Vanhusten perhekoti,kukaan ei valvo niitä

Kyllä kunta/ kaupunki valvoo myös perhekoteja.

Heh-heh,oikeasti et voi olla noin naivi. Jos joku tarkastaja joskus käy,siitä ilmoitetaan etukäteen,jolloin ehditään laittaa kulissit pystyyn ja näytelmä valmiiksi.

Olen pahoillani mummosi kohtalosta. Oma äitini oli kunnan hoivakodissa. Myös tuosta ajasta jäi paljon ikäviä muistoja, joten osaan ehkä aavistaa, mitä nyt tunnet. Olen seurannut sen jälkeen paljon julkista keskustelua, koskien osaa vanhusten hoivapaikoista. Minusta sinun kannattaisi ottaa itse yhteyttä aluehallintovirastoon, joka ainakin valvoo sekä kunnan että yksityisten tuottamia palveluita. Tunnen muutaman tapauksen, missä omaiset tekivät kantelun joidon tasosta ja hoivakoti joutui muuttamaan käytäntöjään.

Valitettavaa todellisuutta vanhustenhoidossa. Soteuudistus vain pyrkii apinoimaan sitä järkyttävän kovaa rahanteon henkeä myös kunnallisissa hoitolaitoksissa. Mahdollisimman pienellä hoitajamitoituksella mahdollisimman monta vanhusta. Laitossijoitus tarkoittaa käytännössä elinkautista. Et todellakaan pysty vaikuttamaan kenen kanssa "lusit" viimeiset päiväsi. Mukana on aggresiivisia, ilkeitä jopa vaarallisia asukkaita. Hoitajat kun kaiken ohella puunaavat eritteitä pinnoista, tomivat ylipalkkattuina tiskikoneen täyttäjinä/ tyhjääjinä paimentavat sitä isoa laumaa huonokuntoisia asukkaita. Aina siinä valitettavasti joutuu välillä kääntämään jollekin näistä asukkaista selkänsä kun avustaa jotain toista. Parhaamme yritämme, mutta luodut reunaehdot ovat kovat.

Kannattaa äänestää Kokoomusta....

Köyhät joutuu vaivaistaloon. Olisitte rikastuneet.

Etkö käynyt katsomassa mummoasi, kun vasta jälkeenpäin tuli yllätyksenä?

Sen vuoksi sitä laitoksessa olevaa omaista kannattaa käydä päivittäin tai vähintään useita kertoja viikossa katsomassa! Tätä omaista kannattaa viedä ulos, tarjota hänelle jonkinlaisia elämyksiä! Ruokailla yhdessä, viedä teatteriin, käyttää ulkoilemassa, kuunnella lintujen lauluja ja vaikka olla ihan vain seurassa!

Ei sitä hommaa kannata jättää palkattujen, ylikuormitettujen hoitajien varaan! Samalla näillä vierailuilla voi varmistaa, että perusasiat on varmasti kunnossa.

Hyvänen aika: jättääkö joku tosissaan oman läheisensä johonkin hoitokotiin ja sitten kuoleman jälkeen aloittaa tällaisen jankkaamisen? Eikö se ole heijastusta omasta huonosta omastatunnosta? Kun ei tullut koskaan köytö sitä mummelia katsomassa?

Kyllä varmaan kävi katsomassa,mutta kokeilepa itse noissa paikoissa valittaa omaisesi hoidosta,niin siitä vasta alkaa kiusaaminen ja rääkkääminen. Ei Suomessa uskalla valittaa,ennen kuin on kuolema korjannut pois. Oma mummoni on Lohjalla pienessä mökissä ”perhekodissa” ja vaistoan,että kaikki ei ole hyvin ja mummo on surullinen,mutta mitä voin tehdä? Alkaa valittaa mutu-tuntumalta? Aivan kauhea tilanne,en pysty nukkumaan öisin,kun mietin kaikkea mitä mummo joutuu kokemaan. Paikan lähellä asuva työkaveri kertoo,että siellä käy koko ajan ambulansseja ja paloautoja,eli mitä oikein tapahtuu?

No hei, miettikääpä hetkeksi sitä, millainen aines omasta ikäluokastasi hakeutui lähihoitajaksi jne matalapalkatulle hoitoalalle?

Nii-in.

Sen vuoksi olen itse jo alkanut säästää omia vanhuuden päiviäni varten.

Lisäksi miettinyt tarkasti oman eutanasiasuunnitelmani mikäli tulevaisuus näyttää lohduttomalta. En tahdo maata p*skavaipoissa itseäni tyhmempien armoilla eloni viimeisinä vuosina ja odottaa vapauttavaa kuolemaa tiedottomana tilassa.

Huolestunut. kirjoitti:

Etkö käynyt katsomassa mummoasi, kun vasta jälkeenpäin tuli yllätyksenä?

