Lue keskustelun säännöt.
Petänkö vai otanko eron? Elämä tuntuu liian..
04.02.2018 |
Meillä on mennyt vaimon kanssa huonosti jo jonkin aikaa. Olemme molemmat 33-vuotiaita ja meillä on vauva. Vauva-arki on ollut myös raskasta , enkä saa juurikaan nukuttua kotona, jonka takia väsymys erkaannuttaa meitä vielä entisestään.
Olen pohtinut pettämistä moneen otteeseen. Eihän se oikein ole, mutta olen niin kyllästynyt yhteiseen elämäämme, etten pääse ajatuksesta irti. Lisäksi minulla on ollut flirttiä yhden naisen kanssa jo pitkään ja pientä ihastumista puolin ja toisin.
Olemme yrittäneet parantaa suhdettamne lukuisia kertoja- Onnistumatta. Mikään ei ole edistynyt ja olen väsynyt enää edes yrittämään. Erimielisyyksiä tulee esim. Kotitöistä ja pihatöistä mitä minä teen n. 90% yksin. Vaimon mielestä ne työt ovat tehty väärin, muttei kuitenkaan itse osallistu. Toiseksi.. En saisi käydä kerran viikossa pelaamassa salibandyä , koska kuulema se vie liikaa aikaa. Kavereitakaan en saisi nähdä, koska meillä on vauva. Nämä ovat pieniä asioita, mutta raskaita, koska erimielisyyksiä tulee jatkuvasti. Otanko eron vai petänkö?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Taas yritin keskustella asiasta, mutta ei suostunut kuuntelemaan. Sanoin hänelle suoraa, että aion ottaa etäisyyttä, jos ei suostu puhumaan kanssani . Seksi ei huvita enää, koska tunteet ovat kadonneet kokonaan. Ehkä tosiaan ero on paras ratkaisu ja muutto toiseen kaupunkiin.
AP.
Mene äläkä meinaa. Ihan akkojen juttuja tuollainen ihme vatvominen. Nainen pitäisi oikeasti vaihtaa heti kun ns. alkuhuuma on ohi. Sen jälkeen se on pelkkää alamäkeä. Valitettavasti näin on kokemuksilla joita ilman olisin onnellisempi. Joskus olen toivonut ettei olisi näitä haluja. Ilman niitä en rasittaisi itseäni naisten oikutteluilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa vielä keskustella vaimon kanssa. Sinun kannattaa osallistua enemmän vauvan hoitoon ja annat väsyneen vaimon levätä välillä. Ehkä sitten hän antaa sinullekin enemmän vapauksia ja antaa nähdä joskus kavereita ja harrastaa välillä. Jos tilanne ei yrityksistä huolimatta muutu niin kannattaa mieluummin erota kuin pettää.
Ei noi edes kuulosta suurilta ongelmilta. Mikä se teidän todellinen ongelmanne on? Ette ole koskaan rakastaneetkaan?
- sinä saat käydä kerran viikossa salibandyssä ja annat vaimolle kerran viikossa saman määrän aikaa (3h?) lähteä johonkin omaan juttuun
- viette lapsen joskus hoitoon ja teette jotain kahdestaan
- lopetat muille flirttailun
Miten ehdit sekä siivota kämpän että käydä töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tarjottiin töitä myös toisesta kaupungista parempipalkkaista työtä, joten sekin on yksi syy muuttoon kauemmas.
ApOotpas rakastava isä, vai suunnittelitko kenties ottavasi lapsen mukaan?
En suunnittele ottavani lasta mukaan. Lapsi jää vaimolle.
Ap
Ihan hyvä, että muutat kauas. Saa vaimo miettiä vähän, miten kohteli sinua. Nyt jää nuolemaan omia näppejään vauvan kanssa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsette ainakin keskustella asioista. Liittonne on mahdollisesti kriisiytymässä. Tehkää se joko alan ammattilaisen luona, tai keskenänne. Varatkaa siihen aika, ja kertokaa kumpikin toisillenne, mikä sydäntänne tai mieltä painaa. Olkaa mahdollisimman rehellisiä. Kuunnelkaa, mitä toinen puhuu. Välttäkää toistenne päälle puhumista. Sillä se useimmiten johtaa vain riitelyyn ja toinen toisillenne huutamiseen.
