Oletteko saaneet laihdutettua pelkällä kävelyllä?
Aloitin juuri rivakat kävelylenkit. n. 6 km päivässä. Jos syö terveellisesti eikä isoja annoksia ja juo paljon vettä, niin saanko laihdutettua vain kävelemällä? Kaikki muu urheilu paitsi uinti sattuu kamalasti, eikä uintiin ole mahdollisuutta. Tavoitteena laihtua vain 10 kg.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta liikuntaa kuin kävelyä en pysty tekemään, koko pienen elämäni olen yrittänyt.
-Ap
Jos tämä on muuttumaton ja 100% fakta, niin sitten sinun kannattaa miettiä, riittääkö sinulle esim. jompi kumpi näistä vaihtoehdoista:
1) Haluatko jatkaa kävelemistä, vaikka et laihtuisi? Voitko siis ajatella niin, että käveleminen on kuitenkin parempaa kropallesi kuin kotona istuminen?
2) Voitko tehdä ruokavalioosi enemmän muutoksia, jotta laihdut, vaikka et liikkuisi yhtään?
Kumman haluat?
Varmaan valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon. Kävelystä tulen hyvälle mielelle ja paikat tuntuu joustavan vähän paremmin.
Ruokavaliosta en pysty enää muuten nipistämään, kuin että lopettaisin kaikenlaisten hiilihydraattien syömisen, mitä en halua. Täällä eletään vain kerran :) Ruokavalioni on jo vähähiilihydraattinen.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen karppaamista. Liikunnan määrää ei tarvitse lisätä eikä annoskokoja pienentää, melkein päinvastoin. Laihtuminen on tottakai hidasta jos ei sen päälle mitään tee kuin makoilee sohvalla. Omasta kokemuksesta sanon että toimii. Nimimerkillä mies joka yritti laihduttaa perinteisillä konsteilla vuosia tuloksetta.
Täältä toinen puoltoääni hiilarien vähentämiselle. 10 kiloa lähti muutamassa kuukaudessa eikä mitään muita muutoksia pitänyt tehdä mihinkään.
Tietysti jatkuva pihvin ja salaatin vetäminenkin voi kyllästyttää, mutta kunhan tuon systeemin ensin oppii niin sitten voi siinä jonkin verran joustaakin.
Överiksi ei tätäkään pidä vetää, eli karppaaminen äärimmilleen tuo sitten muita haittavaikutuksia elimistölle.
Karppaaminen ei ole jatkuvaa pihvin ja salaatin syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;
Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.
Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.
Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.
Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.
Ainiin, ja ikää vain 24.
Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.
Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?
Niin ja aloitin tämän "elämäntaparemontin" muutama viikko sitten. En ole käynyt puntarilla. Katson mieluummin peilistä miltä näyttää ja miltä vaatteet tuntuu päällä.
Siksi kysyin vaan muitten mielipiteitä/kokemuksia, että saako näillä keinoilla solakamman olemuksen, vai tuleeko pettymään.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta liikuntaa kuin kävelyä en pysty tekemään, koko pienen elämäni olen yrittänyt.
-Ap
Jos tämä on muuttumaton ja 100% fakta, niin sitten sinun kannattaa miettiä, riittääkö sinulle esim. jompi kumpi näistä vaihtoehdoista:
1) Haluatko jatkaa kävelemistä, vaikka et laihtuisi? Voitko siis ajatella niin, että käveleminen on kuitenkin parempaa kropallesi kuin kotona istuminen?
2) Voitko tehdä ruokavalioosi enemmän muutoksia, jotta laihdut, vaikka et liikkuisi yhtään?
Kumman haluat?
Varmaan valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon. Kävelystä tulen hyvälle mielelle ja paikat tuntuu joustavan vähän paremmin.
Ruokavaliosta en pysty enää muuten nipistämään, kuin että lopettaisin kaikenlaisten hiilihydraattien syömisen, mitä en halua. Täällä eletään vain kerran :) Ruokavalioni on jo vähähiilihydraattinen.
-Ap
Mitä sä syöt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta liikuntaa kuin kävelyä en pysty tekemään, koko pienen elämäni olen yrittänyt.
-Ap
Jos tämä on muuttumaton ja 100% fakta, niin sitten sinun kannattaa miettiä, riittääkö sinulle esim. jompi kumpi näistä vaihtoehdoista:
1) Haluatko jatkaa kävelemistä, vaikka et laihtuisi? Voitko siis ajatella niin, että käveleminen on kuitenkin parempaa kropallesi kuin kotona istuminen?
