Lue keskustelun säännöt.
en jaksa tätä kaaoskämppää!
Valtavasti tavaraa ja vaatetta sekä paperisälää. En jaksa.
Voimia ei ole kuin äärimmäisen harvoin raivaamiseen.
Miten selvitä?
Kommentit (653)
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kertoi lojuvista astioista tyttären huoneessa. Miksi ne ovat sinne joutuneet?
Koti pysyy siistinä, kun ruokaa tai astioita ei viedä keittiöstä ja ruokapöydän äärestä minnekään. Meillä lapset hoitavat pöydän kattamisen ja siistimisen päivällisen jälkeen.
Jos haluaa olla kotinatsi, käyhän se noinkin. Lapsuudenkodissani oli juuri tuollainen kuri. Eipä se minun kodiltani tuntunut, vaan lähinnä asuntolalta, jossa sain asustaa äidin kodissa hänen ehdoillaan. Muutin pois kotoa nuorena ja eipä ole ollut sinne ikävä.
Oli vaikea alkaa sisustaa ja hoitaa omaa kotia, kun ei ollut sellaista koskaan ollut. En saanut päättää oman huoneeni sisustuksesta, ja siellä ei saanut olla kuin minimimäärä tavaroita esillä (koska äidistä oli epäsiistiä) eikä julisteita eikä kortteja seinillä tai näkyvillä (samasta syystä). Jos oli kirja mukana yleisissä tiloissa, sitä ei saanut laskea kädestään mihinkään jos välillä teki jotain muuta (koska äidistä oli epäsiistiä).
Nykyään kun olen itse äiti, sallin kaikenlaista vähän rennompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu ohje: myy, säästä, roskis. Rohkeasti hommiin!
Tämän ketjun tason hamstraajille ei mitkään , lajittele,kierrätä ,kommari -kirjat yms auta yhtään mitään.
Kyllä tarttee kovempia keinoja, terveydenhuollon ammattilaisia hoitamaan kuuppa kuntoon ,tai edes siihen kuntoon että voi rakentavasti ajatella asioita.
Eli ohjeena on että ottakaa yhteyttä lähimpään mielenterveystoimistoon,ja alkaaka purkamaan vyyhtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kertoi lojuvista astioista tyttären huoneessa. Miksi ne ovat sinne joutuneet?
Koti pysyy siistinä, kun ruokaa tai astioita ei viedä keittiöstä ja ruokapöydän äärestä minnekään. Meillä lapset hoitavat pöydän kattamisen ja siistimisen päivällisen jälkeen.Jos haluaa olla kotinatsi, käyhän se noinkin. Lapsuudenkodissani oli juuri tuollainen kuri. Eipä se minun kodiltani tuntunut, vaan lähinnä asuntolalta, jossa sain asustaa äidin kodissa hänen ehdoillaan. Muutin pois kotoa nuorena ja eipä ole ollut sinne ikävä.
Oli vaikea alkaa sisustaa ja hoitaa omaa kotia, kun ei ollut sellaista koskaan ollut. En saanut päättää oman huoneeni sisustuksesta, ja siellä ei saanut olla kuin minimimäärä tavaroita esillä (koska äidistä oli epäsiistiä) eikä julisteita eikä kortteja seinillä tai näkyvillä (samasta syystä). Jos oli kirja mukana yleisissä tiloissa, sitä ei saanut laskea kädestään mihinkään jos välillä teki jotain muuta (koska äidistä oli epäsiistiä).
Nykyään kun olen itse äiti, sallin kaikenlaista vähän rennompaa.
Juu, hirveä natsikuri kun ruokaa ei saa kaapia oman huoneen nurkkiin homehtumaan ja sotkea vielä leluihinkin :,D ihan kamalaa.
Mä haaveilen että pääsisin siivoamaan ja raivaamaan jotain kaaoskämppää :D ihana nähdä kun tasot ja hyllyt tyhjenee, puhtaat matot levittyvät puhtaille lattioille ja mahtuu taas elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä se joka sai siivottua siivouskaapin vähän vahingossa. Ja kuivakaapin. Sitten sain jopa kirjahyllyt imuroitua.
Eilen sain käytyä 3 koneellisen verran jopa pyykillä. Enimmät pikkupyykit pois muun isomman tieltä ensin. Sain ensinnäkin niitä löydettyä ja koottua ja löysin aiemmin johonkin pussiin pestäviksi jemmaamiani. Löysin yhden perheenjäsenen paikoista myös, tein ratsian. Sängyn altakin voi joskus löytyä monenlaista kun eräistä kyse 😉
En ollut jaksanut käydä pyykillä. Olin viimeksi käynyt joulukuun puolivälissä. Ei sitten ollut tietysti heti tarvetta. Sairastuin pahasti kuukaudeksi. Olen ollut aivan sippi.
Koirakin oli juoksussa ja nyt on 2 täkkiä ja 2 pussilakanaa ihan veressä. On pakko alkaa pyykille, yrittää edes. Edes nuo pikkupyykit ja nuo veriset.
Sitä vain alkoi kelata päässä, noita saa pestä useampaan kertaan jotta ne lähtevät. Minulla ei ole pesulaan varaa toimittaa. Tiedän, kun siinä menee aikaa, väsyy ja hermostuu, kun ei mistään heti tule puhdasta. Vähänkään pinttymään päässyt veri...
