Köyhien rahankäyttö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti meni ohi kovaa ja korkealta.

Ei se ole tyhmyyttä, että psykologisesti rasittavassa tilanteessa välillä murtuu isommilla ja pienemmillä tavoilla ja tekee jotain mitä myötätunnottomat ihmiset eivät voi ymmärtää jolleivät itse ole kokeneet.

Se ei ole mikään valuvirhe ihmisessä. Se on ominaisuus. Jos olet onnekas ja juuri se sama paine joka jonkun toisen mursi ei sinulle ollutkaan kestämätön, niin se ei ole syy olla ylenkatseellinen ja tuomitseva. Ei kaikki koe samoja ulkoisia olosuhteita samalla tavalla, etkä muutenkaan voi koskaan tietää toisen kokonaistilannetta. Sullakin on aivan varmasti joku murtumispiste. Ehkä tulisit paremmaksi ihmiseksi jos löytäisit sen, mutta todennäköisesti et.

Jos köyhä tai oikeastaan kuka tahansa ostaa 100 euron hintaisen huulipunan se on tyhmyyttä. Huulipuna on jotain värjättyä vahaa ja rasvaa muoviputkilossa, sellaisesta järkevä ihminen voisi ehkä maksaa pari kolme euroa, jos nyt huulipunan käyttö on välttämätöntä. Todellinen huulipunan arvo lienee joitakin kymmeniä senttejä, hyvin mahdollista että itse putkilo on sisustaa arvokkaampi.

Ylipäätään kaiken maailman kosmetiikat ja naamarasvat ovat huijausta, niillä otetaan rahat pois tyhmiltä. Katteet näissä tuotteissa ovat aivan hirvittävät. Köyhä ei missään tapauksessa voi selllaisia ostaa, jos hän niin tekee hän todistaa olevansa kyvytön pääsemään eroon köyhyydestään. Saippua ja hammastahna ovat halpoja ja jos iho jotain voidetta välttämättä vaatii halvin mahdollinen koostuu kuitenkin samoista raaka-aineista kuin merkkituotteetkin. Tai miksei käytä jotain ruokaöljyä kuten on vuosituhansia tehty.

Murtumispisteestä en tiedä, mutta kun olen omin voimin köyhyydestäni noussut niin uskoisin etten aivan vähällä luovuta. Eikä mielestäni köyhyydestä irti pääseminen edes vaadi kovin paljoa, vain tinkimättömän määrätietoista toimintaa. Tuloja on yksinkertaisesti oltava enemmän kuin menoja - jos tulot ovat pienet menojen on oltava vielä pienemmät.

Kehotan nyt kaikkia köyhiä lopettamaan köyhyytensä. Työ on aloitettava heti, mieluiten jo tänään. Jos tälle päivälle ei tuloja ole enää mahdollista saada, niin suosittelen aloittamaan erittäin tarkan kirjanpidon. Pidin itse ensimmäiset kymmenen vuotta tuloistani ja menoistani - ennen kaikkea menoistani - aivan senttien tarkkuudella olevaa kirjanpitoa siitä mihin olen rahaa käyttänyt. Kirjanpitoni mukaan sain puristettua kulutukseni hieman yli tuhannen euron luokkaan (pl. asumiskulut ja osa ruokakuluista) - ei kuukaudelta vaan koko vuoden ajalta.

Jos tässä oliskin kyse 100€:n meikkituotteesta, mutta tässähän on väitelty voiko köyhä ostaa pyykinhuuhteluainetta joka maksaa n 2€ ja riittää moneen, moneen koneelliseen.

Kyllä, köyhäkin voi ostaa jotain joka maksaa 2€, jos niin haluaa.

