Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viikko-viikko ja elatusmaksut. Jos saatte/maksatte niin paljonko?
Meillä on ex:n kanssa yhteishuoltajuus ja mennyt kaksi vuotta on osoittanut sen, että puoliksi kulujen jakaminen ei onnistu.
Itse tienaan 1000€ vähemmän, kun ex. Asumiskulut ovat aikalailla samat.
Ostan lapsille vaatteet kumpaankin kotiin+ harrastusvälineet. Maksan lapsien harrastusmaksut ja opiskelukustannukset ( toisen asteen kirjat+ bussiliput)
Ongelmaks on tullut se, että saan jatkuvasti olla kerjäämässä rahaa. Summa maksetaan onneksi, mutta saan vittuilut päälle. Olen pyytänyt, että ostaisi teinille dödöä ja finnirasvaa kotiinsa, mutta on sitä mieltä, että vesi ja saippua riittää.
Kävimme lastenvalvojalla ja hän laski elatusmaksun. Ex kauhistui ja lähti pois ovet paukkuen. Omasta mielestänikin summa oli kova ja tein vastatarjouksen, mutta sekin on ex:n mielestä aivan liikaa.
Eli mitä te saatte/maksatte yhteishuoltajuudessa?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Jos on sovittu viikko-viikko niin miksi kummankaan pitäisi maksaa elareita? Eikös hoidot mene silloin puoliksi?
Hoitaminen menee, mutta hankinnat ja moni kulu on lähivanhemman vastuulla. Kun lapsen nimissä tulee lasku postilaatikkoon, se tulee lähivanhemman luo.
Aina voidaan sopia, ettei elareita makseta. Silloin molempien pitää osata hoitaa myös päivittäisen huollon ulkopuolisista hankinnoista ja menoista puolet. Se on ihan fine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä viikko-viikko systeemi. Äiti (lähivanhempi) saa lapsista työttömänä tukia yli 1000/kk (lapsilisät+yh-korotus n.300€, elatusavut yli 300€, työmarkkinatuen lapsikorotukset n.100€, asumistukeen lapsista yli 300€ ekstraa). Lasten kulut eivät todellakaan ole tonnia kuussa, eivätkä ole koskaan olleet. Itse en saa työssäkäyvänä etävanhempana mitään tukia.
Työtön ex matkustelee vähintään pari kertaa vuodessa. Itsellä ei työssäkäyvänäkään ole varaa käydä naapurikunnan huvipuistoa kauempana.
Vaikka jäisin työttömäksi, en saisi asumistukeen euroakaan lisää lasten vuoksi. Tämä siitä huolimatta, että perustelu isomman asunnon tarpeeksi on täsmälleen sama mikä lähivanhemmallakin: lapset asuvat luonani. Ansiosidonnaisen/työmarkkinatuen lapsikorotukset menisivät lakia noudattaen täysimääräisinä lähivanhemmalle, vaikka tosiaan ovat puoliksi luonani.
Katkerako? Kyllä.
Huonoja lakeja on muutettava. Ensimmäisenä tuo etävanhemman asumistuki-asia sekä työttömyyskorvausten lapsikorotus-asia.
Tässä syy olla koskaan hyväksymättä yksinhuoltajuutta.
Paitsi että tuolla tilanteellahan ei ole tekemistä yksinhuoltajuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä viikko-viikko, mutta lapset ovat mulla kirjoilla, jotta saan yh tuen.
Mies ostaa nuoremman, tyttären kulut, minä vanhemman, pojan kulut. Paitsi pojan harrastusmaksu maksetaan puoliksi, minä parilliset kk ja mies parittomat.Miehen ex vaimo nro 2 kävi tytön kanssa paljon shoppailemassa, osti hänelle vaatteita. Itse olin silloin tosi pienillä rahoilla toimeen tuleva ja tiesin poikaa harmitti. Onneksi isä huomasi tämän ja ihan itse muutaman kerran vuodessa ehdotti lähtevät keskenään ostoksille.
Ostamme ex.n kanssa myös lahjat yhdessä, paketissa lukee aina hyvää joulua toivoo äiti ja isä.
Lapsilisät menevät sijoitustilille.
Lapsilisät sijoitustilille. Tämähän on pöyristyttävää. Lapsilisä on sosiaalietuus joka on tarkoitettu lapsen jokapäiväiseen ylläpitoon. Ei yhteiskunnan tukema sijoitusmuoto. Lapsettomana veronmaksajana ottaisin sinulta lapsilisät pois ja antaisin ne varattomille.
