)

No, sillä tavalla tietysti, että se ei lihavana jaksanut tehdä muuta kuin huutaa sen aurinkovarjon alla.

Suomalaiset vanhemmat on aika lihavia ja luulen sen vaikuttavan tuohon huutavaan omituiseen käytökseen, siellä ne italialaiset vanhemmat oli normaalipainoisia ja kaikki oli lastensa kanssa uimassa ja sukeltamassa, ei huutamassa varjon alla.

Vihaan välinpitämättömiä tai muuten vain kujalla olevia vanhempia. Lapsia ei kielletä vaikka tekisivät mitä, kylässäkin saavat sotkea, penkoa ja rikkoa paikkoja eikä vanhemmat puutu millään tavalla. Lisäksi suututaan verisesti jos joku muu komentaa kurittomia lapsia, vaikka sen tekisi ihan nätisti ja todellakin aiheesta.

Lisäksi vihaan sitä että nykyään kaikki aikuisten aika menee lasten ympärillä hyöriessä, leikittäessä ja ajankulua keksiessä, kyläily on nykyään sitä että joko katsoo vierestä kun vanhemmat leikkii koko ajan lastensa kanssa, tai sitten sinutkin pakotetaan osallistumaan koko vierailun ajaksi. Lisäksi mistään aikuisten juttelusta ei tule mitään kun vanhempien huomio on koko ajan lapsissa ja heidän tekemisissään. Lapsi keskeyttää aikuisten lauseet, ja koskaan ei hänen tarvitse odottaa vuoroaan, vaikka olisi jo isosta lapsesta kyse, vanhempi välittömästi jättää jutun kesken ja alkaa leperrellä lapselle.

Lisäksi vihaan nykyistä kilpavarustelua, kilpaillaan kenellä oli parhaat (kalleimmat) synttärit, lahjapussit, ohjelmaa ja ties mitä spektaakkelia. Seuraava yrittää sitten pistää vielä paremmaksi.

Joskus todella kaipaan niitä aikoja kun olin itse lapsi, kylässä piti osata istua myös hiljaa, ei tullut mieleenkään mennä omin lupineen koskemaan muiden tavaroihin, ja suunnilleen kaikilla lapsilla oli edes jonkinlaiset peruskäytöstavat hallussa.

Aikuisia myös kunnioitettiin, ei käynyt mielessäkään että esimerkiksi naapurille tai opettajalle haistatellaan jos komensivat huonosti käyttäytyvää lasta.

Kannattaa muistaa, jokainen meistä on ollut lapsi aikoinaan. Siskon tyttö oli aivan kaamee kakara. Joitain reissuja tehtiin yhdessä. Oli 7 vuotias ja oltiin viikon etelän lomalla. Kiukutteli ja parkui koko reissun. Itselläni oli 1 vuotias mukana ja mitään ongelmaa ei ollut hänen kanssaan, mutta 7 v osas pitää melko näytelmää.  Hän oli sitten 20 v, kun lähti minun kanssa reissuun. Inhos siellä kaikkia tenavia jotka piti ääntä. Lentokoneessakin oli naama nyrpeenä lasten äänten takia. No heh heh.... Itse oli aikoinaan maailman kamalin kakara. Ne itkupotkuraivarit 3-5 vuotiaana oli kerrassaan huikeita.

Mieheni sisko on myös koko aikuisiän inhonnut lapsia. Lapsia ei saisia näkyä eikä kuulua missään. Toisen veljensä poikaa on monet kerrat ojennellut ja ihmetellyt kamalaa käytöstä. Tämä Lady itse on ollut 8 lapsisen sisarussarjan vaikein ja vaativin lapsena. Mieheni sanoi, oli oikeen prinsessa joka kaikilla kiukutteluilla ja raivokohtauksilla haki huomiota varsinkin julkisilla paikoilla. Jotenkin tuntuu, että he jotka olleet itse lapsina vaikeita ja äänekkäitä, inhoavat aikuisiällä eniten lapsia ja lasten ääniä.

