Oletteko saaneet laihdutettua pelkällä kävelyllä?

Kyllä kävely tukee laihdutusta erittäin hyvin! Itselläni sellainen tunnin kävely muutaman kerran viikossa toi yllättävänkin nopeita tuloksia. Tietenkin ruokavalion osa on tärkein, mutta kyllä se kävely auttaa rasvaa palamaan.

Ulkona kävely piristää niin, että tulee huomaamatta tehtyä muutenkin enemmän ja oltua aktiivisempi. Sohvalla istumisen sijaan kiinnostaa muut asiat. Jaksaa myös paremmin puuhailla kaikkea hyödyllistä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kävely tukee laihdutusta erittäin hyvin! Itselläni sellainen tunnin kävely muutaman kerran viikossa toi yllättävänkin nopeita tuloksia. Tietenkin ruokavalion osa on tärkein, mutta kyllä se kävely auttaa rasvaa palamaan.

Ulkona kävely piristää niin, että tulee huomaamatta tehtyä muutenkin enemmän ja oltua aktiivisempi. Sohvalla istumisen sijaan kiinnostaa muut asiat. Jaksaa myös paremmin puuhailla kaikkea hyödyllistä.

Huomasin tämän itsekin! Tuolla paukkupakkasessa kun suhisen sen tunnin päivässä niin iltaisin olen paljon paremmin jaksanut kotona siivoilla ja tehdä kaikkea muutakin. Ennen oli sellainen olo että työpäivän jälkeen halusin vain nököttää sohvalla ja nukahtaa. En jaksanut mitään tehdä.

-Ap

Suosittelen ehdottomasti jatkamaan kävelyä. Itse kävelin vuoden ajan ja sen jälkeen huomasin kunnon niin hyväksi että pystyin tuosta vaan hölkkäämään puoli tuntia. Ja lopulta pitempiä aikoja. Alakroppaan tuli myös lihaksia eli näytin myös paremmalta. Tuskin ilman liikuntaa näin olisi ollut. Myöhemmin innostuin kuntosalitreenistä juoksun ja kävelyn ohella. Paino putosi 15 kiloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei AP. Käveleminen on vain kävelemistä. Monipuolisempi liikunta on aina parempi. Tilanteesi kuulostaa kyllä pahalta, jos kaikki muu liikunta sattuu. Tällä hetkellä kävelet sillä tavoitteella, että laihtuisit. Mutta ehkä voisit pikemminkin kävellä sillä tavoitteella, että kuntosi/terveytesi paranisi niin että sitten pystyisit myös muuhun liikuntaan.

Minulla kun on toisinaan ollut laiskoja kausia niin etten ole jaksanut monipuolisesti kuntoilla, niin olen huomannut että kevyt hyötyliikunta on tosi hyvä kropan herättäjä. Siis kaupassa käyntiä, siivoamista, pihatöitä, ullakon järjestelemistä, huonekalujen siirtelyä, vaatekaappiin tilan raivaamista, polkupyörän huoltamista, ihan mitä vain. Tuollaista rauhallista touhuamista kun jatkan pari viikkoa, niin sitten kroppa aktivoituu niin että pystyn taas varovasti ihan oikeaankin liikuntaan. Eli tuo touhuaminen aktivoi kroppani paremmin ja monipuolisemmin kuin pelkkä kävely.

Ja varmaan voit kävelyäsikin tehostaa ja monipuolistaa alkamalla käyttää sauvoja. Ja talvella kannattaa kahlata syvässä umpihangessa. Jne.

Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;

Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.

Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.

Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.

Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.

Ainiin, ja ikää vain 24.

Lääkäriin noiden nivel- ja selkävaivojen kanssa.