Ympäri maata asuu tuhansia lapsia, joiden lapsilisät menevät sijoituksiin.
Minulla olisi ja on edelleen rahalle käyttöä, mutta aikoinaan suostuin tähän ja asiasta ei keskustella.
Meillä menee ex.n kanssa 98% kaikki hyvin, vuorojen vaihdot, vaatteet, lahjat, lomat, etten tähän asiaan puutu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä viikko-viikko systeemi. Äiti (lähivanhempi) saa lapsista työttömänä tukia yli 1000/kk (lapsilisät+yh-korotus n.300€, elatusavut yli 300€, työmarkkinatuen lapsikorotukset n.100€, asumistukeen lapsista yli 300€ ekstraa). Lasten kulut eivät todellakaan ole tonnia kuussa, eivätkä ole koskaan olleet. Itse en saa työssäkäyvänä etävanhempana mitään tukia.
Työtön ex matkustelee vähintään pari kertaa vuodessa. Itsellä ei työssäkäyvänäkään ole varaa käydä naapurikunnan huvipuistoa kauempana.
Vaikka jäisin työttömäksi, en saisi asumistukeen euroakaan lisää lasten vuoksi. Tämä siitä huolimatta, että perustelu isomman asunnon tarpeeksi on täsmälleen sama mikä lähivanhemmallakin: lapset asuvat luonani. Ansiosidonnaisen/työmarkkinatuen lapsikorotukset menisivät lakia noudattaen täysimääräisinä lähivanhemmalle, vaikka tosiaan ovat puoliksi luonani.
Katkerako? Kyllä.
Huonoja lakeja on muutettava. Ensimmäisenä tuo etävanhemman asumistuki-asia sekä työttömyyskorvausten lapsikorotus-asia.
Meillä sama, paitsi että isä (lähi) on toimeentulotukiasiakas, joka tekee pimeitä töitä ja käyttää kaikki liikenevät rahat itseensä, ei lapseemme. Jos mummo ostaa lapselle takin, niin isä kiikuttaa kuitin sossuun, ja sossu maksaa isän tilille takkirahan. Näin kätevästi isä tienaa lapsenpidolla. Ja kyllä, asiasta on ilmoitettu kelalle, sossulle, lastensuojelulle ja verottajalle, mutta ketään ei kiinnosta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa mitään viikko-viikko järjestelyllä, mutta laitan kuitit esim ulkovaatteista ja ex maksaa puolet mun tilille niistä. Samoin ostaa hygieniajutut ja sisävaatteet lapsille sinne hänen luokseen. Isompia hankintoja jos on niin maksetaan puoliksi. Toimii hyvin näin. Eka meinasi urputtaa että mun pitäisi maksaa kaikki, kun saan lapsilisät mut tajutessaan minkä verran olisin sit saanut elareita niin suostui mielellään tähän.
Elareita laskettiin maksettavaksi 500€/kk. 😂😂 Ei enää haitannutkaan maksaa puolia lasten hankinnoista.
Siis, jos luonapitoa on puolet ajasta, niin mistä se elatusmansu tulee/mihin se muka olisi käytettävä? Ei kai kukaan oleta että 500 e / kk menee ylimääräisiin hankintoihin (vaatteet, luistimet jne)
Asiasta tietämätön ja ymmärtämätön kyselee.
Mä en tiedä, mutta meniskö esim. päivähoitomaksuihin tms. jotka veloitetaan vaan toiselta? Määräytyykö tuo paivähoitomaksu myös erotilanteessa molempien vanhempien tulojen mukaan? Ja oletettavasti lapselta pitää löytyä molemmista kodeista kaikki perustarpeet (ruoka, hygieniatarvikkeet, vaatteet yms.), joten jos toinen vanhempi on kovin pienituloinen, myös viikko-viikko-systeemillä elatusapu voinee olla ihan perusteltua.
Ap:n tapauksessa ei enää päivähoitomaksuja ole, mutta esim harrastekulut 250€/kk, bussiliput 90€/kk, puhelinlaskut 60€/kk.. tuossa joka kk toistuvat maksut ja kaikki muu päälle. Isä maksaa lapsille vain ylläpidon luonaan, kaikki muut maksan minä. Ap
Mut olisko tuo hyvä et antais esim ne harrastusmaksut ym suoraan laskuina tälle isälle, niin ei olis sit mitään epäselvyyttä siitä mihin raha menee?
