Petänkö vai otanko eron? Elämä tuntuu liian..
Meillä on mennyt vaimon kanssa huonosti jo jonkin aikaa. Olemme molemmat 33-vuotiaita ja meillä on vauva. Vauva-arki on ollut myös raskasta , enkä saa juurikaan nukuttua kotona, jonka takia väsymys erkaannuttaa meitä vielä entisestään.
Olen pohtinut pettämistä moneen otteeseen. Eihän se oikein ole, mutta olen niin kyllästynyt yhteiseen elämäämme, etten pääse ajatuksesta irti. Lisäksi minulla on ollut flirttiä yhden naisen kanssa jo pitkään ja pientä ihastumista puolin ja toisin.
Olemme yrittäneet parantaa suhdettamne lukuisia kertoja- Onnistumatta. Mikään ei ole edistynyt ja olen väsynyt enää edes yrittämään. Erimielisyyksiä tulee esim. Kotitöistä ja pihatöistä mitä minä teen n. 90% yksin. Vaimon mielestä ne työt ovat tehty väärin, muttei kuitenkaan itse osallistu. Toiseksi.. En saisi käydä kerran viikossa pelaamassa salibandyä , koska kuulema se vie liikaa aikaa. Kavereitakaan en saisi nähdä, koska meillä on vauva. Nämä ovat pieniä asioita, mutta raskaita, koska erimielisyyksiä tulee jatkuvasti. Otanko eron vai petänkö?
Kommentit (86)
Mielenterveystalo.fi => parisuhteen omahoito
https://www.perheaikaa.fi/ => tunnekeskeinen parisuhdekurssi
https://parisuhdekeskus.fi/treenaa/
Noista on ollut meille valtavasti apua. Jonotamme kyllä myös seurakunnan perheneuvontaan, mutta jotta saisimme suhteemme kuntoon myös siinä tapauksessa, ettemme sinne pääse, olemme ottaneet nuo työkalut käyttöön. Lisäksi luemme parisuhdekirjallisuutta, jossa on myös harjoituksia.
t. Lapseton pari
Vierailija kirjoitti:
Nyt olemme puhuneet. Sanoin vaimolle, että otan eron, hän ei siihen suostunut, mutta minä en liitossa enää aio elää. Ero on siis hetken päästä ja olen virallisesti vapaa.
Hyväksyn huomenna uuden työtarjouksen ja muutan pois mahdollisimman pian.
Ap
Sellainen naisvihaprovo sunnuntain kunniaksi. Tuliko hyvä mieli, kun jotkut ottivat tosissaan? Millainen elämä on ihmisellä, joka istuu aurinkoisen sunnuntaipäivän sisällä provoilemassa keksityillä tarinoilla? Oletko koskaan ajatellut, että elämäsi voisi olla parempi, mielenkiintoisempi, sisältörikkaampi, vähemmän yksinäinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olemme puhuneet. Sanoin vaimolle, että otan eron, hän ei siihen suostunut, mutta minä en liitossa enää aio elää. Ero on siis hetken päästä ja olen virallisesti vapaa.
Hyväksyn huomenna uuden työtarjouksen ja muutan pois mahdollisimman pian.
ApSellainen naisvihaprovo sunnuntain kunniaksi. Tuliko hyvä mieli, kun jotkut ottivat tosissaan? Millainen elämä on ihmisellä, joka istuu aurinkoisen sunnuntaipäivän sisällä provoilemassa keksityillä tarinoilla? Oletko koskaan ajatellut, että elämäsi voisi olla parempi, mielenkiintoisempi, sisältörikkaampi, vähemmän yksinäinen?
miesvihaprovohan tämä oli.
Minä eroaisin mutta vittuako mun mielipiteellä on väliä. Itse en saa edes suhdetta.
Tästäkin ketjusta voi tehdä sen valitettavan johtopäätöksen, että lapsen hankkiminen ja äitinä toimiminen on monille liikaa psyykkiseen kapasiteettiin ja suoriutumiskykyihin nähden.
Hyvä, ahkera mies vapailla markkinoilla.