Kertokaa toiselle, miten haluaisitte kumppanin ottavan teidät huomioon. Puhukaa tunteistanne. Pyrkikää johonkin kumpaakin miellyttävään ratkaisuun. Kotityöt olisi aina ideaalia jakaa tasapuolisesti, tai vaihtovuoroisesti, niin ettei toinen rasitu liikaa. Jos tuntuu siltä, ettette pääse sopuratkaisuun, niin on parempi kaikkien kannalta jatkaa elämää erillään, eli erota. Pettäminen ei koskaan ole mikään ratkaisu, ei ainakaan oikea sellainen. Eroaminenkin on yleensä se viimeinen ratkaisu. Pyrkikää kunnioittamaan kumpikin toisianne ja myös toisianne kohtaan osoitetussa käytöksessä ja juttelemisessa. Hyvät välit sanelevat paljon myös jatkon, oli lopputulos millainen tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sanotte av-mammat, jos ap:n tilanne kotona on Oikeasti juuri noin? Että ap:n vaimo tekee vain juuri ja juuri oman osuutensa ja mies tekee kaiken? Että mies käy töissä, tuo rahan kotiin, tekee sisällä ja ulkona kotona kaiken ja vaimo vain nalkuttaa? Vaikka kaikki olisi tehty, niin hän ei halua päästää miestä minnekään, ei edes viikonloppuna? Oletteko te mammat juuri tällaisia keskenkasvuisia kermaperseitä?
Tilanne on juuri tällainen. Helpottavaa kuulla, että joku on ymmärtänyt lukemansa eikä ole heti lyttäämässä. Av- mammoille on tärkeintä vaan olla naisten puolella- oli tilanne mikä tahansa.
Ap
Pidä kuitenkin lapsesi puolta vaikka tilanne olisi mikä. Tosi asia kuitenkin on, että vaimo on sinulle lähes ventovieras ihminen, mutta lapsi on sinun.
Olen siis se, jonka naapurissa on samankaltainen tilanne. N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap haluaa ilmeisesti kostaa vaimolleen, joko pettämällä tai muuttamalla kauas pois.
Erota toki voi, mutta miksi ap haluaa eroon lapsestaan? Kun ap on lapsen puolisonsa kanssa suunnitelmallisesti tehnyt, on hän lapsesta aivan yhtä paljon vastuussa kuin lapsen äitikin.
Siis lapsen äidistä saa erota, mutta lapsesta tulee kantaa vastuu ja olla läsnäoleva ja osallistuva isä.
Ei ihmistä ole luotu yhteen suhteeseen. Toi kysymys on ihan täysin moraalinen. Kunhan nyt et kavereiden vaimoja nussi, niin kaikki on silloin hyvin. Se pieni krapula joka siitä pettämisestä tulee häviää kyllä vuodessa tai parissa. Elämästä ja varsinkin naisista pitää nauttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluan tähän maahan lusmuveron. Karkaava, lapselleen mustasukkainen isyli maksakoon valtiolle 300 tuhatta aiheuttamastaan vahingosta repimälleen yleiselle ihmisrakkaudelle ja tulevan terapiakustannusten nousun. Jos ei ole varaa, niin muuntorangaistuksena linnaan.
Nyt sais loppua tämä itsekeskeisten kakara-aikuisten paapominen. Kantakaa saatanat vastuunne kun olette kerran sen kantaaksenne ottaneet. Ne jotka eivät aikuisen velvollisuuksia kestä, kuohituttakoot itsensä.