Lisäksi koko väittely alkoi siitä että joku maksoi jonkun toisen ostokset, ei kukaan ole sanonut että "köyhän" ostokset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tässä tammikuun ollut ”kokeillaan köyhäilyä” testi meneillään. Aika pienellä ollaan pärjätty. Ei paljoa kahdelta ole ruokaan rahaa mennyt. Kuukauden kulut ovat olleet seuraavat:

Laina: 653e

Vastike: 144e

Sähkö: 103e (lasku 3kk lasku)

Netflix: 11e

Ruoka: 113e

Muut taloustarvikkeet: 22e

Puhelin: 16

Yhteensä: 1062€

Jos ei suuria kuluja huomenna tule niin melko helposti alle 1100€/kk pystytään elämään. Ainoa mitä kuluna puuttuu on vakuutusmaksut. Ne tulevat 3kk välein ja on noin 230€/lasku. Luulen, että kaksi työtöntä aikuista voisi netota jotakin tuon 1100€ luokkaa, jos asunnon vuokra on 700-800€/kk. Varma en ole, kun en ole opintotukia enempää tukia koskaan saanut.

Ruuassa periaatteessa ollaan jouduttu tunkimään lähinnä hedelmissä. Niitä ollaan melko harvoin ostettu. Pääasiallisena ravintona ollut jauheliha, kanasuikaleet, porsaanliha, peruna, riisi, pasta (itse tehty ja ostettu), salaatti, sipuli, paprika, kaali, porkkana. Vesi ollut juomana. Jauhelihaa ollaan syöty enemmän kuin yleensä ja kanaa vähemmän kuin normaalisti. Lohta ei olla ostettu vaan kalana on ollut tonnikala ja kalapuikot. Leipiä ei olla ostettu vaan ollaan tehty itse. Pastatkin ollaan itse tehty. Itse tekeminen vaatii vaivaa, mutta sillä säästää melko paljon rahaa ainakin leipien suhteen.

Toki eihän tässä ole vaatteita tai mitään isoa ostettu. Ei meillä muutenkaan mitään shoppailua olle koskaan harrastettu vaikka ihan kivasti tienataan (nettotulot yhteensä n. 5000€/kk

Otapa yksi nolla nettotuloista pois ja kokeile uudestaan. Tai jos teitä kaksi on niin 2x518€/kk.

Ja ehdottomasti tätä kokeilua pitää jatkaa vähintään vuosi KOSKEMATTA säästyneisiin rahoihin.

Eli palkasta heti käyttötilille tuo 1100€/kk ja Kelan as.tukilaskurilla laskettu asumistuki noilla työttömän rahamäärällä laskettuna.

Ja tosiaan, mihinkään säästöihin ette koske koko vuoden aikana.

Tulkaa sitten kertomaan kuinka hyvältä tuo vuosi tuntui, kun elää alimmalla tuella, kodinkoneet hajoaa, hammaslääkäriin ja lääkkeisiin ei riitä rahat yms yms....

Jatkakaa sitä samaa sitten vaikkapa parivuotta putkeen niin voitte ehkä hieman tietää miltä tuntuu olla työkyvyttömänä joka ei pääse eläkkeelle eikä saa enää sairauspvrahaa joten saa työmarkkinatukea...

Teillä on sentään töitä, eli aktiivimalli ei koske teitä. Tosin voittehan 3 kk den välein pudottaa käytettävissä olevia tuloja n. 60 euron verran...

Kuulostaako vielä kivalta pihistely/köyhäily kokeelta?

Tiesittehän että Suomessa elää noin aika monta tuhatta ihmistä....

Hep, täällä toinen työkyvytön joka kans roikkuu työmarkkinatuella. Kun ei ketään hoitotahoa kiinnosta. Sitä on tämän päivän Suomi. Näin menty jo hiukan yli 10 vuotta.