Jos keskivartalon lihakset on huonossa kunnossa, seisominen alkaa sattua alaselkään, koska keskivartalo väsyy ja seisoma-asento menee huonoksi. Iskiaskivut voi aiheutua joko välilevynpullistumasta (jonka oireita helpottaa lihaskuntoharjoittelu ja keskivartalon vahvistaminen) tai pakaralihaksen tiukkuus, joka puolestaan on hyvin monesti seurausta liian paljosta istumisesta ja lievittyy venyttelyllä ja lihaskuntoharjoittelulla.

Ja vastauksena kysymykseesi, en ole onnistunut laihduttamaan pelkän kävelyn (ja ruokavalion) avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;

Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.

Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.

Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.

Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.

Ainiin, ja ikää vain 24.

Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.

Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?

Lääkärissä on käyty niin monet kerrat etten jaksa enää, kun sieltä aina itkien lähden pois. Sanovat, että tälle ei voi mitään, elä sen kanssa.

Muuten olen perusterve, aina ollut. Lääkärit eivät myöskään huomaa minkäänlaista ylipainoa ennenkuin kerron siitä itse. Mies ja vanhemmat ajattelevat että olen tosi hoikka.

Voltaren auttaa nilkkojen turpoamisen ja kivun kanssa, mutta yritän olla syömättä kipulääkkeitä, sillä muuten söisin niitä joka tunti. Teen tavallaan kassatyötä, en halua sen enempää kertoa, jos joku tuttu mahdollisesti tunnistaisi minut ja tajuaisi että hengaan av-palstalla :D

-Ap

Onko silti mitään mahdollisuutta seistä ja istua vuorotellen, kävellä jonkin verran päivän aikana? Mahdollisuutta taukojumppaan? Työterveydestä saa varmaankin neuvoja juuri työhösi sopivista liikkeistä.

On toki mahdollisuus noihin kaikkiin. Tätä teenkin hyvinä päivinä. Joskus on vaan niin huonoja päiviä, että aamulla herätessä joka paikkaan sattuu.

Kävelyn aloitettuani on ollut vain hyviä päiviä.

-Ap

Hyvä! :) Jatka vaan samaan malliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on jotenkin todella kurjaa kun toinen yrittää ottaa ensiaskeleitaan liikunnan suhteen ja täällä käydään huutamaan että "ei se mihinkään riitä" :(

Tottakai tuo auttaa, varsinkin jos et juurikaan ole liikkunut etkä korvaa kulutettua energiaa syömällä. Varsinkin alkutaipaleella liikunnan tulee olla mahdollisimman mielekästä, kävely on oivaa siihen. Kun liikuskelet raittiissa ilmassa ja auringonpaisteessa ja vaihtelet lenkkejä niin todennäköisesti jossain vaiheessa lenkit pidentyy ja kuntosi paranee, siitä tulee tapa ja jossain vaiheessa saatat haluta alkaa liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin.

Ehkä voisit ottaa mukaan myös jonkun pienen kotijumpan jolla parannat lihaskuntoa. Lihas kuluttaa enemmän kuin rasvakudos.

Miksi liikunta koskee suhun?

Kiitos! kommenttisi lämmittää mieltä :)

Liikunta on aina käynyt tosi kipeää. Monta kertaa olen aloittanut lihaskunnon kehittämisen ihan siis kotona jumppaamalla, mutta pienikin setti saa aikaan pahan "tulehtumisen" lonkissa ja olkapäissä sekä periaatteessa kaikissa isoissa nivelissä. Sen jälkeen en nuku muutamaan yöhön kivun vuoksi. Äiti epäilee fibromyalgiaa.

Kävely on ainoa, mikä tuntuu mukavalta, ei vaadi muuta välineitä kuin lämpöisät vaatteet ja hyvät kengät. Lenkkien jälkeen mulla on tosi energinen olo, ja uni tulee paremmin. :)

En ole lihava, tai edes hieman paksu, olen vain semmoinen vähän löllerö joka puolelta, koska liikunta ajatuksena on ollut aina kamala.

