en jaksa tätä kaaoskämppää!

Vierailija kirjoitti:

Kaaoskämppä syntyy lähes aina siitä, että tavaraa on liikaa suhteessa asunnon kokoon ja säilytystiloihin. Ratkaisuina on joko tavaramäärän vähentäminen tai isomman asunnon ja/tai lisäsäilytystilojen hankkiminen.  

Paitsi että tilan/säilytystilan lisääminen ei auta. Silmänräpäys ja ovat täynnä tavaraa, kaaos jatkuu. 

Osallistuin tähän ketjuun joskus sen alkupuolella, onpa aika hujahtanut... Aioin raivata kodin kesälomalla, mutten mitenkään jaksanut. Taustalla on siis muutakin jaksamisongelmaa kuin ihan vain laiskuus.

Nyt viikonloppuna rysäytin ison osan kämpästä kuntoon. Pelkästään tasoilla ja lattioilla ja säläkoreissa lojunutta tavaraa, risoja leluja ja pari mukamas kierrätykseen menossa ollutta lastenvaatepussukkaa, vanhoja, risoja kenkiä, lasten keräämiä käpyjä ja kiviä, loppuunkäytettyjä kyniä, muka askarteluun säästettyä sälää ym. kertyi lopulta niin paljon, että sitä oli määrällisesti noin 1,5 jätepisteen roskalaatikollisen verran. Siis näitä roskiksia: https://kangasalansanomat.fi/admin/data/uploadimg/971_61_150424_pakkala… (kiviä ja käpyjä en tietystikään vienyt sinne)

Lisäksi varmaan puoli kuutiota vuosien varrella kertyneitä pulloja ja tölkkejä, jotka on pitänyt palauttaa "ihan pian" ja monta kassillista mainoslehtiä. Heitin myös ulos sohvanrähjän, jolle ei oikeastaan ollut kunnollista paikkaa. Lasten leluille hain Ikeasta neljä hyllyä, maksoin yhteensä 90€. Oman tietokonepöytäni vaihdoin 80 cm lyhyempään malliin, jossa ei ole yhden ainutta kaappia tai laatikkoa eikä yhtään ylimääräistä pöytäpinta-alaa. Siihen meni 20€. Eipä kerry romua koneenkaan viereen, kun ei ole tilaa kuin omille kyynärvarsille ja kännykälle.

Varastot ja vaatehuoneen karsin seuraavaksi tyhjäksi ylimäärätavarasta. Sitten, kun taas jaksan. Totesin, että minun kohdalla lääke kämpän ylläpitoon ei ole säilytystilan lisääminen vaan ennemminkin vähentäminen, ja sitten täytyy valita, minkä jättää talteen, kun kaikki ei mahdu.

Vanhat ”tärkeät” paperit, joissa esim. henkilötunnus ja joita ei enää tarvitse, saa hyvin helposti hävitettyä, kun ostaa noin 20 € maksavan paperisilppurin. Mulla on rakkine toiminut jo monta vuotta, vaikka oli halpa.

Olen poikki. Marjatouhu vie kaiken ajan.

Kaikki on kaaoksessa edelleen.

Ap

Minä olen saanut kesän aikana tilannetta parannettua. Vielä on urakkaa jäljellä, mutta suunta on oikea. Tsemppiä muillekin asian kanssa kamppaileville!

Ammattijärjestäjä apuun.

Vierailija kirjoitti:

Ammattijärjestäjä apuun.

Niin pitäisi tehdä. Pelästyykö kaaosta?

Olen muuttanut kaksikymmentä neliötä isommasta rivari kaksiosta kerrostalo yksiöön vajaa pari kuukautta sitten, joka suhteellisen ahdas, joten jouduin luopumaan isosta jenkkisängystä osan osista. Tarvitsen parvisängyn niin ei tarvitse sohvalla nukkua ja tilaa tulisi lisää.