Sitä että jotkut vanhemmat pitävät lapsiaan joinain VIP-kortteina joiden avulla olettavat ilman muuta pääsevänsä jonojen ohi ja saavansa valita työpaikalla ensimmäisenä mieluiset loma-ajat itselleen.

Totta kai on hyvä jos joku haluaa päästää vaikka äidin ja kiukkuisen taaperon kassajonossa ohitseen tai suostuu järjestämään lomansa niin että ne joilla on lapsia saavat olla lomalla koululaisten loma-aikoihin. Mutta mitään velvollisuutta siihen ei kellään ole.

Minulla ei ole perhettä, mutta erakkoluonteena ahdistaa ajatus tuosta aiemminkin mainitusta jatkuvasta metelistä. En todellakaan jaksaisi sellaista kotonani. 

Ihmisissä ärsyttää yleisemmin välinpitämättömyys ja minäminä-asenne ihan riippumatta siitä onko jälkikasvua siunaantunut vai ei, mutta yksikään lapseton ei ole kyllä suuttunut minulle sen vuoksi, että hän olisi juossut minua päin. Ikeassa sain kerran erään äidin raivot päälleni, kun hänen taaperonsa juoksi rattaita työntäen minua päin. Seisoin paikallani katselemassa kuppia tms hyllyvälikössä, kunnes räsähti. Taapero tietysti pelästyi äkkipysähdystä ja alkoi itkeä, mikä oli äidin mielestä tarpeeksi hyvä syy suuttua minulle. Aikuisen tulee kuulemma katsoa eteensä. Ahaa.

En pidä lapsista, mutta en kyllä sanoisi että niitä inhoaisinkaan. Joistain lapsista jopa pidän, nämä ovat yleensä kohteliaita ja hiljaisia.

Eniten lapsiperheissä ärsyttää se oletus, että kaikkien pitäisi olla loputtoman kiinnostuneita kakaroista, ja siitä mitä ne ovat tehneet, ja tulevat lähiaikoina tekemään. Oikeastaan lapset ovat melko persoonattomia möllyköitä, vanhenpiensa huonoimpien puolien tiivistymiä, joissa ei ole mitään kiinnostavaa.

Pahinta mitä tiedän, ovat lapset jotka kuvittelevat olevansa jotenkin erityisen hauskoja ja veikeitä, ja janoavat kaikkien aikuisten huomiota, tekevät kaikkensa että ympäristö varmasti keskittyisi pelkästään niihin. Ikävimpinä esimerkkeinä lapset jotka eivät kestä esim hieman aremman ikätoverinsa saamaa huomiota, ja alkavat kiusamaan tätä.

Eihän nämä itse pötkylöiden vika ole, eihän niillä ole omaa itseä sen vertaa, että pystyisivät tietoisesti harrastamaan julmuutta, vaan ovat ehdollistuneet epämiellyttäviksi itsekeskeisyyskimpuiksi vanhempiensa myötävaikutuksesta.

Siinä vaiheessa kun lapset alkavat kehittää omaa persoonaa, ja niiden kanssa pystyy keskustelemaan edes jotenkuten johdonmukaisesti, niiden seurassa pystyy jopa viihtymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielipuolinen käsitys siitä että koko muuta maailmaa kiinnostaa juuri heidän jälkeläisensä asiat. Aito esimerkki: istumme mieheni kanssa aamiaisella hyvässä hotellissa ja nautimme miellyttävästä hiljaisesta tunnelmasta. Meillä on edessämme hyvää ruokaa ja juomaa. Aamiaishuoneeseen astuu äiti, mukanaan noin 9-vuotias poika ja parivuotias tyttö. Tyttö lähtee juoksemaan ympäri aamiaissalia. Äiti huutaa KYMMENEN METRIN päästä (en liioittele yhtään): "Siiri, onko kakkahätä? Onko kakkahätä?" ja alkaa sitten touhottaa pojalle: "Kyllä sillä nyt on kakkahätä, voi voi". Siis mitä VITTUA??? Minua ei ihan oikeasti kiinnosta syödessä kuulla toisten ihmisten paskomisesta, oli kyse sitten vaikka pikkulapsesta. Aivan käsittämätöntä.