Musta tuo kuittipolitiikka kuulostaa kans fiksulta, (jos molemmat on samaa mieltä hankinnasta eikä toinen vedä mitään övereitä)
Ohiksena totean (en ole ap), että meillä laskujen antaminen etävanhemmalle johti vain siihen, että sain samasta laskusta maksumuistutuksen ja perintätston laskun. Kalliiksi tuli se.
Kyllä häntä kiinnostaa lapsensa hyvinvointi, mutta ei mun mahdollinen maksuhäiriömerkintä.
Juu, en anna laskuja sinne olettaen hänen maksavan. Ilmoitan vain osuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku on niin aivoton ja helposti höynäytettävä pösilö, että suostuu viikko-viikko järjestelyssä maksamaan jotain ex-puolisolleen niin suosittelen vakavasti eutanasiaa.
Oikeasti, mitä helvettiä? Saahan sitä toki vaikka tuikata rahansa seteleinä tuleen, mutta miksi ihmeessä joku tekee noin?
Ap täällä taas.
Kulujen puoliksi jakaminen oiskin varmasti paras ratkaisu, jos vanhemmat osallistuisivat tasavertaisesti kaikkiin lasten elämän osa-alueihin. Meillä lasten isä on hyvä isä perusarjessa ja se onkin tärkeintä, mutta kaikki muu jää minun vastuulle.
Koulun ja harrastusten talkoot, lääkärissä käynnit, juhlien järjestäminen, juoksevista asioista huolehtiminen, yms.. isä laittaa lapsille ruokaa ja huolehtii heistä siellä olessa. Mutta minun pitää esim ruveta antamaan rahaa ja ostaa eväät, jos esim lapsi lähtee pelireissulle, koska on sattunut niin, että lapsi on laitettu reissuun ilman eväitä ja rahaa, koska isä ei vaan ole osannut ajatella asiaa loppuun. Sitten valmentaja on nolona pyytänyt rahaa takaisin, kun poika oli niin nälkäinen ja osti hänelle ruokaa.
Sitä paitsi haluan irti ex:stä enkä olla jatkuvasti yhteydessä raha asioissa. Lasten muut asiat pystytään hoitamaan sivistyneesti, mutta raha asiat kiristää kummankin pinnaa.. Kunhan vaan päästäisiin summasta yhteisymmärrykseen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne lapsilisät ole mitään ylimääräistä tuloa. Elatuslaskelmassa ne on huomioitu minun tuloinani koska olen lähi ja tulevat tililleni. Samalla tavalla siinä lasketaan exän tulot ja menot ja katsotaan mikä kummankin elatuskyky on.
Tietääkö joku miten täysautoetu pitäisi huomioida laskelmissa? Näyttää nimittäin nyt vahvasti siltä, että oikeuteen pitää lähteä, koska ex ei näytä hyväksyvän huomattavasti laskelmista alhaisempaakaan summaa.. ;( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei maksa kumpikaan toiselle mitään. Lapsilisät menee vähemmän tienaavan tilille. Molemmilla on luonaan vaatteita, hygieniavehkeet, pelit ja lelut jne, kalliimmat harrastusvälineet ostetaan yhdessä. Isommat hankinnat sumplitaan yhdessä myös, joko puoliksi tai sitten tyyliin "minä ostan futiskamppeet, maksa sinä seuran vuosimaksu ja uudet simmarit".
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä viikko-viikko menetelmää. Lapsen pitää olla jatkuvasti menossa eikä koskaan tule sellaista oloa, että voisi olla vain 'kotona'. Mielestäni siinä ei ajatella lainkaan lapsen parasta, vaan sitä että vanhemmat itse saavat hetkeksi lapsen luokseensa.
En minäkään ennen, mutta sitten tutustuin lapsiin, jotka elää tällä systeemillä ja luin tutkimuksia. Lapset saavat tasapuolisen suhteen molempiin vanhempiin (ainakin teoriassa), molemmat vanhemmat joutuvat/saavat ottaa vastuuta kyydityksistä, huolenpidosta, pyykinpesusta, hammaslääkäriaikojen muistamisista yms. Näin kasvatetuista lapsista tulee keskimäärin onnellisempia kuin "joka toinen viikonloppu isän luona ja kaks viikkoa kesällä" -lapsista.