-Ap

niveltulehdus? Reumatismi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei AP. Käveleminen on vain kävelemistä. Monipuolisempi liikunta on aina parempi. Tilanteesi kuulostaa kyllä pahalta, jos kaikki muu liikunta sattuu. Tällä hetkellä kävelet sillä tavoitteella, että laihtuisit. Mutta ehkä voisit pikemminkin kävellä sillä tavoitteella, että kuntosi/terveytesi paranisi niin että sitten pystyisit myös muuhun liikuntaan.

Minulla kun on toisinaan ollut laiskoja kausia niin etten ole jaksanut monipuolisesti kuntoilla, niin olen huomannut että kevyt hyötyliikunta on tosi hyvä kropan herättäjä. Siis kaupassa käyntiä, siivoamista, pihatöitä, ullakon järjestelemistä, huonekalujen siirtelyä, vaatekaappiin tilan raivaamista, polkupyörän huoltamista, ihan mitä vain. Tuollaista rauhallista touhuamista kun jatkan pari viikkoa, niin sitten kroppa aktivoituu niin että pystyn taas varovasti ihan oikeaankin liikuntaan. Eli tuo touhuaminen aktivoi kroppani paremmin ja monipuolisemmin kuin pelkkä kävely.

Ja varmaan voit kävelyäsikin tehostaa ja monipuolistaa alkamalla käyttää sauvoja. Ja talvella kannattaa kahlata syvässä umpihangessa. Jne.

Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;

Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.

Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.

Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.

Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.

Ainiin, ja ikää vain 24.

Hei AP. Tilanteesi vaikuttaa niin pahalta, että en osaa yhtään neuvoa. Paitsi että, se kaikista tärkein: kai sinulla on kiva poikaystävä tai muu kumppani tukena? Elämä kaikkine ongelmineen voi tuntua raskaalta, mutta sopiva kumppani voi keventää kuormaa kummasti. Paljon kivempi käydä kävelyllä yhdessä kuin yksin. Joillekuille suosittelisin koiraa lenkkikaveriksi, mutta sinulle suosittelen poikakaveria, koska vaikutat tosi mukavalta. Olet varmasti mukavin henkilö johon olen täällä keskustelupalstalla koskaan törmännyt. Vaikka kerrot itsestäsi kaikenlaisia ällöttäviä ongelmia (verenpurkautumia, selässä muljahtelua, iskiasta) niin silti ihastun sinuun. Jos sinulla ei poikakaveria ole, niin minua saattaisi kiinnostaa. Sääli vain, että huonojen seurustelukokemusten vuoksi olen määrännyt itselleni pitkän pakollisen seurustelutauon.  Taukoa on nyt yli 5 vuotta takana, ja vielä paljon jäljellä, joten vielä en sinua voi alkaa tapailla. Ja en minä sinulle varmaan kelpaisikaan. Löydä itsellesi joku yhtä upea ihminen kuin sinä. Iloisena ja ihastuneena jaksat paremmin. Terveisin, Taukoilija

Kävelin opiskeluaikoina kouluun ja takaisin päivittäin yhteensä 12km. Kyllä siinä kilot karisi, vaikka ruokavalioon ei kiinnittänyt huomiota ja nautiskeli alkoholiakin harva se viikko reippaalla kädellä opiskelijatyyliin. Silloin laihtuminen ei ollut tavoitteena, mutta kyllä muutoksen huomasi selkeästi ja paino putosi joku 6-7kg syksyn aikana.

Laihtuminen hoidetaan ruokavaliolla, pitkäkestoinen suht kevyt liikunta vain tukee sitä.

Mutta kunnon kohottamissa kävely on hyvä liikuntamuoto, varsinkin kun lähtötason kunto on huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;

Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.

Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.

Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.

Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.

Ainiin, ja ikää vain 24.

Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.

Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?