Itse elän virallisesti köyhyysrajalla ja näin moraalisesti alempiarvoisena köyhälistön edustajana omistan todellakin Applen läppärin ja Iphonen, juon alkoholia säännöllisesti ja syön roskaruokaa silloin tällöin. Minulla on varaa jopa joihinkin harrastuksiin ja omaan autoon. En tosin elä pääsääntöisesti tuilla vaan osa-aikatyöllä. Noin sata euroa jää vielä säästöön joka kuukausi, jos ei ole ylimääräisiä kuluja. Todellakin ostan huuhteluainetta kaupastai! Lehtiä en tilaa, koska saan riittävästi uutisia luettua ilmaiseksikin.  Asun yksin tilavassa kaksiossa, jonka vuokra on noin puolet tuloistani. Aina ei ole toki rahaa ylimääräisiin rientoihin ja ulkomaille pääsee melko harvoin. Ei ole myöskään varaa tietenkään kovin kalliisiin vaatteisiin eikä autoon yms. mutta asia ei ole minua juuri koskaan haitannut.  Voisin elää säästäväisemminkin, mutta se koettelisi mielenterveyttä jo liikaa. En takuulla käytä sen huonommin rahaa kuin parempituloisetkaan ihmiset, minulla on vain sitä vähemmän. Tällöin pienetkin väärät valinnat ja riippuvuudet kostautuvat moninkertaisesti verrattuna parempituloisiin, joilla on enemmän taloudellista liikkumavaraa. 

Vierailija kirjoitti:

Huuhteluaine..tuo himoittava tuote, jolla köhä peittää uffilta hankittujen rättiensä ummehtuneen hajun.

Oletteko huomanneet että jotkut ihmiset haisevat vintille...hajusta köyhän tunnistaa

Ruusulta tuoksuva köyhä yrittää huijata , eikä ymmärrä paikkaansa

Ei kannata kuitenkaan niin vahvan tuoksuista huuhteluainetta ostaa, että se aiheuttaisi köhän.

Vierailija kirjoitti:

 Köyhien pitäisi saada rahan sijaan KELAn prepaid maksukortteja, joita työssäkäyvät voisivat sitten ostaa kaupan edustalla -10% alennuksellea Köyhä voisi sitten ostaa käteisellä kaljaa, makkaraa ja savukkeita. Siis tuotteita, joita ei ehkä muuten pystyisi ostamaan KELA:n prepaid maksukortilla.

 Köyhä on köyhä, koska elämänhallinta on hukassa.  Yhteiskunta voisi opetaa Prepaid maksukorteilla, miten eletään ihmisiksi.

 Lisäksi köyhille annettava suora rahallinen tuki on myös tukea huumekaupalle. Prepaid kortit auttaisivat suitsimaan huumekauppaa ja viinatrokarien bisneksiä.

En osta koskaan kaljaa, makkaraa, savukkeita tai huumeita. 

Pitänee muuttaa elintapoja.

t. Köyhä pitkien syöpähoitojen vuoksi

Köyhänä joutuu joka päivä mittauttamaan arvojaan; kun on kaupassa, on miettittävä lähes joka ikisen ostoksen kohdalla, että "kumpaa arvostan enemmän: säästän 1,33€ rahaa, kun ostan tämän 0,67€ maksavan ruisleivän. Vai arvostanko hyvän makuista leipää enemmän, se tosin maksaa 2,00€"

Tähän väliin hyvin toimeentulevat tulevat neuvomaan, kuinka helppoa se valinta on. Ikään kuin asiassa painaisi vain raha. Kun jomman kumman valinnan sitten tekee, se voi tuntua väärälle. Mutta rikkaat osaa nää valinnat. 

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä joutuu joka päivä mittauttamaan arvojaan; kun on kaupassa, on miettittävä lähes joka ikisen ostoksen kohdalla, että "kumpaa arvostan enemmän: säästän 1,33€ rahaa, kun ostan tämän 0,67€ maksavan ruisleivän. Vai arvostanko hyvän makuista leipää enemmän, se tosin maksaa 2,00€"

Tähän väliin hyvin toimeentulevat tulevat neuvomaan, kuinka helppoa se valinta on. Ikään kuin asiassa painaisi vain raha. Kun jomman kumman valinnan sitten tekee, se voi tuntua väärälle. Mutta rikkaat osaa nää valinnat. 

