Kielenrikastamisketju! Kirjoita suomenkielinen sana, jota ei enää käytetä.
Yläpeukuta, jos tiedät sanan merkityksen ja alapeukuta, jos sana on tuntematon. Aloitan: KOHVA
Kommentit (338)
Toivotaan että tulevaisuuden suomessa kenenkään ei tarvitse enää syödä pipoa.
Äimäneula on ainakin iso neuka jonkin paksun kankaan tai nahan ompelemiseen, muistaakseni käyrä.
Mä rakastan ja viljelen näitä ranskasta väännettyjä vanhoja nimityksiä:
nesessääri (toilettilaukku sanasta necessaire)
retuliini (violetti sanasta gredelin)
rotvalli (jalkakäytävän reuna, sanasta trottoir)
Vierailija kirjoitti:
Mäystin on vanhanaikainen nahkainen suksiside, ja porkat on suksisauvan päässä oleva kiekko, joka esti sen uppoamisen lumeen. Molemmat käytännössä yuttuja :-)
Ei ole. Porkka on toinen nimitys koko suksisauvalle. Se sauvan alaosassa oleva pyöreä osa on sompa.
Kylmiö
Osuuskauppa
Autopuhelin
Seimi
Lastentarha
Köyhäinapu
yya-sopimus
shekkivihko
enstex-haalari
Nämä olivat lapsuudessani 70-luvulla vielä ihan yleisessä käytössä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äimä.
En tiedä, mitä äimä tarkoittaa, mutta itse käytän usein sanontaa 'olla äimän käkenä' ja sen tarkoituksen tiedän.
Alun perin äimä oli iso neula, jota käytettiin nahan ompeluun. Siinä on iso pyöreä reikä, joka on kuin aukioleva käenpojan suu. Ja hämmästyneellä ihmisellä (joka on siis äimän käkenä) on samalla lailla suu auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kooli, esimerkiksi sokerikooli.
No tuossa käytössä sitä vielä kuulee mutta nuoremmat eivät tunnu muuten käyttävän. Meillä on kaapissa ja aina käytössä kaikenlaisia lasisia ja muista materiaaleista tehtyjä isompia kooleja edelleen. Niissä on "maailman sivu" vatkattu, sekoitettu, hämmennetty sekä säilytetty että tarjolle asetettu ruokaa.
Ekan ikioman sekä edelleen käytössä olevan ison, hyvän, lasisen koolin ostin Ikaalisten vanhan kauppalan isosta kaupasta joskus 70-luvun lopussa esiteininä odotellessani bussia millä kotiin koulun jälkeen. Oli se hyvä, kun senkin ikäinen näki jo siinä olevan hyvän koolin. Hihi. Siinä on moni kakkutaikina tehty ja moni salaatti tarjottu, monet marjat ja sun muut perattu <3
Kooli on ja oli myös saunassa oleva peseytymiseen tarkoitettu astia. Tämä ainakin Kainuussa.
Siis ruotsin sanasta skål, malja.
Pula (pettänyt jää, avanto - "olla pulassa/joutua pulaan" -sanonta tulee juuri tästä)
#Puolinen.
Nykyisin "lounas".
Olen törmännyt sanaan lukiessani P.G.Wodehousen kirjojen vanhoja suomennoksia 30-50-luvuilta (kirjoittanut mm unohtumattomasta hovimestari Jeevesistä).
Niissä "puolisen" nauttiminen on tärkeä tapahtuma, usein paikkana Lontoon eksklusiivisimmat "herrasmiesklubit".
Vierailija kirjoitti:
N**k*ri sana oli käytössä mm. koulukirjoissa, joilla kuvattiin tummaihoisia. Nyt sen käyttäjä on hullu tai rasisti tai molempia.
Idiootti ja imbesillikin ovat vanhoja lääketieteellisiä termejä, mutta jos nyt kutsuisi esim. kehitysvammaisia idiooteiksi, niin kyllä silloinkin sen sanojaa helposti hulluna tai vähintäänkin hemmetin epäkohteliaana pidettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan ja viljelen näitä ranskasta väännettyjä vanhoja nimityksiä:
nesessääri (toilettilaukku sanasta necessaire)
retuliini (violetti sanasta gredelin)
rotvalli (jalkakäytävän reuna, sanasta trottoir)
Nuo ovat ruotsin kautta suomeen tulleet.
Neccesaire tarkoittaa tarpeellista ranskaksi ja un nécessaire tarkoittaa mitä vaan työkalu tms. laukkua., ei vaan meikkipussia.
Gris de lin (pellavanharmaa) muuttui ruotsissa muotton gredelin, joka ei nykyisin ole enää paljon käytössä, muuta kuin kuuluisassa lastenkirjassa, jossa on Tant Gredelin.
Trottoir on paikka jolla taapertaa (se trotter ranskaksi) eli jalkakäytävä. Varmaan lausuttu ruotsiksi hieman tyyliin trotvaar, joten siitä se rotvalli lienee tullut.
Vierailija kirjoitti:
Se on erikseen, suomen kielinen.. Pakko päteä, kun puhutaan kielen rikastamisesta. Mikä on muuten sekin erikseen..
Ei ole. Se on suomen kieli, mutta suomenkielinen kirjallisuus.
Päteminen ei nyt sulta oikein onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Luonnikas, tarkoittaen istuvaa, sopivaa vaatetta.
Ainakin lounaisessa Suomessa sanaa on käytetty myös esimerkiksi ihmisestä. Luonnikas ihminen on mukava, kiva.
Tulee ihan rakas edesmennyt mummini mieleen, joka käytti paljon erilaisia vanhoja sanontoja ja murreilmaisuja. Mummi puhui aina flikoista tai likoista ja hantuuki roikkui keittiön seinällä. Meillä syödään edelleen piapoa.