Lue keskustelun säännöt.
Seksin (läheisyyden) puute parisuhteessa laskee elämänlaatua uskomattoman paljon.
23.01.2018 |
En käsitä miten toiset voi vaan olla ilman kosketusta ja seksiä pitkiä aikoja, mieheni on sellainen.
Mulle se että mies ei kosketa mua viikkoihin on silkkaa kidutusta, mulla stressi kasvaa, alkaa tulla ajatuksia että ei meillä ole rakkaussuhdetta kun ei kerran kosketa toisiamme, miettii että enkö minä ole sen arvoinen naisena ja puolisona, mitä järkeä tässä avioliitossa on jos meillä ei ole enää rakkaussuhdetta. Mies alkaa tuntua ärsyttävältä vanhalta kääkältä, tunnen myös itseni vähintään 20 vuotta vanhemmaksi kuin olen. Alan nähdä unia että yritän miehen kanssa tehdä jotain intiimiä, ja koko ajan joku keskeyttää sen tavalla tai toisella. Mietin jatkuvasti että oliko tämä mun seksielämä nyt tässä, viimeksi kun rakasteltiin niin en tiennyt että se oli viimeinen kerta koko elämäni aikana mitä jatkuu ehkä vielä 30-40 vuotta, ei ole reilua että nelikymppisenä saa seksiä jopa harvemmin kuin kerran kuussa.
Jos oikeasti seksi loppuisi kokonaan tässä iässä, en varmasti pystyisi miehen kanssa elämään kovin pitkään avioliitossa, rakkaus vaan hiipuisi väkisin kun pitäisi oma seksuaalisuus uhrata sen takia. Mies ei ole niin kiva kämppis että sen kanssa samassa sängyssä nukkuisin ja muutenkin taloutta pyörittäisin, yksin olisi helpompaa olla puutteessa.
Mies sanoo aina että rakastaa mua, ja kyllä mä sen uskonkin. Mies ei ole koskaan ollut mikään hirveä seksipeto, sille on riittänyt hyvin nuorena kerran viikossa, eikä mies osaa olla romanttinen, ei osaa sanoa että rakastaa. Jostain syystä ei kaipaa kai sitten sitä kosketusta niin kuin minä, on vain erilainen kuin minä. Olen lukenut että koska miehillä on paksumpi iho kuin naisilla, niin heille kosketus ei ole niin paljon mielihyvää tuottava kuin naisille, ehkä se on sitten siinä syy.
Kun saa seksiä vihdoin ja stressi laukeaa, tekisi mieli mennä laittamaan lippu salkoon ja laittaa faceen päivitys että jee, vihdoin sain pari kunnon orgasmia! En käsitä sitä, että kun mieskin nauttii seksistä, että miksi se aina jää, ymmärrän että on väsy ja kipujakin, mutta mulla niihin auttaa juuri se seksi. Mies on sanonut että minä voisin tehdä aloitteita useammin, mutta siihen en oikein enää kykene, kun ensimmäisten vuosien aikana tuli niin usein torjutuksi, on vanhemmiten tullut jotenkin henkisesti hauraammaksi sen suhteen, että tuntuu että ei kestä kun toinen sanoo että ei, jos itse olisi jo virittynyt siihen tunnelmaan.
Kommentit (208)
Tämä voisi olla mun näppikseltä.. tiedän tunteen, tiedän tosi hyvin. Tein uutena vuotena päätöksen, etten aio enää tehdä aloitteita seksiin. Mitä turhaan? Katson kuinka pitkälle vuotta mennään. Tekee nyt jo pahaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui kamala, ihan kuin oma kirjoitukseni sillä erolla että olemme 50+ pari. Silti olen elävä, intohimoinen nainen joka kuolee pystyyn ilman läheisyyttä! Seksiä on harvoin, reilun kuukauden välein. Sekin sitten tulee ihan puskista kun ei ole mitään muuta läheisyyttä. En ole viitsinyt sanoa miehelle että 9/10 kerrasta en enää laukea, ei vaan tyhjästä kiihotu yhtäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voisi olla mun näppikseltä.. tiedän tunteen, tiedän tosi hyvin. Tein uutena vuotena päätöksen, etten aio enää tehdä aloitteita seksiin. Mitä turhaan? Katson kuinka pitkälle vuotta mennään. Tekee nyt jo pahaa :(
Mä tein saman päätöksen 2-3v sitten ja kaikki loppui kuin seinään. Siihen saakka pidin huolta että rakasteltiin kerran viikossa . Silloin ei läheisyyden puutekaan ehtinyt tuntumaan niin pahalta. Nyt tuntuu kaikki.