Ostin kirppikseltä leipäkoneen vuosia sitten. Maksoin muistaakseni 10 e.

Raaka-aineet sis sähkö maksaa n 0,50 e.

Kun ei tyrkkää siemeniä tai pähkinöitä joukkoon.

Aikaahan siinä menee, mutta laitan kuivat aineet valmiiksk. Kun tulen kotiin ja käynnistän, on aikaa kulunut alle 20 sek.

Tapahtui 2000 luvun alussa. Mieheni isoäiti sai hoitopaikan ja suvussa päätettiin asunto laitetaan aikanaan myyntiin.

Koska kaikli tulot nostivat hoitomaksuja, muutimme miegeni kanssa mummon asuntoon.

Dementia oli jo pitkällä, anoppini sanoi tyhjentäkää asunto, kaikki tarpeellinen on jo viety.

Silloin huutis eli kulta-aikaa ja myimme kaikki huonekalut ja kalleimmat tavarat muutamassa kuukaudessa. Ovikello soi päivittäin ja kauppoja tehtiin tuhansia.

Kesä asuttiin Hietsussa ja muilla kirppiksillä ja tavara ei tuntunut loppuvan vaan lisää tuli koko ajan.

Kaikki rahat ohjattiin säästötilille, mutta tietty käteiskaupassa rahaa jäi lompakkoon.

Muutimme asuntoon kevättalvella ja joulun jälkeen mummo kuoli. Tällöin asunnossa oli enää vain meidän tärkeimmät tavarat, se karsimisvimma siirtyi myös meidän tavaroihin.

Asunto sitten myytiin ja me muutimme pois. Tilillä oli , tietenkin muitakin säästöjä tuli, kun vapaa-aika meni myymiseen, asunnon käsiraha.

Muutimme 100 neliön kolmiosta lähes saman kokoiseen kolmioon. Meidän koko omaisuus mahtui sillä hetkellä pieneen pakettiautoon.

Kesti hyvin kauan saada oikeat huonekalut, kun halusin juuri täydellisen.

Sen vuoden jälkeen ei ole tarpeetonta näkynyt.

Nuorin lapsi kun ei enää tarvinnut vaunuja, lähti ne seuraavana päivänä myyntiin.

Karsimista teen pari krt vuodessa ja jos tarpeetonta tulee vastaan, se laitetaan heti sivuun. Myös ostaminen on vaikeaa, kun mitään en tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enneminkin ihmeteltiin, miksi ylipäätään ostaa huuhteluainetta. Turhaa ympäristön pilaamista. Eikä huhteluaine ole ihmisellekään välttämättä hyväksi. Puhdas vaate on parempi kuin huuhteluaineella kyllästetty.

Koppura vaate ei kyllä tunnu kauhean mukavalta muutenkin talven kuivattamalla iholla.😒

Mikä koppura? Huuhteluainetta en ole käyttänyt kymmeneen vuoteen eikä ikinä ole vaatteet koppurassa. Laitat siis liikaa pesuainettakin jos noin. Ja hei mä keksin, osta huuhteluaineen sijasta kropparasvaa, ei ole iho kuiva. T. Atoopikko joka ei siedä yhtään ylimääräistä kemikaalia iholla, pyykinpesuaineet hankitaan hajusteettomina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä joutuu joka päivä mittauttamaan arvojaan; kun on kaupassa, on miettittävä lähes joka ikisen ostoksen kohdalla, että "kumpaa arvostan enemmän: säästän 1,33€ rahaa, kun ostan tämän 0,67€ maksavan ruisleivän. Vai arvostanko hyvän makuista leipää enemmän, se tosin maksaa 2,00€"

Tähän väliin hyvin toimeentulevat tulevat neuvomaan, kuinka helppoa se valinta on. Ikään kuin asiassa painaisi vain raha. Kun jomman kumman valinnan sitten tekee, se voi tuntua väärälle. Mutta rikkaat osaa nää valinnat. 