Mukava asunto vaikka äänet kaikuu naapureista, mutta hieman boheemi tyyliä sisustuksessa. Aikoinaan olen asunut kauheissa läävissä, jota en varmasti tule toistamaan, sillä mieli kärsii siitä entisestään.

Perus siisti asunto on cool!

Täytyy ottaa itselle nyt "raivausjoulukalenteri" eli raivaan joka päivä vartin verran jotakin kohtaa. Aloitan eteisestä ja kori/laatikko kerrallaan poistan turhan ja laitan sivuun ei-sesonginmukaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minäkin kirjoitti:

Ongelma on tuttu. Olen asunut yli 30 vuotta samassa asunnossa ja kasvattanut 4 lasta tässä. Tavaraa on vuosien varrella kertynyt nurkkiin, kaappeihin, laatikoihin, hyllyihin jne aivan luvattoman paljon. Itselle on ollut vaikeaa hyväksyä sitä, ettei sinänsä hyväkuntoinen tavara kelpaa kenellekään. Kirppiksellä onnistuin myymään hyvin pienen määrän muutama vuosi sitten. Voitto ei ollut vaivan arvoinen. Nyt kannan hyvillä mielin taloyhtiön roskikseen päivittäin jotain. En halua tukkia roskista omilla roinillani ja siksi koetan kiikuttaa sinne maltillisesti nyssyköitä. Lapset eivät todellakaan vieneet lähtiessään kuin murto-osan omista tavaroistaan. Se tietysti on hyvä heidän kannaltaan. 

Olen nyt huomannut, etten tosiaankaan muista viikon päästä enää mitä tällä viikolla olen hävittänyt. minulle toimii parhaiten tämä systeemi, että vien HETI taloyhtiön roska-astiaan ainakin sen yhden tavaran, jonka huomaan olevan turha. Pois silmistä, pois mielestä! ja ihanaa kun tulee tilaa.

Kannat hyvillä mielin roskikseen hyväkuntoista tavaraa?

Tämä pistää vihaksi itsellänikin. Tehdään monta lasta tänne kuluttamaan, mutta edes sen vertaa ei ajatella niitä omia lapsia ja heidän mahdollisia jälkeläisiä, että koitettaisiin omalta osaltamme pitää maapallo puhtaana heille. Niin itsekästä toimintaa.

Tiedän myös toisen 4 lapsisen perheen, jossa lapset lensivät pesästä hetki sitten. Nämä vanhemmat myivät asuntonsa ja tilasivat roskalavam pihalle, kaikki kamppeet sinne ja ostivat uuteen pienempään asuntoon kaikki tavarat uusina. Ei paljon ajatella miten itse kohdellaan tätä maapalloa. Yksi ihminen ei yksin voi muuttaa kaikkea, mutta kun kaikki tekisi osansa, niin se olisi jo paljon.

Voitais tietysti ajatella myös niin, että meille tarpeeton kama nyt voisi olla tarpeellista vaikka lapsen lapsille joskus. Mutta surullinen totuus on, että ne lapsenlapset haluavat itse kaiken uutena tai sitten niille kelpaa ehkä jokin arvokkaaksi luokiteltu vintagedesign (sekin on aika mielivaltainen ääneenlausumaton sääntö, mikä tavara on vintagea tai designia, josta pitäisi pitää kiinni.) Kaiken kaikkiaan tavara on ihmiselle nykyään näköjään ongelma. Ennen kun juuri mitään ei ollut ja kaikki oli vähässä, tavaralla tuntui olevan arvo ja sitä osattiin arvostaa. Nyt, yltäkylläisydessä ja varallisuudessa, me voimme valita ja ostaa lähes mitä tahansa saamme päähämme. Tämän myötä arvostus on kadonnut. Kaipaamme takaisin jonnekin romantisoidulle 30-luvulle, jolloin oli nuukaa ja niukkaa, koska emme kertakaikkiaan enää hallitse materian määrää. Tavaran kippaaminen roskikseen on yhtä lyhytnäköistä kuin sen maaninen haaliminen kaupasta. Mutta meitä pommitetaan kauppamiesten, sosiaalisen paineen, muodin ym. tahojen toimesta ulkopäin jatkuvasti. 