Seitsemäs viesti (vasta!) oli se tuttu: jotenkin tässä pitää ap:ta päästä mollaamaan, ei viitsi itse asiasta puhua. Av:lla jotkut asiat eivät muutu.

Anteeksi nyt,mutta asun 45 km päässä,olen itse vuorotyössä käyvä kolmen lapsen äiti,missä välissä minä tuon kaiken mummolle tein? Kävin kyllä joka viikonloppu ja vein herkkuja ja kampasintukkaa,vaikka mummo ei enää tiennyt kuka olen. Nyt on oloni vielä pahempi,kun aletaan syyllistää,kiitoksia vain.

Olet oikeassa,eivät ole hoitajat samaa luokkaa,kuin ennen. Suuri osa on elämäänsä pettyneitä luusereita,jotka eivät missään muussa pärjänneet. Kas,no,lähihoitajaksi sitten....

Ylipainoisia,hitaasti laahustavia,valmiiksi vihamielisiä tapasin äitini hoitopaikassa. Yksi

50:stä hoitajasta oli aidosti ystävällinen,onneksi hän sattui äidilleni.

Tuleva vanhus sinäkin kirjoitti:

Kyllä varmaan kävi katsomassa,mutta kokeilepa itse noissa paikoissa valittaa omaisesi hoidosta,niin siitä vasta alkaa kiusaaminen ja rääkkääminen. Ei Suomessa uskalla valittaa,ennen kuin on kuolema korjannut pois. Oma mummoni on Lohjalla pienessä mökissä ”perhekodissa” ja vaistoan,että kaikki ei ole hyvin ja mummo on surullinen,mutta mitä voin tehdä? Alkaa valittaa mutu-tuntumalta? Aivan kauhea tilanne,en pysty nukkumaan öisin,kun mietin kaikkea mitä mummo joutuu kokemaan. Paikan lähellä asuva työkaveri kertoo,että siellä käy koko ajan ambulansseja ja paloautoja,eli mitä oikein tapahtuu?

”Kävi katsomassa”? Tarkoittaen siis mitä?

Siis kävi istumassa pari minuuttia mummon vieressä ja poistui nopeasti paikalta naama näkkärillä? Vai oli paikalla tunteja, vei mummoa pois laitoksesta, tarjosi mummolle jotakin elämyksiä, oli läsnä?

Lisäksi: niistä mummon asioista voi kysyä ja keskustella hoitohenkilökunnan kanssa ihan neutraalistikin! Ei aina tarvitse ”valittaa”. ”Miten on mennyt? Onko mummo saanut nukuttua? Miltä tilanne näyttää? Onko lääkitystä riittävästi tai liikaa?”

Oletko edes ymmärtänyt kysyä mummon hoitosuunnitelmasta?

Lisäksi omainen voi aina tarjota apuaan, kysyä miten voisi mummon hoidossa itse henkilökuntaa auttaa? Miten voit läsnäollessasi olla avuksi ja varmistaa että mummolla on hyvä olla? Voisitko viedä mummoa vaikka ulos pyörätuolilla ulkoilemaan? Tai kirjastoon? Ihmisten seuraan? Pois tutuista ympyröistä? Kotiisi vierailulle?

Et pysty nukkumaan öisin? Ja senkö luulet mummosi vointia parantavan, että mietit öisin asioita? Tee nyt hyvä ihminen jotakin: mene paikalle, osallistu, tarjoa apuasi! Kohta voi olla jo liian myöhäistä ja huomaat tuhlanneesi aikaa turhaan asioiden kotona pohtimiseen!

Juu, mekin kävimme tutustumassa erääseen "perhekotiin". Mainostettiin kovasti, miten vanhukset saavat aina halutessaan saunoa ja käydä ulkoilemassa. Sitten alkoi kiertokäynti ja samalla tuli myös esiteltyä sauna: löylyhuone oli kattoaan myöten täynnä kaikenlaista rojua, mm. ulkokalusteiden pehmusteita. Ilmeisesti dementikot eivät muista koko saunan olemassaoloa eikä henkilökunta vahingossakaan muistuta.

Ihan vinkkinä: kannattaa välillä käydä vanhainkodissa tapaamassa omaisia johonkin muuhun kuin totuttuun aikaan. Emme asuneet samalla paikkakunnalla, joten ehdimme käydä vain viikonloppuisin. Silloin sukulainen oli siististi puettuna odottamassa ja kaikki päällisin puolin kunnossa. Kerran mieheni työmatka sattui suuntautumaan samalle paikkakunnalle kesken viikon, ja hän pääsi käymään vanhainkodissa arkipäivänä. Sukulainen makasi likaisena ja hoitamattomana omassa sängyssään päällään toisen potilaan monta kokoa liian pienet vaatteet. Hoitajalta lipsahti, että sukulainen on nyt päästetty noin siivottomaan kuntoon, "kun emme osanneet odottaa vierailijoita." 