Ostin kirppikseltä leipäkoneen vuosia sitten. Maksoin muistaakseni 10 e.

Raaka-aineet sis sähkö maksaa n 0,50 e.

Kun ei tyrkkää siemeniä tai pähkinöitä joukkoon.

Aikaahan siinä menee, mutta laitan kuivat aineet valmiiksk. Kun tulen kotiin ja käynnistän, on aikaa kulunut alle 20 sek.

Tämä kirpparijankutus alkaa ottamaan päähän pikkuhiljaa.

No, mä itse asun Helsingissä ja täällä on toki paljon kirppareita, mutta onko vaikea ymmärtää, että muualla Suomessa ei välttämättä ole?

Lähimmälle kirpparille voi olla matkaa 100km ja tavara ala-arvoista rääsyä.

Käyn paljon kirppareilla, leipäkoneeseen en ole törmännyt.

En ole köyhä, mutta ymmärrän mitä köyhyys on. Ihan helvetin epäreilua toitottaa tuota kirppareilla käymistä. Ei ne mitään aarreaittoja ole. Ja kirppareilla vaeltaminen ei ole yhtään mukavaa, jos se on ainoa mahdollisuus selvitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänä joutuu joka päivä mittauttamaan arvojaan; kun on kaupassa, on miettittävä lähes joka ikisen ostoksen kohdalla, että "kumpaa arvostan enemmän: säästän 1,33€ rahaa, kun ostan tämän 0,67€ maksavan ruisleivän. Vai arvostanko hyvän makuista leipää enemmän, se tosin maksaa 2,00€"

Tähän väliin hyvin toimeentulevat tulevat neuvomaan, kuinka helppoa se valinta on. Ikään kuin asiassa painaisi vain raha. Kun jomman kumman valinnan sitten tekee, se voi tuntua väärälle. Mutta rikkaat osaa nää valinnat. 

Ostin kirppikseltä leipäkoneen vuosia sitten. Maksoin muistaakseni 10 e.

Raaka-aineet sis sähkö maksaa n 0,50 e.

Kun ei tyrkkää siemeniä tai pähkinöitä joukkoon.

Aikaahan siinä menee, mutta laitan kuivat aineet valmiiksk. Kun tulen kotiin ja käynnistän, on aikaa kulunut alle 20 sek.

Oletko laskenut, mitkä on leivän todelliset kulut, kun huomioidaan sähkö? Leipäkoneet ovat sähkösyöppöjä ja voi verrata saunan kiukauseen ja tuloksena on hyvin pieni leipä, toisin kuin jos se paistettaisiin uunissa, jolloin voi hyödyntää ylläpito lämpöä.

Kommentti 170.

Ihanko oikeasti ajattelet, että köyhien pitäisi myydä mummojen ja muiden sukulaisten omaisuutta huutiksessa tai kirppispöydällä ja näin saisivat rahaa säästöön ja omistusasunnon.

Eikös tuo ole jo rikollista toimintaa, jos kuolinpesä on useampi henkilö ja vain yksi osakas antaa siihen luvan.

Vai mikä on kirjoituksen pointti?

Muakin ärsyttää nykyään nämä neuvot että mene kirpparille. Löysin sieltä toki paljon käyttökelpoista tavaraa, kun lapset oli pieniä, mutta nykyään käynnit lähinnä ahdistaa. Viimeisen 20 kerran aikana en ole löytänyt mitään. Olen kierrellyt eri kirppareita tosi aktiivisesti ja tuntuu, että sinne viedään vaan roskiskamaa. Lasten nuhruinen huppari 8 e, vähän rikkinäiset housut 3 e. Kaupasta saa samaan hintaan alesta uutta ja ehjää.

Jatkan toki käyntejä mutta mitään aarreaittoja ne ei todellakaan ole.

Köyhien rahankäytölle ominaista on, että he muodostavat pääosan R-kioskin yms. ylihinnoiteltujen (esim. huoltoasemien liikennemyymälät?) asiakaskunnasta.

