Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkotien sokeripitoiset välipalat
02.02.2018 |
Valmistun pian lto:ksi ja nyt opiskeluaikana paljon sijaisuuksia tehneenä olen alkanut kiinnittää huomiota päiväkotien välipaloihin. Viikon välipalalista on lähes joka paikassa tyyliä:
Ma: vadelmakiisseli + leipä+ leikkele/juusto
Ti: ohukaiset + hillo + leipä ja päällyset
Ke: mansikkarahka + leipä ja päällyset
To: leipä + mandariinia
Pe: suklaakiisseli + leipä ja päällyset
Olen joskus katsonut kiisseleiden ja rahkojen ravintosisältöä, ja niissä sokerin määrä on melkoinen. Käytännössä aina kun on kyseessä rahka tai kiisseli, se on sokerilla kyllästetty. Mansikkarahka saattaa kuulostaa terveelliseltä, mutta sitä se ei ole. Olen vähän kauhistunut siitä, miten epäterveellisiä nuo välipalat ovat. Ihan ok jos kerran viikossa olisi joku makea kiisseli, mutta kun sokeripitoisia välipaloja vedetään joka päivä. Niinä harvoina päivinä kun sokerijälkkäriä ei ole, välipala on sitten joku köykäinen leipä + mandariini. Koska mandariini ei täytä mahaa, leipää pitää tankata.
Monissa päiväkodeissa noita kiisseleitä ja rahkoja myös annetaan lapsille ihan tolkuttomat määrät, esim. 4 annosta suklaakiisseliä. Toisaalta jotkut vanhemmat ovatkin pyytäneet, että heidän lapselleen ei annettaisi ollenkaan makeita kiisseleitä/ annos rajoitettaisiin yhteen, mitä en yhtään ihmettele. Itselläni ei vielä lapsia ole, mutten haluaisi omien lasteni syövän päivittäin sokeripitoisia välipaloja.
Asialle ei juurikaan voi mitään, koska ruuat tulevat keskuskeittiöltä ja koko kunnassa samaa ruokaa syödään suunnilleen kaikissa laitoksissa.
Mitä ajatuksia teillä on aiheesta? Onko tärkeintä se, että lapsille ylipäätään tarjotaan välipalaa päiväkodissa ja ravintosisältö on silloin sivuseikka, vai näkeekö joku muukin muutoksen tarvetta välipalojen sisällöissä?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt paljonko se välipala saa maksaa? Jos olet niin laatisitko malliksi paremman välipalalistan vaikka parille viikolle, niin että kustannukset eivät nouse ja välipalat ovat sellaisia että myös lapsille maistuu. (Kyllä ne klo 17 asti hoidossa olevat ihan oikeasti tarvitsevat välipalan jaksaakseen, eli on maistuvuuden merkitystä ei voi aliarvioida.)
En ole selvittänyt. Sitä tietoa ei taida ihan noin vain olla saatavilla. Omaa asuinkuntaani ei esimerkiksi ole mukana "Katso kuinka paljon kouluruoka maksaa oppilasta kohden asuinkunnassasi"-tyylisissä listauksissa.
Voin kyllä tehdä ehdotuksen kahden viikon välipaloista siitä huolimatta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi monessa perheessäkin syödään päivittäin esim. maustettuja viilejä ja jogurtteja, vaikka niissä on yhtä paljon sokeria, kuin kaupan vanukkaissa. Eli ihan älyttömästi. Täällä päin päiväkodeissakin on välillä noita jogurtteja ja viilejä. Sekin olisi jo iso harppaus, että tarjottaisiin maustamattomia versioita vaikka marjoilla. Tai esimerkiksi sokeroimaton omenasose maustaa kyllä jogurtin lapsen suuhun sopivaksi.
Täällä taas sekoitetaan sokeri ja hiilarit. Ei lapsia tartte karppaajiksi laittaa, mutta liiallinen puhdas sokeri on niin turhaa!
Yööh, en minä näin aikuisenakaan pysty syömään noita maustamattomia versioita, aivan liian happamia, vaikka kuinka laittaisi marjoja yms.. Tuskin kovinkaan moni lapsikaan tottuisi noihin, joten siksi lapsille tarjotaan sitä mikä oletettavasti menee parhaiten alas.