Suomalaiset äidit on tuollaisia, ne hakee huomiota tuolla tavalla.

Me oltiin italiassa lomalla viime kesänä, ja oli aika rauhallista sellaisella pienellä rannalla, sinne tuli sitten jättiylipainoinen kalpea suomalaisäiti lapsensa kanssa, ja siitä alkoi ihan hirveä show, se äiti verhosi itsensä johonkin kaapuun (?) aurinkovarjon alle ja huusi oikeasti taukoamatta sille sen lapselle sieltä. Janipetteri sai olla vain rannassa, janipetterillä on jo nälkä, janipetteri varo!!!, varo!!! janipetteri tule äidin luo jne.

Ihan kamalaa ja se oikein nautti se nainen siitä, kun sen huutamista katsottiin kauhuissaan. Se lapsi oli jo yli 10v, eli ei mikään taapero.

Tuota noin, miten tuo "jättiylipaino" kenties vaikutti tilanteeseen? Olisiko hoikka äiti saanut synninpäästön? (Keskustellaanko nyt vain tästä ap-aiheesta, eikös joo?)

No, sillä tavalla tietysti, että se ei lihavana jaksanut tehdä muuta kuin huutaa sen aurinkovarjon alla.

Suomalaiset vanhemmat on aika lihavia ja luulen sen vaikuttavan tuohon huutavaan omituiseen käytökseen, siellä ne italialaiset vanhemmat oli normaalipainoisia ja kaikki oli lastensa kanssa uimassa ja sukeltamassa, ei huutamassa varjon alla.

Lihavia ovat joo, mutta mun kokemuksen mukaan on ulkonäöltään hyvin erilaisia "holtittomia" vanhempia. Ja ehkä kulttuurillakin on tekemistä asian kanssa. Italia on hyvin erilainen maa, ja tavat sen.

Väärin toimi esimerkkiäiti, mutta ehkä ei aina tarvitse noita kiloja erikseen alleviivata. Tunnen todella lihavia ihmisiä, jotka osaavat käyttäytyä, ja eritoten heidän lapsensa, kun taas muinoin naapurissa asui pari erittäin laihaa nuorta äitiä, joilla yhteensä ainakin 5 lasta, joille ei paljon kasvatusta tarjottu. Ja laiskalta näytti meininki kaikin puolin. Hyvä että jaksoivat edes ulos kämpästään tulla, mutta lapsia piti ulos päästää heidänkin. Energiat meni röökiaskin avaamiseen ja kännykkään.

 Tässä vain pari esimerkkiä, lisääkin löytyy. Ikävää syyllistämistä ja yleistämistäkin. Ihan riittäävää, kun rannalla tuijotetaan lihavaa, lapsetontakin, kuin lehmä uutta navettaa.

Ps. En ole lihava pienten lasten äiti.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nämä itse pötkylöiden vika ole, eihän niillä ole omaa itseä sen vertaa, että pystyisivät tietoisesti harrastamaan julmuutta, vaan ovat ehdollistuneet epämiellyttäviksi itsekeskeisyyskimpuiksi vanhempiensa myötävaikutuksesta.

Sä olet kyllä täysin väärässä.

Lapsilla ei ole empatiakykyä, vaan se kehittyy myöhemmin, siksi ne rääkkää eläimiä, toisiaan jne.

Ne on minisosiopaatteja, kunnes niiden aivot on kehittyneet siihen vaiheeseen, että empatia on mahdollista.

Ne vanhemmat nimenomaan hillitsee sitä niiden luontaista empatiakyvyttömyyttä ja itsekeskeisyyttä, ei lisää sitä (yleensä siis).

Noh miks tää ei anna kommentoida?

Vihaan niitä itseriittoisia mammoja. Joskus nuoret isät on ihan samanlaisia.