Lääkärissä on käyty niin monet kerrat etten jaksa enää, kun sieltä aina itkien lähden pois. Sanovat, että tälle ei voi mitään, elä sen kanssa.

Muuten olen perusterve, aina ollut. Lääkärit eivät myöskään huomaa minkäänlaista ylipainoa ennenkuin kerron siitä itse. Mies ja vanhemmat ajattelevat että olen tosi hoikka.

Voltaren auttaa nilkkojen turpoamisen ja kivun kanssa, mutta yritän olla syömättä kipulääkkeitä, sillä muuten söisin niitä joka tunti. Teen tavallaan kassatyötä, en halua sen enempää kertoa, jos joku tuttu mahdollisesti tunnistaisi minut ja tajuaisi että hengaan av-palstalla :D

-Ap

Onko silti mitään mahdollisuutta seistä ja istua vuorotellen, kävellä jonkin verran päivän aikana? Mahdollisuutta taukojumppaan? Työterveydestä saa varmaankin neuvoja juuri työhösi sopivista liikkeistä.

On toki mahdollisuus noihin kaikkiin. Tätä teenkin hyvinä päivinä. Joskus on vaan niin huonoja päiviä, että aamulla herätessä joka paikkaan sattuu.

Kävelyn aloitettuani on ollut vain hyviä päiviä.

-Ap

Hyvä! :) Jatka vaan samaan malliin.

Jatkan varmasti :) Aika paljon negatiivista kommenttia tullut, mutta aion pysyä itse positiivisena. Uskon, että ruokavalion muutokseni tulee tuomaan ne "oikeat" tulokset, mutta ei se kävely varmasti haittaakkaan.

Jos en jostain saa nyysittyä 25 m. uima-allasta niin tämä on viimeinen vaihtoehto terveelliseen liikunnalliseen elämään, siksi aion pitäytyä kävelyssä ja venyttelyssä.

-Ap

Minä laihduin pelkällä ruokavaliolla vuosia sitten. Oli kylmä talvi ja liukasta pari kuukautta, ei huvittanut ulkoilla. Silloin ei ollut salikorttiakaan. Minua laihduttaa parhaiten hiilarien raju vähennys. Söin lihaa tai kalaa ja salaattia, marjoja ja hedelmiä. Hyvin vähän leipää. Aloin nopeasti laihtumaan. Joskus viikonloppuna söin kylässä jotain kakkua tai pullaa, laihduin silti. Jos lisään hiilareita paino tulee takaisin. Jossain vaiheessa kyllästyin lihoin vähän takaisin mutta pääosa on pysynyt pois. Laihduin n 15kg. Nykyään yritän pitää painon kurissa. Ongelma on että tykkään leivästä ja pastasta mutta kovin paljon niitä ei voi syödä. Nykyään käyn salilla ja kävelen aika paljon. Liikunnalla ei juuri laihdu, ei ainakaan minun liikuntamäärillä mutta muuten siitä tulee parempi olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itse kulutin yhden vuoden elämästäni yrittäen laihuttaa liikunnalla. Tein joka ikinen päivä kunto/aerobik videoita, noin tunnin tai enemmänkin /päivä. lähtöpaino oli n. 78 kg, sain 3 kiloa pudotettua vuodessa tuolla hulluudella. Ja siihen jämähti. Ei grammaakaan enempää paino suostunut tippumaan. Ja nuo oli tosi kovia treenejä. Ruokavaliota en muuttanut. Rasvaisia pizzoja arkisinkin, croissanntteja, suklaata, jäätelöö, keksejä, sämpylöitä jne.

Sit hoksasin kaloreiden laskemisen idean. Sain tiputettua johonkin 59 sillä, ei kyllä jaksanut treenata eikä liikkua koksa kalorit jäi niin alhaisiksi.

Ei käynyt mielessä valita noiden kahden vaihtoehdon yhdistelmää?

no ei , LOL.

