Brändössä on suomenkielisiä asukkaita 18,7%, mutta kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. Vantaalla on ruotsinkielisiä 2,6%, mutta

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Suomenkieliset ovat alempaa rotua, eivätkä tarvitse kielelleen virallista asemaa.

mvh,

Gunilla från Grankulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Suomenkieliset ovat alempaa rotua, eivätkä tarvitse kielelleen virallista asemaa.

mvh,

Gunilla från Grankulla

Selvä provo! Bättre folk ei edes pieraise junttien kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Johtuiskohan siitä, että Brandö kuuluu Ahvenanmaahan, jolla on itsehallinto ja saavat näin ollen päättää kieliasiasta itse. Vantaa taas kuuluu Manner-Suomeen, joka on virallisesti kaksikielinen valtio ja vaikka ruotsinkielisten määrä on Vantaalla prosentuaalisesti pieni, niin ruotsinkielisiä on oikeasti paljon enemmän  kuin Brandössä suomenkielisiä. Brandössä on alle 500 asukasta.

En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Johtuiskohan siitä, että Brandö kuuluu Ahvenanmaahan, jolla on itsehallinto ja saavat näin ollen päättää kieliasiasta itse. Vantaa taas kuuluu Manner-Suomeen, joka on virallisesti kaksikielinen valtio ja vaikka ruotsinkielisten määrä on Vantaalla prosentuaalisesti pieni, niin ruotsinkielisiä on oikeasti paljon enemmän  kuin Brandössä suomenkielisiä. Brandössä on alle 500 asukasta.

En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta. 

Ei itsehallinto suinkaan kiellä määrittämästä kuntia kaksikielisiksi. Miksi mantereella kaksikielisyys on suunnaton rikkaus, mutta ei Ahvenanmaalla?

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

Johtuiskohan siitä, että Brandö kuuluu Ahvenanmaahan, jolla on itsehallinto ja saavat näin ollen päättää kieliasiasta itse. Vantaa taas kuuluu Manner-Suomeen, joka on virallisesti kaksikielinen valtio ja vaikka ruotsinkielisten määrä on Vantaalla prosentuaalisesti pieni, niin ruotsinkielisiä on oikeasti paljon enemmän  kuin Brandössä suomenkielisiä. Brandössä on alle 500 asukasta.

En tiedä, eikä oikeastaan edes kiinnosta. 

Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, joka on virallisesti kaksikielinen valtio.

Kielilaki sanoo asiasta seuraavaa:

Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään

3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle

3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

Brändö on Ahvenanmaan kunta ja niitä edellä olevat säännöt eivät tietenkään koske.

Vierailija kirjoitti:

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Eikö ole aika perverssiä, että 2,6%:n vähemmistön vuoksi kuntaa pidetään väkisin kaksikielisenä? Vantaalla on sekä viron- että venäjänkielisiä asukkaita kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Ja miksi Ahvenanmaa ei ymmärrä sitä suunnatonta kaksikielisyyden rikkautta ja säädä vastaavia kaksikielisyysrajoja omiin kuntiinsa? Mikään lakihan ei heitä estäisi tätä tekemästä. Miksi kaksikielisyys ei olekaan rikkaus silloin, kun se vähemmistökieli olisi suomi?

Vierailija kirjoitti:

Kielilaki sanoo asiasta seuraavaa:

Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään

3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle

3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

Brändö on Ahvenanmaan kunta ja niitä edellä olevat säännöt eivät tietenkään koske.

Kukaanhan ei väittänyt, että lakeja rikottaisiin. Aloituksessa ihmeteltiin sitä, miten suhteellista kaksikielisyyden rikkaus on. Mikäänhän ei estä Ahvenanmaata käyttämästä samoja rajoja kuin mantereella käytetään. Jostain syystä eivät halua näin tehdä. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Minkälaisia huumeita päättäjät ovat vetäneet päättäessään tällaisia lakeja? Tuohan tarkoittaa sitä, että Helsinki olisi virallisesti kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi vain 0,5 % asukkaista !!!

Ohis. Vietettiin joskus perheen kanssa viikonloppu tolla saarella ja oli se ikimuistonen elämys:)

Tämä pakkokaksikielisyys on hullua nyky-Suomessa! On järjenköyhyyttä pakottaa koko kansa opiskelemaan ruotsia etenkin seuduilla joissa on ehkä vain muutama ruotsinkielinen jos sitäkään. Kielten opiskelun valinnaisuus palvelisi kansaa ja kansantaloutta parhaiten. Se ei ole syrjivää, sillä varmasti ruotsinkielisillä alueilla ruotsia valittaisiin edelleen. Itä-Suomessa venäjä olisi varmasti hyödyksi ja poihjoisemassa ehkä joku muu, ehkä jopa kiina/japani matkailua ajatellen tai sitten toki ruotsi/norja rajojen ylityksiä silmällä pitäen. Vähemmistöjä ei missään nimessä saa sorsia, mutta en voi sietää tätä positiivista diskriminaatiotakaan, se on väärä ja kohtuuton tapa toteuttaa vähemmistöjen oikeuksia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Eikö ole aika perverssiä, että 2,6%:n vähemmistön vuoksi kuntaa pidetään väkisin kaksikielisenä? Vantaalla on sekä viron- että venäjänkielisiä asukkaita kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Ja miksi Ahvenanmaa ei ymmärrä sitä suunnatonta kaksikielisyyden rikkautta ja säädä vastaavia kaksikielisyysrajoja omiin kuntiinsa? Mikään lakihan ei heitä estäisi tätä tekemästä. Miksi kaksikielisyys ei olekaan rikkaus silloin, kun se vähemmistökieli olisi suomi?