Meillä ongelmia aiheuttaa lähinnä lasten äiti, joka luistaa sovituista vaihtoajoista sekä lasten hygieniasta (ei niin pahasti, ettäkö pitäisi ilmoitella jonnekin, mutta toisinaan huomaa, että lapsia ei ole hetkeen pesty, alkaa vähän tuoksahtaa). Muuten lapset ovat ihan hyvillä mielin aina vaihtopäivänä, ja isäkin on oppinut varaamaan lääkäriaikoja, huolehtimaan unileluista ja vitamiineista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme maksa olleenkaan elareita, vaan jaamme kaikki lasten kulut 50/50, samoin lapsilisät laitamme puoliksi. Meillä on yhteinen Google-taulukko, johon kumpikin merkkaa tekemänsä hankinnat ja säännöllisin väliajoin toinen sitten tasaa tilejä. Käytännössä minä ostan lasten vaatteet ja tarvikkeet, isä taas maksaa harrastusmaksut ja vakuutukset. Isoista hankinnoista (esim. puhelin, tietokone) neuvotellaan erikseen, mutta harvemmin niitä tulee.
Tämän tasan jakamisen ulkopuolelle jää ruoka-ostokset lapsiviikoilta ja matkat tai muut reissut (uimahalli, huvipuisto tms), jotka vanhempi tekee lasten kanssa omalla viikollaan.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku miten täysautoetu pitäisi huomioida laskelmissa? Näyttää nimittäin nyt vahvasti siltä, että oikeuteen pitää lähteä, koska ex ei näytä hyväksyvän huomattavasti laskelmista alhaisempaakaan summaa.. ;( ap
Se (kuukausittainen summa) lasketaan tietysti veronalaisena ansiotulona jollainen se on. Verottajan määrittämien taulukoiden mukaan. Muutenhan jokainen eronnut elareita maksava piiloutuisi erinäisten verotettavien etuuksien ja kulutusluottojen taakse elareista päästäkseen.
Elatusvelvollisuus tulee tärkeys- tai ankaruusjärjestyksessä heti asumis- ja ruokakulujen jälkeen, näin on oikeus aikanaan linjannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä viikko-viikko menetelmää. Lapsen pitää olla jatkuvasti menossa eikä koskaan tule sellaista oloa, että voisi olla vain 'kotona'. Mielestäni siinä ei ajatella lainkaan lapsen parasta, vaan sitä että vanhemmat itse saavat hetkeksi lapsen luokseensa.
En minäkään ennen, mutta sitten tutustuin lapsiin, jotka elää tällä systeemillä ja luin tutkimuksia. Lapset saavat tasapuolisen suhteen molempiin vanhempiin (ainakin teoriassa), molemmat vanhemmat joutuvat/saavat ottaa vastuuta kyydityksistä, huolenpidosta, pyykinpesusta, hammaslääkäriaikojen muistamisista yms. Näin kasvatetuista lapsista tulee keskimäärin onnellisempia kuin "joka toinen viikonloppu isän luona ja kaks viikkoa kesällä" -lapsista.
Meillä ongelmia aiheuttaa lähinnä lasten äiti, joka luistaa sovituista vaihtoajoista sekä lasten hygieniasta (ei niin pahasti, ettäkö pitäisi ilmoitella jonnekin, mutta toisinaan huomaa, että lapsia ei ole hetkeen pesty, alkaa vähän tuoksahtaa). Muuten lapset ovat ihan hyvillä mielin aina vaihtopäivänä, ja isäkin on oppinut varaamaan lääkäriaikoja, huolehtimaan unileluista ja vitamiineista.
Ai täällä kirjoittelee perheenrikkoja. Huomaa heti kun on niin katkera ja kateellinen lasten äidille. Varmaan on itse lapseton.
Viikko-viikko systeemissä ei maksella elareita kun molemmat hoitaa omansa!
Alue: Aihe vapaa
Tässä Helsingin sosiaalitoimen vastaus tähän kysymykseen:
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/perho/kysymyksia
"Vanhemman vastuu lapsen elättämisestä ei koskaan määräydy suoraan sen ajan perusteella, jonka lapsi vanhemman luona viettää. Myös vuoroasumistilanteessa elatusavun määräytymisen pohjana on aina lapsen tarve, joka jaetaan vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Elatusapu voidaan siis vahvistaa maksettavaksi vuoroasumisesta ja runsaasta luonapidosta huolimatta esimerkiksi silloin, kun lähivanhemman elatuskyky on heikko.
Vanhempi ei siis vapaudu suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Vaikka lapsen välttämättömät päivittäiset elinkustannukset (ruoka, hygienia) tulisivatkin vuoroasumistilanteessa jaetuksi vanhempien kesken tasan, tulee vanhempien tämän lisäksi sopia myös muiden lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten (esim. päivähoito-, harrastus- ja vaatekustannukset) jaosta. Tarvittaessa myös tämä voidaan tehdä myös elatusavun muodossa."