3
Mun mies on samanlainen. Sillä on tosin myös ongelma, jonka takia ei halua käydä sairaalassa, koska häpeää sitä (eli tarvitsisi viagraa) ongelma on pahentanut tilannetta, mutta kyllä se oli haluton jo ennenkin sitä.
Viimeisessä neljässä vuodessa kaksi kertaa seksiä...
Olen suhteen alusta asti ollut se jota halutti enemmän. Mies ei ole homo, eikä sillä ole toista naista (tästä olen varma, ei ikinä ole missään missä en tietäisi missä on, eikä sitä haluta muut sen enempää). Olen itkenyt tätä jo vuosia. Miksi olemme edelleen yhdessä? Muuten se on ihan hyvä mies, hyvä isä lapsellemme joka palvoo häntä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voisi olla mun näppikseltä.. tiedän tunteen, tiedän tosi hyvin. Tein uutena vuotena päätöksen, etten aio enää tehdä aloitteita seksiin. Mitä turhaan? Katson kuinka pitkälle vuotta mennään. Tekee nyt jo pahaa :(
Mä tein saman päätöksen 2-3v sitten ja kaikki loppui kuin seinään. Siihen saakka pidin huolta että rakasteltiin kerran viikossa . Silloin ei läheisyyden puutekaan ehtinyt tuntumaan niin pahalta. Nyt tuntuu kaikki.
3
Sama, tein tän päätöksen, ja siihen seksi loppui, kokonaan. 5 vuotta olin ollut aina aloitteen tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. 50-v ollaan, viime yhdynnästä 1.5 v. Antaa mulle muulla tavoin o:n kun pyydän, ei muuten. Kauheaa!
Kysyin haittaisi jo häntä jos aloittaisin sivusuhteen, siis seksi-. Kuulemma haittaisi. Miksi, periaatteestako? Vaikkei itseä kiinnostaisi? Jos en lähtisi minnekään?
On ollut burnoutissa tai jossain vuosikausia, muttei mene lääkäriin. Nukkuu 10-14 h vuorokaudessa, eli aina jos ei tee töitä, melkein.
Vihaan tätä. Meillä oli hyvä seksielämä joskus, tosin täytyy sanoa että laatu on aina korvannut määrän.
Kuivunut pystyyn! Lapset vasta teinejä. Muuta syytä lähteä ei ole kuin tämä.
Miehillä ei enää ole testosteronia eikä libidoa. Naisilla on.
Siis läheisyys ei ole yhtä kuin seksi. Läheisyyttä voi olla ilman seksiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli just noin ja mulla tasan nuo samat tunteet, tosi osuvasti osasit kuvata niitä.
No sitten kun mies lopetti alkoholin käytön kokonaan pari vuotta taaksepäin, muuttui hän halukkaammaksi. Ennen minä olin se joka vonkasi, kärvisteli puutteessa ja tuli torjutuksi. Nyt kun sitä ois tarjolla, en osaa nauttia. Itsetunto kärsi niin kovasti noina pulavuosina.