Olin vaan tottunut karkkeihin, makeaan, leivoksiin, ja pizzasiivuihin, limpparia, mehuja, luulin sen olevan terveellistä arkiruokaa. Suklaakeksejä, jäätelöö , sipsejä. Ei nyt joka päivä, mutta kerran kaksi viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on jotenkin todella kurjaa kun toinen yrittää ottaa ensiaskeleitaan liikunnan suhteen ja täällä käydään huutamaan että "ei se mihinkään riitä" :(

Tottakai tuo auttaa, varsinkin jos et juurikaan ole liikkunut etkä korvaa kulutettua energiaa syömällä. Varsinkin alkutaipaleella liikunnan tulee olla mahdollisimman mielekästä, kävely on oivaa siihen. Kun liikuskelet raittiissa ilmassa ja auringonpaisteessa ja vaihtelet lenkkejä niin todennäköisesti jossain vaiheessa lenkit pidentyy ja kuntosi paranee, siitä tulee tapa ja jossain vaiheessa saatat haluta alkaa liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin.

Ehkä voisit ottaa mukaan myös jonkun pienen kotijumpan jolla parannat lihaskuntoa. Lihas kuluttaa enemmän kuin rasvakudos.

Miksi liikunta koskee suhun?

Kiitos! kommenttisi lämmittää mieltä :)

Liikunta on aina käynyt tosi kipeää. Monta kertaa olen aloittanut lihaskunnon kehittämisen ihan siis kotona jumppaamalla, mutta pienikin setti saa aikaan pahan "tulehtumisen" lonkissa ja olkapäissä sekä periaatteessa kaikissa isoissa nivelissä. Sen jälkeen en nuku muutamaan yöhön kivun vuoksi. Äiti epäilee fibromyalgiaa.

Kävely on ainoa, mikä tuntuu mukavalta, ei vaadi muuta välineitä kuin lämpöisät vaatteet ja hyvät kengät. Lenkkien jälkeen mulla on tosi energinen olo, ja uni tulee paremmin. :)

En ole lihava, tai edes hieman paksu, olen vain semmoinen vähän löllerö joka puolelta, koska liikunta ajatuksena on ollut aina kamala.

-Ap

niveltulehdus? Reumatismi?

Molempien lonkkien joku bursiitti? tai sellainen todettu. Kaikki oireet vittaa reumaan, mutta sitä se ei kuulemma ole kun on reumakokeet tehty.

-Ap

Ei sillä laihdu, mutta parhaassa tapauksessa painon saa pidettyä tasaisena ettei myöskään enää liho. Nämä siis omia kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Välillä en liiku yhtään ja sitten taas saan energiaa jolloin aloitan lenkkeilyn, joka sitten jossain vaiheessa loppuu motivaation puutteeseen koska mitään muutosta ei tule enkä laihdu enkä varsinkaan kiinteydy. Ruokavalio on siinä mielessä kunnossa etten syö mitään mega-annoksia tai herkuttele päivittäin (edes viikoittain) mutta silti olen lihonut tasaisesti koko aikuis-ikäni kilon verran vuodessa eli ylipainoa on nyt 25kg. Melkoisen masentava lopputulos, koska olen ollut jonkin sortin laihdutuskuurilla teini-ikäisestä asti. Olen aina "vihannut" jotenkin löysää kroppaani koska hoikkana/normaalipainoisenakaan en ollut kiinteä ja jäntevä vaan jotenkin veltto ja roikkuva,

N42

Vierailija kirjoitti:

Aloitin juuri rivakat kävelylenkit. n. 6 km päivässä. Jos syö terveellisesti eikä isoja annoksia ja juo paljon vettä, niin saanko laihdutettua vain kävelemällä? Kaikki muu urheilu paitsi uinti sattuu kamalasti, eikä uintiin ole mahdollisuutta. Tavoitteena laihtua vain 10 kg.