2) Voitko tehdä ruokavalioosi enemmän muutoksia, jotta laihdut, vaikka et liikkuisi yhtään?
Kumman haluat?
Siis mitä?!
Ap haluaa lisätä liikuntaa laihtuakseen. Tähän mennessä ilmeisesti paino pysyy paikallaan ilman liikuntaa, eli kuluttaa saman kuin syö. Kun liikuntaa lisätään, energiankulutus kasvaa. Ap on kertonut, että pystyy pitämään syömänsä kalorimäärän kuitenkin samana. Tällöin syödyt kalorit ovat vähemmän kuin energiankulutus -> seuraa laihtuminen.
Miksi Ap:n påitäisi valita antamastasi kahdesta vaihtoehdosta: Kävellä laihtumatta tai muuttaa ruokavaliota ja jättää liikkuminen pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;
Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.
Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.
Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.
Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.
Ainiin, ja ikää vain 24.
Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.
Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?
Lääkärissä on käyty niin monet kerrat etten jaksa enää, kun sieltä aina itkien lähden pois. Sanovat, että tälle ei voi mitään, elä sen kanssa.
Muuten olen perusterve, aina ollut. Lääkärit eivät myöskään huomaa minkäänlaista ylipainoa ennenkuin kerron siitä itse. Mies ja vanhemmat ajattelevat että olen tosi hoikka.
Voltaren auttaa nilkkojen turpoamisen ja kivun kanssa, mutta yritän olla syömättä kipulääkkeitä, sillä muuten söisin niitä joka tunti. Teen tavallaan kassatyötä, en halua sen enempää kertoa, jos joku tuttu mahdollisesti tunnistaisi minut ja tajuaisi että hengaan av-palstalla :D
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta liikuntaa kuin kävelyä en pysty tekemään, koko pienen elämäni olen yrittänyt.
-Ap
Jos tämä on muuttumaton ja 100% fakta, niin sitten sinun kannattaa miettiä, riittääkö sinulle esim. jompi kumpi näistä vaihtoehdoista:
1) Haluatko jatkaa kävelemistä, vaikka et laihtuisi? Voitko siis ajatella niin, että käveleminen on kuitenkin parempaa kropallesi kuin kotona istuminen?
2) Voitko tehdä ruokavalioosi enemmän muutoksia, jotta laihdut, vaikka et liikkuisi yhtään?
Kumman haluat?
Varmaan valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon. Kävelystä tulen hyvälle mielelle ja paikat tuntuu joustavan vähän paremmin.
Ruokavaliosta en pysty enää muuten nipistämään, kuin että lopettaisin kaikenlaisten hiilihydraattien syömisen, mitä en halua. Täällä eletään vain kerran :) Ruokavalioni on jo vähähiilihydraattinen.
-Ap
Mitä sä syöt?
Kerroin aikaisemmin, että syön lähinnä kasvispitoista ruokaa, mihin lisään proteiinia joko kanan tai soijan muodossa, sekä hyviä hiilareita. Sokerin olen jättänyt pois, sekä leivän. :)
-Ap
Minä ainakin laihduin kävelemällä. Matkoja en mitannut mutta päivittäin kävelin 2-4 tuntia. Nämä lenkit tein koiran kanssa. Eli paljon vaihtelevaa maastoa. Aloituspaino 77kg ja paino tippui 64 kiloon. Söin normaalisti. Herkkupäivä noin kerran viikossa. Iältäni olin 30v ja vuosi meni tähän.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja aloitin tämän "elämäntaparemontin" muutama viikko sitten. En ole käynyt puntarilla. Katson mieluummin peilistä miltä näyttää ja miltä vaatteet tuntuu päällä.
Siksi kysyin vaan muitten mielipiteitä/kokemuksia, että saako näillä keinoilla solakamman olemuksen, vai tuleeko pettymään.
-Ap
Jos jaksat pitää kiinni uusista elämäntavoistasi, niin kyllä tuloksia tulee jossain vaiheessa näkymään. Aikaa siihen voi tietysti mennä, mutta silloin muutos luultavasti myös on pysyvämpi. Puntarin välttäminen on oikeastaan vain hyvä juttu, ei tule turhia paineita.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin laihduin kävelemällä. Matkoja en mitannut mutta päivittäin kävelin 2-4 tuntia. Nämä lenkit tein koiran kanssa. Eli paljon vaihtelevaa maastoa. Aloituspaino 77kg ja paino tippui 64 kiloon. Söin normaalisti. Herkkupäivä noin kerran viikossa. Iältäni olin 30v ja vuosi meni tähän.