Jos tietäisit jotain Vantaan historiasta, et tietenkään vertaisi ruotsinkielisiä mihinkään virolaisiin tai venäläisiin. Ruotsinkieliset ovat Vantaan, ja sitä edeltäneen Helsingin maalaiskunnan alkuperäisiä asukkaita ja perustajia. Kerrotko missä länsimaassa viimeksi on viety kielellinen status vastaavilta?

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen koska se oli edellytys Suomeen kuulumiselle. Ei täällä mantereellakaan ole muuttajille lisätty mitään kielellistä statusta, jos nyt verrata pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Ohis. Vietettiin joskus perheen kanssa viikonloppu tolla saarella ja oli se ikimuistonen elämys:)

Onkohan siellä vielä pankinjohtajana se kantasuomalainen hurjamimmi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Minkälaisia huumeita päättäjät ovat vetäneet päättäessään tällaisia lakeja? Tuohan tarkoittaa sitä, että Helsinki olisi virallisesti kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi vain 0,5 % asukkaista !!!

Tuo 3000-sääntö tehtiinkin Helsinkiä varten joka olisi muuten tupsahtanut yksikieliseksi %-luvun perusteella katsottuna..hohhoijaa tätä "kaksikielisyyttä" jota väkisin tekohengitetään ainakin seuraavat 1000 vuotta..ja hölmölän kansa maksaa tästäkin ilosta. Variksetkin nauraa suomalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

En ole suomenruotsalainen vaan ihan suomenkielinen. Tämä johtuu siitä, että kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos sen väestöstä vähintään 8 % tai 3000 henkeä puhuu vähemmistökieltä. Vantaan tapauksessa jälkimmäinen ehto pitää paikkaansa. Kielilaki ei kuitenkaan koske Ahvenanmaan maakuntaa, ja Brändö sijaitsee Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaahan on alue, joka olisi halunnut liittyä Ruotsiin 1920-luvulla, ts. Ahvenanmaan väestön enemmistö olisi sitä silloin halunnut. Kansainliitto päätti toisin, mutta Ahvenanmaan väestölle tehtiin hyvityksenä erinäisiä myönnytyksiä mm. juuri kieltä koskevissa asioissa. Jos olisi annettu ahvenanmaalaisten sata vuotta sitten pitää päänsä, ei sinunkaan nyt tarvitsisi kantaa huolta Brändön erityisasemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökielisiä on joko vähintään 8 % asukkaista tai 3000 asukasta. Ahvenanmaa on asia erikseen.

Eikö ole aika perverssiä, että 2,6%:n vähemmistön vuoksi kuntaa pidetään väkisin kaksikielisenä? Vantaalla on sekä viron- että venäjänkielisiä asukkaita kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Ja miksi Ahvenanmaa ei ymmärrä sitä suunnatonta kaksikielisyyden rikkautta ja säädä vastaavia kaksikielisyysrajoja omiin kuntiinsa? Mikään lakihan ei heitä estäisi tätä tekemästä. Miksi kaksikielisyys ei olekaan rikkaus silloin, kun se vähemmistökieli olisi suomi?

Jos tietäisit jotain Vantaan historiasta, et tietenkään vertaisi ruotsinkielisiä mihinkään virolaisiin tai venäläisiin. Ruotsinkieliset ovat Vantaan, ja sitä edeltäneen Helsingin maalaiskunnan alkuperäisiä asukkaita ja perustajia. Kerrotko missä länsimaassa viimeksi on viety kielellinen status vastaavilta?

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen koska se oli edellytys Suomeen kuulumiselle. Ei täällä mantereellakaan ole muuttajille lisätty mitään kielellistä statusta, jos nyt verrata pitäisi.

Suomenkieliset ovat alkuperäiset asukkaat. Ruotsalaiset tulivat rannikoille SIIRTOLAISINA! Miksi siirtolaisten kielelle on annettu virallinen asema?

Ahvenanmaallakin oli alunperin suomenkielinen asutus, mutta kas kummaa, nyt se onkin yksikielisesti ruotsinkielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään suomenruotsalaista täällä kertomaan, mistä tämä johtuu?

En ole suomenruotsalainen vaan ihan suomenkielinen. Tämä johtuu siitä, että kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos sen väestöstä vähintään 8 % tai 3000 henkeä puhuu vähemmistökieltä. Vantaan tapauksessa jälkimmäinen ehto pitää paikkaansa. Kielilaki ei kuitenkaan koske Ahvenanmaan maakuntaa, ja Brändö sijaitsee Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaahan on alue, joka olisi halunnut liittyä Ruotsiin 1920-luvulla, ts. Ahvenanmaan väestön enemmistö olisi sitä silloin halunnut. Kansainliitto päätti toisin, mutta Ahvenanmaan väestölle tehtiin hyvityksenä erinäisiä myönnytyksiä mm. juuri kieltä koskevissa asioissa. Jos olisi annettu ahvenanmaalaisten sata vuotta sitten pitää päänsä, ei sinunkaan nyt tarvitsisi kantaa huolta Brändön erityisasemasta.

Hulluinta tässä on se, että Ahvenanmaan suomenkielisillä olisi parempi kielellinen asema, jos Ahvenanmaa kuuluisi Ruotsiin! Nimittäin Ruotsissa suomen kieli on virallinen vähemmistökieli, mutta Ahvenanmaalla suomen kielellä ei ole minkäänlaista asemaa.

Luulin, että kyse on Hgin Kulosaaresta (Brändö).😆