En jaksanut lukea ketjua läpi, joten joku on saattanut jo sanoa samat asiat.

1. Laihdutuksessa tärekää on kalorivaje eli kulutat enemmän kuin syöt. Ruuan terveelisyys sinänsä ei vaikuta laihtumiseen. Muuten se on tietysti hyvä asia.

2. Kävely on ihan hyvää liikuntaa. Vanhan ajan suomalaisjuoksijat (esim Paavo Nurmi) tekivät peruskuntotreeninsä kävellen. Ne kyllä käveli melko kovaa tahtia, mutta se on ihan toimiva tapa kohottaa kuntoa. Laihtumiseen se tuo oman pienen lisänsä. Jos syömällä olet laihduttamassa 0,5kg/viikko, niin tuolla kävelyllä siihen voi saada melkein toisen mokoman lisää.

ostappa kirpparilta 10 euron kuntopyörä ja polje 15-30 minuuttia joka ilta. Eiköhän se vastaa tunnin kävelyä. Kyllä se siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei AP. Käveleminen on vain kävelemistä. Monipuolisempi liikunta on aina parempi. Tilanteesi kuulostaa kyllä pahalta, jos kaikki muu liikunta sattuu. Tällä hetkellä kävelet sillä tavoitteella, että laihtuisit. Mutta ehkä voisit pikemminkin kävellä sillä tavoitteella, että kuntosi/terveytesi paranisi niin että sitten pystyisit myös muuhun liikuntaan.

Minulla kun on toisinaan ollut laiskoja kausia niin etten ole jaksanut monipuolisesti kuntoilla, niin olen huomannut että kevyt hyötyliikunta on tosi hyvä kropan herättäjä. Siis kaupassa käyntiä, siivoamista, pihatöitä, ullakon järjestelemistä, huonekalujen siirtelyä, vaatekaappiin tilan raivaamista, polkupyörän huoltamista, ihan mitä vain. Tuollaista rauhallista touhuamista kun jatkan pari viikkoa, niin sitten kroppa aktivoituu niin että pystyn taas varovasti ihan oikeaankin liikuntaan. Eli tuo touhuaminen aktivoi kroppani paremmin ja monipuolisemmin kuin pelkkä kävely.

Ja varmaan voit kävelyäsikin tehostaa ja monipuolistaa alkamalla käyttää sauvoja. Ja talvella kannattaa kahlata syvässä umpihangessa. Jne.

Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;

Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.

Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.

Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.

Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.

Ainiin, ja ikää vain 24.

Hei AP. Tilanteesi vaikuttaa niin pahalta, että en osaa yhtään neuvoa. Paitsi että, se kaikista tärkein: kai sinulla on kiva poikaystävä tai muu kumppani tukena? Elämä kaikkine ongelmineen voi tuntua raskaalta, mutta sopiva kumppani voi keventää kuormaa kummasti. Paljon kivempi käydä kävelyllä yhdessä kuin yksin. Joillekuille suosittelisin koiraa lenkkikaveriksi, mutta sinulle suosittelen poikakaveria, koska vaikutat tosi mukavalta. Olet varmasti mukavin henkilö johon olen täällä keskustelupalstalla koskaan törmännyt. Vaikka kerrot itsestäsi kaikenlaisia ällöttäviä ongelmia (verenpurkautumia, selässä muljahtelua, iskiasta) niin silti ihastun sinuun. Jos sinulla ei poikakaveria ole, niin minua saattaisi kiinnostaa. Sääli vain, että huonojen seurustelukokemusten vuoksi olen määrännyt itselleni pitkän pakollisen seurustelutauon.  Taukoa on nyt yli 5 vuotta takana, ja vielä paljon jäljellä, joten vielä en sinua voi alkaa tapailla. Ja en minä sinulle varmaan kelpaisikaan. Löydä itsellesi joku yhtä upea ihminen kuin sinä. Iloisena ja ihastuneena jaksat paremmin. Terveisin, Taukoilija

En halua olla ihmisille ilkeä, ajattelen aina, että mitä jos kyseessä olisi veljeni, äitini tai jopa puhumaan oppinut ressukka kissani, joka kyselee täällä apua asioihin. Niin miksi tallata toista?