Ja taitaa nuo erilaiset puurotkin alkaa tulemaan lapsilla jo korvista ulos, niin miksi niitä pitäisi lisäillä yhtään enempää? En yhtään ihmettele, ettei aikuisena enää ihmisille maistu puuro, kun lapsena sitä on aamulla, päivällä ja illalla jos jonkinlaista tarjolla ja useimmiten puoliväkisin se pakotetaan syömään. Puuro puuro puuro, missään muualla maailmassa ei tuputeta näin paljon puuroa kuin Suomessa.
Ei minun lapsena tarvinnut syödä puuroa kuin aamulla ja illalla. Ja se oli hyvää. Ja mä myös opin tykkäämään maustamattomista rahkoista, jogurtista ja piimästä. Se että sut opetettiin nirsoksi "en syö" -ihmiseksi ei tarkoita että muista opetettaisiin.
Kasvava lapsi tarvitsee valtavasti energiaa. Helpommin sen saa sokerina kurkusta alas kuin esim. hylkeenrasvana
Vierailija kirjoitti:
Kasvava lapsi tarvitsee valtavasti energiaa. Helpommin sen saa sokerina kurkusta alas kuin esim. hylkeenrasvana
Niin tarvitseekin, muttei mitään ravinnotonta sokerihöttöä! Järkyttävää, kuinka moni täällä puollustelee päiväkotien kiisselimössöjä. Ei ihme, että lasten ylipaino ja diabetekset ovat jyrkäsäs nousussa. Näin sitä seuraavaa sukupolvea hoivataan..
Ei haittaa yhtään sokeriset välipalat. Laiha ja paljon liikkuva lapseni ei niistä miksikään mene, eikä täällä niitä välipaloja joka päivä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt paljonko se välipala saa maksaa? Jos olet niin laatisitko malliksi paremman välipalalistan vaikka parille viikolle, niin että kustannukset eivät nouse ja välipalat ovat sellaisia että myös lapsille maistuu. (Kyllä ne klo 17 asti hoidossa olevat ihan oikeasti tarvitsevat välipalan jaksaakseen, eli on maistuvuuden merkitystä ei voi aliarvioida.)
Sokerivälipala ei kyllä jaksamiseen vaikuta muuten kuin negatiivisesti. Parempi vaihtoehto, eikä yhtään kalliimpi, olisi vaikka pala rasvaista juustoa.
Pyysin kahden viikon välipalalistaa jossa on huomioitu täyttävyys ja maistuvuus hinnan lisäksi, ja sinä ehdotat palaa rasvaista juustoa?!? Et voi olla tosissasi!
Kerrotko mitä vikaa on rasvaisessa juustossa välipalana? Se on täyttävää, halpaa ja hyvää.
Olen keittäjä ja ollut myös päiväkodeissa. En voi vaikuttaa ruokalistoihin, mutta toivoisin itsekin terveellisempiä välipaloja. Lapset ei vaan syö niitä. Lapset on totutettu jo kotona sokeriherkkuihin ja esim. luonnonjogurtti marjoilla (marjoissa vähän sokeria) ei maistu kenellekään paitsi niille muutamalle, jotka ovat tottuneet syömään sitä kotona. Ruisleipä jää syömättä, mutta vaaleaa leipää ahmitaan monta palaa. Piirakkapäivinä saa haukut niskaansa, kun lapsille on vain yksi pala tai pelkästään yksi pulla.
Itse olen tottunut syömään rahkat ja sopat vähällä sokerilla ja paljolla marjoilla ja sellaista yritin tehdä lapsillekin. No eiköhän joku hoitaja tullut vihaisena huutamaan, että lapsille pitää olla sokeria. Samat valittajat ripottelevat lapsille sokeria jopa MUROJEN päälle. Yhdessä paikassa piti siivilöidä sopasta marjat pois, koska lapsia kuulemma oksetti marjan palat kurkussa. Että ei kaikki aina ole meidän vihattujen keittiöläisten vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt paljonko se välipala saa maksaa? Jos olet niin laatisitko malliksi paremman välipalalistan vaikka parille viikolle, niin että kustannukset eivät nouse ja välipalat ovat sellaisia että myös lapsille maistuu. (Kyllä ne klo 17 asti hoidossa olevat ihan oikeasti tarvitsevat välipalan jaksaakseen, eli on maistuvuuden merkitystä ei voi aliarvioida.)