Toinen seikka mikä aiheuttaa haluttomuutta on miehen temperamenttiin kuuluva tarve olla yksin ja välttää muuta kosketusta ja fyysistä hellyyttä. Hän on onneksi muuten mukava mies ja hyvä isä. Ei vaan tunnu luontevalta, kun milloinkaan muulloin ei saa edes silitystä, vain silloin kun "ollaan jotain vailla". Seksi tuntuu tämän takia vastenmieliseltä, mikä on tosi surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voisi olla mun näppikseltä.. tiedän tunteen, tiedän tosi hyvin. Tein uutena vuotena päätöksen, etten aio enää tehdä aloitteita seksiin. Mitä turhaan? Katson kuinka pitkälle vuotta mennään. Tekee nyt jo pahaa :(
Mä tein saman päätöksen 2-3v sitten ja kaikki loppui kuin seinään. Siihen saakka pidin huolta että rakasteltiin kerran viikossa . Silloin ei läheisyyden puutekaan ehtinyt tuntumaan niin pahalta. Nyt tuntuu kaikki.
3Sama, tein tän päätöksen, ja siihen seksi loppui, kokonaan. 5 vuotta olin ollut aina aloitteen tekijä.
Mä ehdin tekemään aloitteet 20v! Ihan kamalaa huomata että toinen on vain "tullut mukaan" eikä oikeasti ole tehnyt mitään läheisyyden eteen. Kyse ei ole rakkaudettomuudesta vaan toisen luonteesta. Aktiivisuus on ihan muualla kuin läheisyydessä
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis läheisyys ei ole yhtä kuin seksi. Läheisyyttä voi olla ilman seksiäkin.
Kunpa olisi edes läheisyyttä mutta ei sitäkään. Ainoa läheisyyden hetki on rakasteluhetki.
3
Rupee sinkuksi ja lopeta valittaminen prkl ja tule sitten kertomaan jostain elämänlaadusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mies on alusta asti ollut jotain muuta kuin seksipeto ja sitten 20 vuoden kuluttua itketään, kun ei se ole muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Siis mies on alusta asti ollut jotain muuta kuin seksipeto ja sitten 20 vuoden kuluttua itketään, kun ei se ole muuttunut?
Seksipeto kyllä, teknisesti äärimmäisen taitava ja huomioonottava rakastaja. Aina suuseksiä, tarpeeksi pitkään jatkuva sessio jne jne. Vielä nykyäänkin kun rakastelemme 4-6 vkon välein.
Mutta en tosiaan huomannut vuosiin että se olin minä joka aina menin syliin ja tavallaan siis vonkasin sitä seksiä. 20v seksiä kuitenkin oli viikoittain ja mies osoitti muuten kuin halailemalla pitävänsä mua seksikkäänä ja haluttavana. En ehtinyt huomaamaan ettei meillä sitä muuta halailua tuossa viikon mittaan juuri ollut, joskus oli kyllä kausia että halailtiinkin. Olimme silti hyvin läheisiä ehkä enemmänkin henkisellä tasolla, niin oudolta kun se kuulostaakin. Henkistä läheisyyttä ja huomioimista on aina ollut paljon.
Pari vuotta sitten tapahtui jotain ( tässä mitenkään tarkemmin selvittämättä) mikä sai mut pysähtymään ja katsomaan tilannetta toisella tavalla. Tajusin että minä olin aina mahdollistanut tuon rakastelun ja jäin katsomaan tapahtuuko mitään jos en enää tee aloitteita. Eli tämän 2-3v olen käytännössä ollut puutteessa, en valita tuosta aiemmasta ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama tilanne enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Viime vuonna (2017) seksiä harrastettiin huimat kaksi kertaa.
Meillä on kaksi lasta ja tämä alamäki alkoi siitä kun nuorempi syntyi, vuosi vuodelta on seksiä ollut vähemmän ja vähemmän.
Läheisyyttäkin olisi kiva saada, tämän vuoden puolella ei ole tullut vielä yhtäkään suukkoa, halausta, eikä muutakaan mikä normaaliin parisuhteeseen kuuluisi.
Rakastan naistani, ja alan olla todella huolissani siitä että suhde päättyy eroon.
HYVÄN seksin puute. Siinä ei ole mitään elämänlaatua nostattavaa että toimit reikänä johon r****taan. T. Seksitön parisuhde jo kolmekymppisenä
On kyllä kummaa, että tehdään lapset ja hankitaan asuntolaina puolison kanssa, mutta sitten ei voida puhua avoimesti seksistä ja kertoa toiveista.