Itseasiassa olen naimisissa :) Löysin unelmieni miehen jo 17-vuotiaana täysin sattumalta. Siitä lähtien olemme pitäneet yhtä. Hän tukee minua kaikessa ja kertoo päivittäin kuinka kaunis olen verenpurkauksieni kera. En itseasiassa kerro jatkuvasti kaikista kivuistani, ettei hän huolehtuisi kovin.

Toivottavasti löydät ihanan ihmisen vierellesi vielä joku päivä!

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin juuri rivakat kävelylenkit. n. 6 km päivässä. Jos syö terveellisesti eikä isoja annoksia ja juo paljon vettä, niin saanko laihdutettua vain kävelemällä? Kaikki muu urheilu paitsi uinti sattuu kamalasti, eikä uintiin ole mahdollisuutta. Tavoitteena laihtua vain 10 kg.

En jaksanut lukea ketjua läpi, joten joku on saattanut jo sanoa samat asiat.

1. Laihdutuksessa tärekää on kalorivaje eli kulutat enemmän kuin syöt. Ruuan terveelisyys sinänsä ei vaikuta laihtumiseen. Muuten se on tietysti hyvä asia.

2. Kävely on ihan hyvää liikuntaa. Vanhan ajan suomalaisjuoksijat (esim Paavo Nurmi) tekivät peruskuntotreeninsä kävellen. Ne kyllä käveli melko kovaa tahtia, mutta se on ihan toimiva tapa kohottaa kuntoa. Laihtumiseen se tuo oman pienen lisänsä. Jos syömällä olet laihduttamassa 0,5kg/viikko, niin tuolla kävelyllä siihen voi saada melkein toisen mokoman lisää.

Kävelyni on tosiaan aika nopeaa. Itseasiassa huomasin kun joku alkoi nauramaan kun käteni vispasivat niin kovin siinä tuhistessani ylämäkeen. Mutta ihan sama.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

ostappa kirpparilta 10 euron kuntopyörä ja polje 15-30 minuuttia joka ilta. Eiköhän se vastaa tunnin kävelyä. Kyllä se siitä. 

Hyvä neuvo sellaiselle joka pystyy tuohon. Ostimme kerran kuntopyörän ja aloin täpinöissä sillä polkemaan. Seurauksena pahat kivut, ja tuntuu että polvi yrittää mennä sijoiltaan.

-Ap

Mulle tuli surullinen olo sun puolesta AP, oot ravannut lääkäreillä turhaan kipujen takia ja sulla selvästi olisi puhtia ja halua liikkua mutta kivut estää. Pakkohan sun ois apua saada mutta lienee olet yrittänyt vaatia eikä lääkärit tee mitään, älä anna periksi vaan vaadi selvittämään mistä olosi johtuu.

Oletko kokenut luonnonmukaista hoitoa reumaan ja nivelille, lisätä ruokavalioon tulehdusta ehkäiseviä vitamiineja? Maidot ja viljat lienee jo jättänyt minimiin. Mutta esim omegat ja D-vitamiini voiteluaineeksi, probioottia tasapainottamiseen ja ainakin MSM+C-vitamiini ja kurkuma auttavat nivelten hyvinvointiin. Mulla itsellä on talvisin yleensä sääret todella kipeät (varmaan vanhoista murtumista johtuen). Tänä talvena en ole sitä huomannut ja luulen että päivittäinen inkiväärishotti on auttanut asiaa.

Ja oletko testauttanut kilpirauhasarvosi? Sekin voi oireilla kipuiluna.

Tsemppiä sulle! :)