Sokerivälipala ei kyllä jaksamiseen vaikuta muuten kuin negatiivisesti. Parempi vaihtoehto, eikä yhtään kalliimpi, olisi vaikka pala rasvaista juustoa.
Pyysin kahden viikon välipalalistaa jossa on huomioitu täyttävyys ja maistuvuus hinnan lisäksi, ja sinä ehdotat palaa rasvaista juustoa?!? Et voi olla tosissasi!
Kerrotko mitä vikaa on rasvaisessa juustossa välipalana? Se on täyttävää, halpaa ja hyvää.
Eikä juuston syömisen jälkeen tarvitse mitään ksylitolikarkkeja, koska juusto hoitaa sen homman itse.
Kyllä ne läskit kerätään ihan siellä kotona. Aina on kärryt täynnä sipsukkaa ja kaupassa rynnätään heti ensimmäisenä irtokarkkihyllylle. Jos lapsi syö tilkan kiisseliä välipalalla, niin ei se paisuta lasta läskiksi. Kyllä siellä kotona ahdetaan päivittäin paljon tuhdimmat määrät tavaraa haaviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ehkä ymmärtänyt tuon "välipalan" väärin koko ikäni. Olen ajatellut sen olevan pieni ruoka esim. Leipä, salaatti, hedelmä, jogurtti, jolla jaksaa seuraavaan kunnon ruokaan, jolla on sitten tarkoitus täyttää vatsa.
Tosiaan minun päivittäinen ravinnon saantini on huomattavasti suurempi kuin päiväkoti ikäisen (n.3000kcal) enkä vedä jätti välipaloja joilla täytän vatsan.
Vierailija kirjoitti:
Pyysin kahden viikon välipalalistaa jossa on huomioitu täyttävyys ja maistuvuus hinnan lisäksi, ja sinä ehdotat palaa rasvaista juustoa?!? Et voi olla tosissasi!
Vähän turha vaatia "täyttävää" välipalalistaa kun päiväkotien välipalat on tälläkin hetkellä kaikkea muuta kuin täyttäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko teille kenellekään mieleen, että päiväkodeissa myös syödään sitä mihin on varaa?
Päiväkodit vetää aika helvetin pienellä budjetilla koko vuoden ja niistä pitäis kaikille päiväkotilaisille kuitenkin joka päiväksi jotain ruokaa tehdä.
Jos haluatte, että se oma Niko-Jessica syö pelkkää todella terveellistä ruokaa, niin ei muuta kuin lahjoittamaan parit miljoonat kaikille päiväkodeille, että voivat tehdä vain terveellistä ruokaa.
Ainiin mutta harvoinpa ketään kiinnostaa muut, kunhan oma Tuula-Olavi syö terveelisesti.
Ruokia ei tehdä päiväkodilla, vaan ne tulevat keskuskeittiöltä. Sama ruoka toimitetaanlähes kaikkiin kunnan kouluihin, vanhustenkoteihin ja muihin laitoksiin.
Tosiaan olen tietoinen siitä, ettei tuollaiselle laitosruualle ole varmastikaan osoitettu suurta budjettia. Päiväkodin aterioiden muuttaminen terveellisempään suuntaan on toki kiinni monista asioista, ja yksi on tietysti se, että budjettia tulisi nostaa.
Koska en tiedä kuinka paljon välipala saa maksaa, en voi ottaa varmasti kantaa siihen, voitaisiinko samalla rahalla välipalasta tehdä terveellisempi. Monissa kaupungeissa kuitenkin, esim. Vaasa ja Helsinki on herätty siihen, että päiväkodi välipalat ovat aivan liian sokeripitoisia, ja pienillä muutoksilla asiaa on korjattu - esim. lettuja, vanukkaita ja sokerisia kaakaoita ei enää tarjoilla, ja makeita marjakiisseleitäkään ei ole enempää kuin kerran viikossa. Noiden herkkujen tilalle on otettu juuri esim. maustamatonta jogurttia marjojen kanssa, kananmunaa, hedelmiä, leipää, juureksia ym. Tuskin noissakaan kunnissa aterioille on annettu yhtään enempää määrärahoja, pienellä budjetilla on vain tehty järkevämpiä valintoja.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne läskit kerätään ihan siellä kotona. Aina on kärryt täynnä sipsukkaa ja kaupassa rynnätään heti ensimmäisenä irtokarkkihyllylle. Jos lapsi syö tilkan kiisseliä välipalalla, niin ei se paisuta lasta läskiksi. Kyllä siellä kotona ahdetaan päivittäin paljon tuhdimmat määrät tavaraa haaviin.