Hienoa! :)
-Ap
Kyllä. Ruokavaliota en loppujen lopuksi paljoakaan muuttanut, lähinnä ylilyönnit herkuissa pois.
Ei ole nopein keino, mutta miks pitäisi laihtua nopeasti? Mielummin niin että kehokin tottuu muutokseen, ei jää liikaa löysää ihoa.
Lisää lenkin pituutta vähitellen. Aloitin ehkä ihan alkuun puolen tunnin lenkeillä, myöhemmin 1h ja lopulta yli 1,5h. Nykyisin teem ehkä tunnin lenkkejä.
Suosittelen lenkkeilemään 5-6 päivää viikosta.
Ekat 10kg lähti 7kk:ssa.
T. -20kg
itse kulutin yhden vuoden elämästäni yrittäen laihuttaa liikunnalla. Tein joka ikinen päivä kunto/aerobik videoita, noin tunnin tai enemmänkin /päivä. lähtöpaino oli n. 78 kg, sain 3 kiloa pudotettua vuodessa tuolla hulluudella. Ja siihen jämähti. Ei grammaakaan enempää paino suostunut tippumaan. Ja nuo oli tosi kovia treenejä. Ruokavaliota en muuttanut. Rasvaisia pizzoja arkisinkin, croissanntteja, suklaata, jäätelöö, keksejä, sämpylöitä jne.
Sit hoksasin kaloreiden laskemisen idean. Sain tiputettua johonkin 59 sillä, ei kyllä jaksanut treenata eikä liikkua koksa kalorit jäi niin alhaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja aloitin tämän "elämäntaparemontin" muutama viikko sitten. En ole käynyt puntarilla. Katson mieluummin peilistä miltä näyttää ja miltä vaatteet tuntuu päällä.
Siksi kysyin vaan muitten mielipiteitä/kokemuksia, että saako näillä keinoilla solakamman olemuksen, vai tuleeko pettymään.
-Ap
Jos jaksat pitää kiinni uusista elämäntavoistasi, niin kyllä tuloksia tulee jossain vaiheessa näkymään. Aikaa siihen voi tietysti mennä, mutta silloin muutos luultavasti myös on pysyvämpi. Puntarin välttäminen on oikeastaan vain hyvä juttu, ei tule turhia paineita.
Niin tätä minäkin ajattelin, en halua turhaan miettiä painoa.
Olen varautunut siihen että kauan tässä tulee menemään. Haluan pysyvän muutoksen elämääni. Jokainen pudonnut kilo helpottaa nivelten kuormittumista :)
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;
Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.
Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.
Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.
Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.
Ainiin, ja ikää vain 24.
Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.
Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?
Lääkärissä on käyty niin monet kerrat etten jaksa enää, kun sieltä aina itkien lähden pois. Sanovat, että tälle ei voi mitään, elä sen kanssa.
Muuten olen perusterve, aina ollut. Lääkärit eivät myöskään huomaa minkäänlaista ylipainoa ennenkuin kerron siitä itse. Mies ja vanhemmat ajattelevat että olen tosi hoikka.
Voltaren auttaa nilkkojen turpoamisen ja kivun kanssa, mutta yritän olla syömättä kipulääkkeitä, sillä muuten söisin niitä joka tunti. Teen tavallaan kassatyötä, en halua sen enempää kertoa, jos joku tuttu mahdollisesti tunnistaisi minut ja tajuaisi että hengaan av-palstalla :D
-Ap
Onko silti mitään mahdollisuutta seistä ja istua vuorotellen, kävellä jonkin verran päivän aikana? Mahdollisuutta taukojumppaan? Työterveydestä saa varmaankin neuvoja juuri työhösi sopivista liikkeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen kävely riitä, laihtuminen tapahtuu syömällä.
Juurihan mainitsin että syön terveellisesti. Meinasinkin, että terveellisen syömisen lisäksi kun kävelee paljon;
12000 askelta päivässä, että riittääkö se?
-Ap
Liikunnalla ei ole merkitystä laihtumisessa. Liikunta on kyllä muuten hyväksi.
Väärin. Liikunta parantaa aineenvaihduntaa ja sillä on suuri merkitys laihtumisessa.
Mutta ei läheskään niin suuri merkitys kuin oikeanlaisella ruokavaliolla. Väärällä ruokavaliolla kumoaa helposti liikunnan tuomat hyödyt aineenvaihdunnankin kiihtymisen osalta.