Mitä vaimo sanoo noista eroajatuksistasi? Kai olet kertonut mitä mietit? Mielestäni olisi tosi julmaa jättää hänet yksin tuossa tilanteessa pienen lapsen kanssa. Jos hän haluaa että olette yhdessä niin kai hänkin haluaa korjata asioita, joustaa ja muuttaa asennettaan. Kyllä se rakkaus löytyy sieltä jos on halua kummallakin. Mielestäni ongelmanne ovat täysin korjattavissa olevia asioita. Miksi muuten olet tehnyt lapsen hänen kanssaan vai tuliko nämä ongelmat nyt vain vauvan myötä? Jos näin on, kannattaisi sinnitellä vauva-aika läpi ja katsoa tilannetta myöhemmin uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä petä. Puhu hänelle sinua vaivaavista asioista.
Avioero ei ole ratkaisu, myötä- ja vastamäessä.
Vierailija kirjoitti:
Älä petä. Puhu hänelle sinua vaivaavista asioista.
Avioero ei ole ratkaisu, myötä- ja vastamäessä.
Avioero on ratkaisu, meillä on vain yksi elämä. Lapsi on omaa lihaa ja verta, hänestä tulee huolehtia. Koskaan ei tiedä osaako nainen lapsesta edes huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla, joten isä on siinä hyvin tärkeä, jopa ainoa ihminen, joka lapsella on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä nää on provoja moni, tai sitten ei, mutta ihanko oikeasti olisitte valmis eroamaan tuossa tilanteessa? Äiti ja lapsi jätettäisiin yksipuolisesti yksin selviytymään vauva-ajasta ja lapsi jätettäisiin kasvamaan ilman isäänsä et ap vois lähteä kehittelemään suhdetta ihastukseen. Olen sanaton..
Pettäminen ei kannata.. itse olin huonossa suhteessa ja ei kyllä käyny mielessäkään, että tuhoisin toisen ihmisen pettämisen takia. Otin eron ennemmin. Toista ihmistä ei tarvitse tuhota omien himojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tarjottiin töitä myös toisesta kaupungista parempipalkkaista työtä, joten sekin on yksi syy muuttoon kauemmas.
ApOotpas rakastava isä, vai suunnittelitko kenties ottavasi lapsen mukaan?
En suunnittele ottavani lasta mukaan. Lapsi jää vaimolle.
Ap
HAhahahahha hyviä panopäiviä sitten vaan, vaimo tyytyköön runkkaamiseen. Pikkasen huonommat mahdollisuudet löytää uusi seksikumppani kuin Ap:lla nimittäin.
Miksi hankitte lapsen, jos teillä on mennyt huonosti? Vai onko huonosti mennyt vasta nyt vauva-aikana? Jos, niin harkitse vielä. Vauvavuosi on kuitenkin lyhyt, vaikka se ei nyt siltä tuntuisikaan. Ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Vauvan tulo muuttaa parisuhdetta aina, mutta pikkulapsiaika ei kestä ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sanotte av-mammat, jos ap:n tilanne kotona on Oikeasti juuri noin? Että ap:n vaimo tekee vain juuri ja juuri oman osuutensa ja mies tekee kaiken? Että mies käy töissä, tuo rahan kotiin, tekee sisällä ja ulkona kotona kaiken ja vaimo vain nalkuttaa? Vaikka kaikki olisi tehty, niin hän ei halua päästää miestä minnekään, ei edes viikonloppuna? Oletteko te mammat juuri tällaisia keskenkasvuisia kermaperseitä?
Hoitaako mies vauvankin yksin, kun tekee kaiken? Muuttaako vauva miehen mukana toiseen kaupunkiin? Rakastaako mies lastaan?
Ero ja yhteishuoltajuus. Älä anna vaimolle mitään ylimääräistä mitä ei ole pakko. Myös hän on aikuinen ja hänen pitäisi osata huolehtia itsestään ilman sinun rahojasi. Älä petä, se ei ole mukavaa edes sille toiselle naiselle jos et ole täysillä mukana.