Päiväkodissa harvoin se kiisselimäärä jää tilkaksi, vaan sitä tosiaan saatetaan vetää 2-4 annosta. Tilkassa se sokerimäärä ei ole vielä hurja, mutta 4 annoksessa on. Siihen päälle saatetaan vielä vetää vaikka kuinka monta palaa vaaleaa höttöleipää. Toki tämä on kiinni myös päiväkodin henkilökunnasta - järkevämpää olisi edes antaa ensin leipää, ja sitten sitä suklaakiisseliä jälkkäriksi 1 annos.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä linkki, Sokeri kohta: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/syo_aivosi_virkeiksi
"Hermokudos käyttää energianlähteenä glukoosia. Sitä kuluu seitsemisen milligrammaa minuutissa. Aivot varastoivat osan sokerista, mutta tarvitsevat jatkuvaa täydennystä verenkierrosta. Epäsäännöllinen ruokailu voi laskea verensokeria ja aiheuttaa ärtymystä. Välipalat 2–4 tunnin välein pitävät mielialan korkealla."
Kaksi ääripäätä on: ei juuri ollenkaan hedelmiä /sokeria (aivojen glukoosin saanti liian alhaisella tasolla ja miten elimistö myöhemmin käsittelee sokereita, jos lapsena ei lainkaan ole) tai joku lisää liikaa sokeria (maistuu selvästi epämiellyttävänä rahkassa /kiisselissä, vaikka makuaisti voi olla vähän erilainen ihmisillä). Toki terveellinen ruoka hyvä asia.
Riippuu täysin lapsen iästä /koosta, mutta luulisin että "isommille lapsille" (ettei ole vauva tai erittäin pieni lapsi jolla vielä omat ruokavaliot) pannukakku, suklaapuuro joskus, letut ovat vähän terveellisempi vaihtoehto, kuin jatkuva ylisokeroitu ravintoaineeton mehukiisseli tai huonosti valmistettu rahka, jos verensokerin haluaa pysyvän tasaisena ja hiilihydraattien tasainen imeytyminen. Ei ole pakko tunkea rasvaa kilokaupalla.
Muistan että 80-luvulla oli "traumatisoivaa", kun 1 ainoan kerran luvattiin suklaapuuroa, mutta annos oli minimaalinen (melko vähän sokeria) - varmaan pelättiin hysteerisesti sokeria, rasvaa ja lihomista - toisaalta kiisselit olivat ylisokerisia hyytelömäisiä. Pelkkä juokseva sokerinen neste ja jos se sisältää glukoosisiirappia tms, voi verensokeri kohota yhtäkkiä ja laskea nopeasti alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi monessa perheessäkin syödään päivittäin esim. maustettuja viilejä ja jogurtteja, vaikka niissä on yhtä paljon sokeria, kuin kaupan vanukkaissa. Eli ihan älyttömästi. Täällä päin päiväkodeissakin on välillä noita jogurtteja ja viilejä. Sekin olisi jo iso harppaus, että tarjottaisiin maustamattomia versioita vaikka marjoilla. Tai esimerkiksi sokeroimaton omenasose maustaa kyllä jogurtin lapsen suuhun sopivaksi.
Täällä taas sekoitetaan sokeri ja hiilarit. Ei lapsia tartte karppaajiksi laittaa, mutta liiallinen puhdas sokeri on niin turhaa!
Yööh, en minä näin aikuisenakaan pysty syömään noita maustamattomia versioita, aivan liian happamia, vaikka kuinka laittaisi marjoja yms.. Tuskin kovinkaan moni lapsikaan tottuisi noihin, joten siksi lapsille tarjotaan sitä mikä oletettavasti menee parhaiten alas.
Ja taitaa nuo erilaiset puurotkin alkaa tulemaan lapsilla jo korvista ulos, niin miksi niitä pitäisi lisäillä yhtään enempää? En yhtään ihmettele, ettei aikuisena enää ihmisille maistu puuro, kun lapsena sitä on aamulla, päivällä ja illalla jos jonkinlaista tarjolla ja useimmiten puoliväkisin se pakotetaan syömään. Puuro puuro puuro, missään muualla maailmassa ei tuputeta näin paljon puuroa kuin Suomessa.