Siis juuri sellaisten paikkojen, joissa heidän ei olisi syytä asioida :>

Lisäksi he jättävät kaupassa kuitin aina ottamatta (varsinkin pelkkien olut ja tupakkiostostensa yhteydessä). :>

Vierailija kirjoitti:

Köyhien rahankäytölle ominaista on, että he muodostavat pääosan R-kioskin yms. ylihinnoiteltujen (esim. huoltoasemien liikennemyymälät?) asiakaskunnasta.

Siis juuri sellaisten paikkojen, joissa heidän ei olisi syytä asioida :>

Lisäksi he jättävät kaupassa kuitin aina ottamatta (varsinkin pelkkien olut ja tupakkiostostensa yhteydessä). :>

Ja sinullako löytyy tästä ihan tutkimustietoa, vain perustuuko se ihan olettamukseen.

Käyn päivittäin syömässä lounaan huoltoasemalla, enkä ole itse tehnyt vastaavaa havaintoa.

Ja ennen kuin alat syyllistää, en ole köyhä.

Lyöpä faktat pöytään.

Mielenkiinnosta avasin ketjun, kun oli herättänyt näin paljon keskustelua.

Taidan olla jotenkin outo, kun en mä katsele toisten ostoksia enkä kaupassa edes tiedä kuka on köyhä, rikas tai jotain siltä väliltä. Pikkasen ehkä hirvittää, että joku tekee minusta jotain johtopäätöksiä sen perusteella, mitä ostoskärryissäni on. Onneksi nykyään käytän keräyspalvelua ;)

Jatkakaa, olkaa hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhien rahankäytölle ominaista on, että he muodostavat pääosan R-kioskin yms. ylihinnoiteltujen (esim. huoltoasemien liikennemyymälät?) asiakaskunnasta.

Siis juuri sellaisten paikkojen, joissa heidän ei olisi syytä asioida :>

Lisäksi he jättävät kaupassa kuitin aina ottamatta (varsinkin pelkkien olut ja tupakkiostostensa yhteydessä). :>

Ja sinullako löytyy tästä ihan tutkimustietoa, vain perustuuko se ihan olettamukseen.

Käyn päivittäin syömässä lounaan huoltoasemalla, enkä ole itse tehnyt vastaavaa havaintoa.

Ja ennen kuin alat syyllistää, en ole köyhä.

Lyöpä faktat pöytään.

Joutunen täsmentämään sen verran, että huoltoasemienkin kohdalla tarkoitin niissä myytäviä tuotteita, en niiden lounaksia :>

Tosin, en ole tietoinen lounaksien hintatasosta. Ne voivat olla ihan kohtuuhintaisiakin huoltoasemilla?

Ihmettelen eniten sitä miten Seiskalehden ulosottojulkkiksilla on aina kädessään 1000-5000 euron arvoinen merkkilaukku. Otettu vipeillä vai onko edes aitoja

Mistä ulkopuolinen näkee huoltoasemalla onko siellä asioiva köyhä?

Miten määrittelet ihmisen taloustilanteen noin niinkuin päällisin puolin? Kun asiakkaat maksaa ostoksensa kassalla?

Kuka niistä on köyhä ja kuka ei?

Vierailija kirjoitti:

Jäätelöketjussa ihmeteltiin miten köyhällä on varaa ostaa kallista huuhteluainetta.

Onko osalla köyhistä hukassa rahan käyttö?

Millaisia on oikeasti köyhän rahan käyttö?

Opiskelija rahat olivat tiukilla ja ei tullut mieleenkään ostaa huuhteluainetta tai tilata lehtiä.

Kuka ja missä sanottiin että äiti oli köyhä?

Tyhmäkin köyhä olisi tehnyt erilaiset ostokset. Esim litran jäätelöä?

Hän lupasi maksaa tälle avuntarjoajalle takaisin. Kyllä hänellä oli rahaa mutta ei SILLÄ kortilla.