Itse olen jemmanut muistoksi molempien lasten äitiyspakkauslaatikkoon tärkeimmät/ihanimmat vaatteet, pari vauva-ajan lelua ja kirjaa. Rajana pidän että laatikkoon pitää mahtua. Meilläkään ei ole paljon säilytystilaa eikä lämmintä varastoa (mikä on ihan hyvä) niin en voi enkä halua kaikkea säästämään majdollisille tuleville lapsenlapsille.

Ja todennäköistähän se on että nykyajan vaatteet ei edes kelpaa sen ajan nuorille vanhemmille, minkä ymmärrän. Toisekseen vaatteiden laatu on huonompi nykyään. Useimmat vaatteet eivät säily käyttökelpoisina vuosia/vuosikymmeniä keinokuiduista johtuen.

Lasteni isovanhemmat ovat säilyttäneet ihan kaikki lelut ja tämä on välillä ongelmallista koska kaikkien ladten uusien lelujen päälle tuovat mäitä mieheni 80-luvun leluja meille. Tavaraa on.... itse kylläolen sitten myynyt lasten leluja kirppiksellä kun eivät enää ole niistä innostuneet. Meillä lapset onneksi suostuvat helposti luopumaan. Huomaan omistani sen, että kun leluja on liikaa niin mikään ei kiinnosta. Oikeastaan legot ja briot ja autot ovat aina pop.

Oman paikkakunnan roskalavaryhmässä facebookissa on viikkoja, jopa kuukausia samoja tavaroita annettavana. Kun ei niitä kukaan enää halua, koska tavaralla ei tee mitään. Jossain vaiheessa on myönnettävä ettei kaikki tavara ole sellaista, että sen joku haluaisi.

Kirppiksiä olisi mukava suosia, jos siellä myytäisiin luonnonkuituja olevia vaatteita omassa koossa. Ainoat omaan makuun olevat, luonnonkuituiset vaatteet ovat joko kokoa xxxl tai xs. Kaikki m tai l vaatteet ovat akryyliä, vaatteet kuluneet ja värit järkyttäviä. Tietenkään kaikkia ei kiinnosta tälläiset seikat, niin ymmärrän kyllä että kirppiksiltä löytyy vaatetta. Mutta ei sieltä kaikki löydä.

Minulle tosin riittää hyvin pieni määrä vaatetta, en ole koko ajan shoppailemassa. Ostan vain jos edellinen kuluu puhki tai jää isoksi (raskauksien jälkeen kun palasi normaalipainoon). Ihan heti ei keho palautunut ja osan vaatteista joutui korvaamaan kokonaan, esim kengät jäivät kaikki pieniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vähänkään "ylimääräistä" rahaa, niin palkkaa ammattilainen avuksi. Ja jos ei ole, ota joku läheinen kaveri avuksi. Sovitte viikonlopun, jolloin käytte yhdessä kaiken läpi. Kaverilla kun ei ole tunnesidettä tavaroihisi, pystyy hän helpommin päättämään, mitä oikeasti tarvitset ja minkä voi hävittää. Ja miellään tietysti siis kaveri, jolla ei ole hamstraustaipumusta, vaan josta tiedät, että sanoo suoraan, että tuota et tarvitse, kun et ole viiteen viimevuoteenkaan käyttänyt :D.

Oon jo vakavissani ammattilaistakin miettinyt mutta pitäis ensin siivota..

Ja ehkä yksi kaveri vois tulla jos kysyn.

Tosin se kerran heitti rahanarvoiset paperit pois eli tuli tappiota.

Siis tarkoitatko että ensin pitäisi siivota jotta voi palkata siivojan siivoamaan... wtf?