Ei minun lapsena tarvinnut syödä puuroa kuin aamulla ja illalla. Ja se oli hyvää. Ja mä myös opin tykkäämään maustamattomista rahkoista, jogurtista ja piimästä. Se että sut opetettiin nirsoksi "en syö" -ihmiseksi ei tarkoita että muista opetettaisiin.
Mua ei ole opetetu nirsoksi "en syö"-ihmiseksi, vaan melkeinpä päinvastoin, kun lapsuudessani 70-80-luvuilla oli PAKKO syödä sitä mitä tarjottiin, oli se paikka sitten koti, päiväkoti tai koulu. Kaikkialla pakotettiin syömään, valinnanvaraa ei ollut, mutta onneksi tänä päivänä saan syödä ihan mitä ikinä haluan ja kukaan ei ole määräilemässä.
Ja kyllä itsekin syön toisinaan puuroa, mutta en todellakaan saisi sitä alas kerran tai kaksi kertaa päivässä joka ikinen päivä. Mutta piimästä, maustamattomista rahkoista ja jugurteista en ole koskaan välittänyt, vaan ne maistuvat suussani oksennukselta, ehkä tämäkin on perua jostain noista lapsuuden pakkosyömisistä. Ainakin muistan, kun erään kerran kaverin äiti tarjosi välipalaksi piimässä uitettuja meloninpaloja ja vessanpyttyynhän me kaverin kanssa ne kaadettiin, kun se makuyhdistelmä oli jotain aivan jäätävän kamalaa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi morjes... Ootte itksekin päiväkodeissanne syöneet ihan varmasti mitä sattuu, ei silloinkaan oo ollut mitään kasvisruokavillitystä. ja ihan normaaleja ihmisistä kasvaa, kyllä ne ylipainot ja muut on ihan jostain muusta kiinni kuin päiväkodin välipalasta. Hei haloo, se on yksi "ateria" vain kasvavan lapsen ruokavaliossa. Ihan ihme houruilua rajottaa lapselta kaikki herkut jonkun kuvitteelisen sokeriloukun vuoksi. Yleensä lapset kuluttaa niin paljon päivässä ettei yksi sokerinen välipala ketään lihota. Aikuisella se voi olla eri juttu, tosin eipä kaikilla sekään.
Lihominenhan ei ole ainut sokerin liiallisen saannin aiheuttama terveyshaitta. Kannattaa tutustustua niihin muihinkin.
Helposti ajatellaan, että se päiväkodin välipalahan on vain pikkumäärä sokeria päivässä, mitä se haittaa. Pienillä lapsilla on päivittäinen suositeltu sokerimäärä, ja se ylittyy helposti - esimerkiksi maustetussa jogurtissa on jo 9 sokeripalan verran sokeria. Parissa desissä päiväkodin kiisseliä on about saman verran. Kuvittele sitten, että lapselle annetaan kiisseliä kolme annosta. 3x9 sokeripalaa = 27 sokeripalaa. Järkyttävä määrä. Tarvitseeko lapsi mielestä oikeasti päivittäin lisättyä sokeria?
Entä onko ok, että välipalassa ei käytännössä ole muuta sisältöä kuin se sokeri, joka vai nostaa verensokerin hetkeksi korkealle, ja sitten se laskee, jolloin lapsesta tulee väsynyt ja kiukkuinen?
Lapsen välipalan pitäisi olla monipuolinen ja sisältää monenlaisi ravintoaineita. Sen pitäisi olla sisällöltään sellainen, että lapsi jaksaa loppupäivän päiväkodissa. Suklaakiisseli ei mielestäni ihan täytä näitä vaatimuksia.
ap
Pala ruisleipää = 1,5 palaa sokeria
Ei siis enää leipää lapsille! Eikä marjoja tai hedelmiä, niissä on itsessään paljon sokeria. Sen sijaan erilaiset lihaleikkeleet ovat hyviä proteiininlähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä siinä sokerissa pelkäät? Ylipainoa? Jos tuo on päivän ainoa sokeri, ei varmasti tule ylipainoa yhdellekkään lapselle. Eiköhän se ole sitten se kaikki muu, mitä syödään, mitä pitää vahtia? Omat lapset olleet kaikki päiväkodissa 1v ikäisestä lähtien, nyt kouluikäisiä, ja kaikki -2 tai -4 käyrällä.