Vierailija kirjoitti:
itse kulutin yhden vuoden elämästäni yrittäen laihuttaa liikunnalla. Tein joka ikinen päivä kunto/aerobik videoita, noin tunnin tai enemmänkin /päivä. lähtöpaino oli n. 78 kg, sain 3 kiloa pudotettua vuodessa tuolla hulluudella. Ja siihen jämähti. Ei grammaakaan enempää paino suostunut tippumaan. Ja nuo oli tosi kovia treenejä. Ruokavaliota en muuttanut. Rasvaisia pizzoja arkisinkin, croissanntteja, suklaata, jäätelöö, keksejä, sämpylöitä jne.
Sit hoksasin kaloreiden laskemisen idean. Sain tiputettua johonkin 59 sillä, ei kyllä jaksanut treenata eikä liikkua koksa kalorit jäi niin alhaisiksi.
Ei käynyt mielessä valita noiden kahden vaihtoehdon yhdistelmää?
Minua runsas kävely on aina laihduttanut. Paremmin kuin kaloreiden säännöstely, hiilihydraattien rajoittaminen tai treenaaminen punttien kanssa. Olen saanut kävelemällä pois parikin kertaa parikymmentä kiloa alle vuodessa. Uskoisitte te epäilijät, että joitain meistä liikunta laihduttaa! Se vain, että sitä harrastusta pitää jatkaa pysyvästi, muuten kilot tulevat lopulta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon tottakai, että kävely parantaisi mahdollisuuksia muuhunkin liikuntaan, mutta ehkä tämä hieman valottaa asiaa;
Autossa istuminen on tuskaa, koska lonkat kipeytyvät pahaan kuntoon.
Alaraajani ovat täynnä verenpurkautumia.
Töissä vietän aikani yleensä seisten, vaikka se käy pahasti alaselkään. Lopulta kun en jaksa enää seistä, tai tepustella ympäriinsä, istun alas, jonka jälkeen kun nousen ylös, alaselässä joku muljahtaa kamalalla kivuliaalla tavalla joka loppuu vasta, kun saan sen jonkin muljautettua takaisin paikalleen.
Aikanaan yritin aloittaa hölkän (pitkän kävelyharjoittelun jälkeen vasta) Sain pahat iskiaskivut, joiden vuoksi en nukkunut neljään yöhön kuin muutaman levottoman tunnin.
Ainiin, ja ikää vain 24.
Oletko käynyt vaivojesi vuoksi lääkärissä? Jos et, niin käy mahdollisimman pian. Ikäiseksesi olet todella huonossa kunnossa, kannattaa siis ehdottomasti tutkia missä on vika. Pelkkä ylipaino ja liikkumattomuus tuskin aiheuttaa tuota kaikkea.
Teetkö siis toimistotyötä ja sinulla on oma työpiste? Olisiko siihen ratkaisuna säädettävä työpöytä, jolloin voisit koko päivän ajan vuorotellen seistä ja istua?
Lääkärissä on käyty niin monet kerrat etten jaksa enää, kun sieltä aina itkien lähden pois. Sanovat, että tälle ei voi mitään, elä sen kanssa.
Muuten olen perusterve, aina ollut. Lääkärit eivät myöskään huomaa minkäänlaista ylipainoa ennenkuin kerron siitä itse. Mies ja vanhemmat ajattelevat että olen tosi hoikka.
Voltaren auttaa nilkkojen turpoamisen ja kivun kanssa, mutta yritän olla syömättä kipulääkkeitä, sillä muuten söisin niitä joka tunti. Teen tavallaan kassatyötä, en halua sen enempää kertoa, jos joku tuttu mahdollisesti tunnistaisi minut ja tajuaisi että hengaan av-palstalla :D
-Ap
Onko silti mitään mahdollisuutta seistä ja istua vuorotellen, kävellä jonkin verran päivän aikana? Mahdollisuutta taukojumppaan? Työterveydestä saa varmaankin neuvoja juuri työhösi sopivista liikkeistä.
On toki mahdollisuus noihin kaikkiin. Tätä teenkin hyvinä päivinä. Joskus on vaan niin huonoja päiviä, että aamulla herätessä joka paikkaan sattuu.
Kävelyn aloitettuani on ollut vain hyviä päiviä.
-Ap
Täältä toinen puoltoääni hiilarien vähentämiselle. 10 kiloa lähti muutamassa kuukaudessa eikä mitään muita muutoksia pitänyt tehdä mihinkään.
Tietysti jatkuva pihvin ja salaatin vetäminenkin voi kyllästyttää, mutta kunhan tuon systeemin ensin oppii niin sitten voi siinä jonkin verran joustaakin.
Överiksi ei tätäkään pidä vetää, eli karppaaminen äärimmilleen tuo sitten muita haittavaikutuksia elimistölle.