Itse olen sanonut puolisolleni, etten osaa lukea ajatuksia ja sanattoman viestinnän tulkitsijana olen myös äärimmäisen huono. Toisin sanoen jos toinen tulee ja hinkkaa itseään makuuhuoneen ovenkarmiin, niin ajattelen vaan että sen selkä kutiaa tai jotain.
Jos puhuminen on äärimmäisen vaikeaa, niin kirjoittakaa asiat ensin paperille ja menkää vaikka kaapin oven taa lukemaan se ääneen jos hävettää.
Tai ottakaa mallia Sagasta (Silta). Ei jää mikään epäselväksi.
Alapeukkuja odotellessa.
Meillä oli samanlainen tilanne, mies oli muuttunut tosi haluttomaksi. Myös aloitteeni tuntuivat ärsyttävän häntä. Päätin lopettaa aloitteet ja antaa miehelle tilaa. Omat halut ei koskaan kadonneet, mistä syystä mun oli tosi vaikea olla hänen lähellään, kun alkoi aina tehdä mieli. Oli se hiukan erikoinen tilanne, kun mies sitten nyyhki että miksen enää ikinä tule lähelle. Sanoin että tässä on nyt sellainen oravanpyörä, että mun on paras olla tulematta, kun alkaa tehdä mieli, ja aloitteita ei sovi tehdä. Että jos sinä et halua seksiä ja minä annan sinun olla harrastamatta, niin sinun täytyy ymmärtää että minä osaltani en sitten voi myöskään antaa loputtomiin sitä pelkkää läheisyyttä. Ei se mikään kosto ollut, vain vastaus hänen toiveeseensa ja ainoa tapa miten pystyin siihen.
No se muuttui sitten pikkuhiljaa kaiken tuon myötä kämppissuhteeksi, jollaisessa en halunnut loppuelämääni elää, kuin veljen kanssa! Ero oli helpotus.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on samanlainen. Sillä on tosin myös ongelma, jonka takia ei halua käydä sairaalassa, koska häpeää sitä (eli tarvitsisi viagraa) ongelma on pahentanut tilannetta, mutta kyllä se oli haluton jo ennenkin sitä.
Viimeisessä neljässä vuodessa kaksi kertaa seksiä...
Olen suhteen alusta asti ollut se jota halutti enemmän. Mies ei ole homo, eikä sillä ole toista naista (tästä olen varma, ei ikinä ole missään missä en tietäisi missä on, eikä sitä haluta muut sen enempää). Olen itkenyt tätä jo vuosia. Miksi olemme edelleen yhdessä? Muuten se on ihan hyvä mies, hyvä isä lapsellemme joka palvoo häntä, jne.
Onko impotenssi henkistä vai fyysistä? Jos fyysistä, elintavat kuntoon tai tulee laskimotukos tai muu isompi ongelma seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis läheisyys ei ole yhtä kuin seksi. Läheisyyttä voi olla ilman seksiäkin.
Tottakai, itse ainakin tarvitsen molempia. Läheisyys on suertärkeää, mutta kyllä seksiäkin kaipaa.
Meillä vastaava tilanne eli vuosien hyvin hyvin kuiva kausi ratkesi sen jälkeen, kun meillä oli iso kriisi Siihen liittyi muutakin ja olimme eron partaalla. Sitten päätimme yrittää vielä, menimme pariterapiaan ja aloimme tehdä kaikkemme suhteen ja perheen eteen. Nyt tilanne on se, että hyvää seksiä on noin kerran tai pari viikossa, ja läheisyyttä joka päivä. Ihanaa! En olisi uskonut tälaliseen käänteeseen mutta olen tosi tosi iloinen että kissa nostettiin pöydälle. Suosittelen!
No ei sekään ole kivaa, kun mies ei rakasta, mutta silti kelpaan panopuuksi. Haluaisitko sellaista sitten?