Mun 2-vuotiaana pk:n aloittanut lapsi lihonut vuodessa -1 käyrältä +2 käyrälle. Pituus pysynyt siinä nollakäyrän tuntumassa. Kotona ei olla muutettu ruokailutottumuksia, hiilihydraattitietoisesti kotona mennään. Saa kyllä huomattavasti enemmän hiilaria pk:ssa kuin kotona, aamu alkaa puurolla, leipää joka aterialla, niitä stanan kiisseleitä välipalana jne.
Ja määrissä ei ole mitään kummallista? Tai että elimistö tankkaa kasvupyrähdystä varten? Voisiko olla, että kun elimistö vihdoinkin saa niitä hiilihydraatteja, se tankkaa niitä nyt ihan hulluna. Samoin varmaan lapsi itsekkin, kun on päässyt vihdoin kunnon ruaan makuun ei osaa säädellä määriä yhtään. Mun kokemuksen mukaan (kolme lasta, jokaisella paljon kavereita) lihavimpia ja suurimpia annoksia vetävimpiä on ne lapset, joilla on kotona joku kummallinen dieetti päällä tai karkkipäivä-käytäntö. Normaalia sekasyövää kotonaan saavat lapset ovat mallia pulkannaru ja tunnistavat, milloin ovat kylläisiä, eivätkä ahda itseään ähkyksi.
Juurikin näin.mun lapset on aina saaneet karkkia,keksiä ym makeaa ja sipsiä.koska ovat halunneet.Molemmat mallia hoikka/langanlaiha.Reikiä nolla kummallakin,vaikka poikakin täyttää jo 15. Molemmat terveitä lapsia,ei korvatulehduksia tms.Molemmat ovat myös olleet pk.ssa.Päiväkodissa mua ällöttää lähinnä toi valmisruokien määrä ja lisäaineet.Sokerihömppä on ihan turhaa höpönlöpöä.Kotona myös teen normaalia kotiruokaa,kermalla ja voilla höystettynä,paljon myös kasviksia,hedelmiä.Terveellistä ,vaihtelevaa ruokaa,muu on hömppää.
Ja pahin syöppö on naapurin tyttö,jolla aina rajoitettu karkinsyöntiä,karkkipäivin ja määrää myös.Tosi lihava ja kokoajan teki mieli,söi myös toisten kotona karkit ja pölli jäätelöt omin luvin pakasteesta,kun ei kotonaan saanut.
Jos vanukas on pelkkää sokerihyytelöä ja sitä on paljon, niin kuka sitä syö, saati usein. Jos siihen on käytetty kunnon aineksia ja sitä ennen on vaikka ruokailu, ehkä joskus. Onneksi on edes leipää välipaloissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt paljonko se välipala saa maksaa? Jos olet niin laatisitko malliksi paremman välipalalistan vaikka parille viikolle, niin että kustannukset eivät nouse ja välipalat ovat sellaisia että myös lapsille maistuu. (Kyllä ne klo 17 asti hoidossa olevat ihan oikeasti tarvitsevat välipalan jaksaakseen, eli on maistuvuuden merkitystä ei voi aliarvioida.)
Sokerivälipala ei kyllä jaksamiseen vaikuta muuten kuin negatiivisesti. Parempi vaihtoehto, eikä yhtään kalliimpi, olisi vaikka pala rasvaista juustoa.
Pyysin kahden viikon välipalalistaa jossa on huomioitu täyttävyys ja maistuvuus hinnan lisäksi, ja sinä ehdotat palaa rasvaista juustoa?!? Et voi olla tosissasi!
Kerrotko mitä vikaa on rasvaisessa juustossa välipalana? Se on täyttävää, halpaa ja hyvää.
1) Juustopala on lisuke, ei kokonainen välipala. Sen lisäksi tarvitaan leipää ja tuorepalaa.
2) Tällainen välipala on päiväkodissa jo nykyisin vähintään kerran viikossa, isojen puolella todennäköisesti kahdesti.
3) Suunnilleen puolet lapsista ei tykkää juustosta.
Nimimerkillä lh, työkokemusta päiväkodeista 25 vuotta.
Alue: Aihe vapaa
On ne ajat muuttuneet... silloin kun minä olin päikyssä, äiti oli tyytyväinen ruokiin mitä siellä tarjottiin. Oli joko puuroa tai keittoa. Hyvin harvoin oli mitään makeaa.