Kaduttaa ja itkettää kirjoitti:

Anteeksi nyt,mutta asun 45 km päässä,olen itse vuorotyössä käyvä kolmen lapsen äiti,missä välissä minä tuon kaiken mummolle tein? Kävin kyllä joka viikonloppu ja vein herkkuja ja kampasintukkaa,vaikka mummo ei enää tiennyt kuka olen. Nyt on oloni vielä pahempi,kun aletaan syyllistää,kiitoksia vain.

Jep.

Eli huono omatuntohan siellä nyt kolkuttaa. Ja syyllinen pitää toki löytää aina itsensä ulkopuolelta. ”Ei saa syyllistää, tulee ikävä olotila!”

Kysypä itseltäsi, miksi itse valitset syyllistyä näistä asioista? Ihan aiheesta? Kukaan muu ei ole vastuussa sinun tunteistasi kuin sinä itse.

Tuleva vanhus sinäkin kirjoitti:

Kyllä varmaan kävi katsomassa,mutta kokeilepa itse noissa paikoissa valittaa omaisesi hoidosta,niin siitä vasta alkaa kiusaaminen ja rääkkääminen. Ei Suomessa uskalla valittaa,ennen kuin on kuolema korjannut pois. Oma mummoni on Lohjalla pienessä mökissä ”perhekodissa” ja vaistoan,että kaikki ei ole hyvin ja mummo on surullinen,mutta mitä voin tehdä? Alkaa valittaa mutu-tuntumalta? Aivan kauhea tilanne,en pysty nukkumaan öisin,kun mietin kaikkea mitä mummo joutuu kokemaan. Paikan lähellä asuva työkaveri kertoo,että siellä käy koko ajan ambulansseja ja paloautoja,eli mitä oikein tapahtuu?

Juuri noinhan se menee, että kun valittaa omaisen hoidosta (jonka laatuun hoitaja voi vaikuttaa näillä resursseilla kovin vähän) niin hoitajat alkavat kiusaamaan ja rääkkäämään. Eihän hoitajiksi hakeudu muita kuin mielipuolisia sadisteja.

Mistä tämä hoitajaviha oikein kumpuaa?

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi sitä laitoksessa olevaa omaista kannattaa käydä päivittäin tai vähintään useita kertoja viikossa katsomassa! Tätä omaista kannattaa viedä ulos, tarjota hänelle jonkinlaisia elämyksiä! Ruokailla yhdessä, viedä teatteriin, käyttää ulkoilemassa, kuunnella lintujen lauluja ja vaikka olla ihan vain seurassa!

Ei sitä hommaa kannata jättää palkattujen, ylikuormitettujen hoitajien varaan! Samalla näillä vierailuilla voi varmistaa, että perusasiat on varmasti kunnossa.

Hyvänen aika: jättääkö joku tosissaan oman läheisensä johonkin hoitokotiin ja sitten kuoleman jälkeen aloittaa tällaisen jankkaamisen? Eikö se ole heijastusta omasta huonosta omastatunnosta? Kun ei tullut koskaan köytö sitä mummelia katsomassa?

Se on ns yksi hyvän hoidon laatukriteeri että vanhus pääsisi vähintään kerran viikosssa ulos. Miten kukaan kuvittelee että kaksi hoitajaa kärrää 12 asukasta ulos? Ja vaikka näistä vain toinen veisi yhden asukkaan kerrallaan, osastolle jäävälle jää vastuu niistä 11 muusta.

Tuleva vanhus sinäkin kirjoitti:

Paikan lähellä asuva työkaveri kertoo,että siellä käy koko ajan ambulansseja ja paloautoja,eli mitä oikein tapahtuu?

Vanhat ihmiset nyt saavat ylipäätään enemmän mm. sairaskohtauksia. Sellaiset hoidetaan sairaalassa, ei perhekodeissa tai vanhainkodeissa.

Termit kuntoon. Ikäihmisten perhehoito (perhekoti) tapahtuu hoitajan kodissa ja saa olla korkeintaan 4 asukasta, jos hoitajina pariskunta, määrä voi olla vähän isompi. Tätä valvotaan ja hoitajat käyvät pakollisen koulutuksen. Tämä on useimmiten inhimillistä ja hyvää hoitoa. Perhehoitaja ei ole työsopimussuhteessa kuntaan, vaan saa hoitopalkkion ja kulukorvauksen kustakin hoidettavasta.

Ap:n mummo lienee ollut jossain yksityisessä hoitokodissa. Juu ne on bisnestä ja vaikka kaunista puhutaan niin... No, on myös hyviä paikkoja, en sillä. Mutta bisnes menee AINA raha edellä.

Tätä se yksityistäminen tekee...