Mietin että parasta olisi kuitenkin ensin pestä jotain niitä, mistä tulee myös kerralla puhdasta ja siten saisi likapyykin kasan määrää silminnähden ALAS. Jonain seuraavana päivänä sitten ne moneen kertaan pyöritettävät joista hermostuu ja tulee paha mieli ja väsymys.
Oli kyllä muuten todella hyvä, sain sen siivouskaapin järjestettyä. Löytämäni vara- pesuaine meni käyttöön. Samoin pesupussit ja pyykkipojat.
Niitä pyykkipoikiakin käsittämättömästi tänään löysin lisää keittiön laatikosta, missä oli vispilöitä, kauhoja ym. Ei pienintä ideaa miten niitä sinne oli joutunut 😨
Olin etsiskelemässä teesihtiä löydettyäni viime viikolla kuivakaapin tyhjennyksen yhteydessä kunnollista irtoteetä ...
Eli kun vahingossa siivoaa siivouskaapin, löytää perin tarpeellista pesuainetta loppuneen tilalle ja pääsee purkamaan pyykkisumaa.
Kun siivoaa kuivakaapin, löytää käyttämättömän paketin kunnon teetä, tarvitsee teesihtiä ja etsii sitä laatikosta, löytää vielä lisää pyykkipoikia pyykkipoikapussiin pyykille.
Löysin myös Orthexin valkoisen pikkukipon kannen ja kynsiviiloja sekä kadonneen koiran metallikamman.
Ihmeelliset ovat tavaran tiet ja kaikki tiet tuntuvat vievän "Roomaan".
*puistaa päätä*.
Hidasta.
Ei mahda mitään. Pitää luopua entisestä kerrallarepäisemisen ja aikaansaamisen ajatustavasta. Minulla ei yksinkertaisesti sairas ja huonostivoiva kroppa kestä sitä alkuunkaan enää. Ei lyyti kirjoita. Yhden tunteroisen pyykkivuoron 3 koneellisen vuoksi
tapahtunut ravaaminen teki minusta ihan selvän, vaikka pyykkituvalla kuljetaan tasan vain hissillä.Mutta jotain sain aikaan. Ei tarvitsekaan saada aikaan kaikkea tai paljon, kunhan saa joskus edes jotain. Toivottavasti jossain vaiheessa päivittäin jotain. Nauttisin niin kovasti siitä, ettei olisi MITÄÄN kassassa ja saisi kaikki tehtyä pois samoin tein ... unelmia, unelmia.
Heitä ne veriset lakanat pois.. Täkeissä veri ei haittaa kun tulee lakana päälle mutta kuka haluaa nukkua pinttyneen veren peittämissä lakanoissa? Heitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kertoi lojuvista astioista tyttären huoneessa. Miksi ne ovat sinne joutuneet?
Koti pysyy siistinä, kun ruokaa tai astioita ei viedä keittiöstä ja ruokapöydän äärestä minnekään. Meillä lapset hoitavat pöydän kattamisen ja siistimisen päivällisen jälkeen.Jos haluaa olla kotinatsi, käyhän se noinkin. Lapsuudenkodissani oli juuri tuollainen kuri. Eipä se minun kodiltani tuntunut, vaan lähinnä asuntolalta, jossa sain asustaa äidin kodissa hänen ehdoillaan. Muutin pois kotoa nuorena ja eipä ole ollut sinne ikävä.
Oli vaikea alkaa sisustaa ja hoitaa omaa kotia, kun ei ollut sellaista koskaan ollut. En saanut päättää oman huoneeni sisustuksesta, ja siellä ei saanut olla kuin minimimäärä tavaroita esillä (koska äidistä oli epäsiistiä) eikä julisteita eikä kortteja seinillä tai näkyvillä (samasta syystä). Jos oli kirja mukana yleisissä tiloissa, sitä ei saanut laskea kädestään mihinkään jos välillä teki jotain muuta (koska äidistä oli epäsiistiä).
Nykyään kun olen itse äiti, sallin kaikenlaista vähän rennompaa.
Ei minusta ole mitään kotinatsismia se, että ruoka syödään keittiössä! Lapsistani on varttunut ihan tasapainoisia täysipäisiä aikuisia ja meillä on edelleen lämpimät välit, vaikka söivätkin ruokapöydän äärellä. En tosin edes muista, että he olisivat edes yrittäneet viedä ruokaa huoneisiinsa, joten ei sitä varmaan tarvinnut rajoittaakkaan. Telkkarin eteen toki sai ottaa herkkuja - mutta sohvallekaan kukaan mitään ruokaa roudannut. Tätä periaatetta he noudattavat omissa kodeissaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kertoi lojuvista astioista tyttären huoneessa. Miksi ne ovat sinne joutuneet?
Koti pysyy siistinä, kun ruokaa tai astioita ei viedä keittiöstä ja ruokapöydän äärestä minnekään. Meillä lapset hoitavat pöydän kattamisen ja siistimisen päivällisen jälkeen.Jos haluaa olla kotinatsi, käyhän se noinkin. Lapsuudenkodissani oli juuri tuollainen kuri. Eipä se minun kodiltani tuntunut, vaan lähinnä asuntolalta, jossa sain asustaa äidin kodissa hänen ehdoillaan. Muutin pois kotoa nuorena ja eipä ole ollut sinne ikävä.
Oli vaikea alkaa sisustaa ja hoitaa omaa kotia, kun ei ollut sellaista koskaan ollut. En saanut päättää oman huoneeni sisustuksesta, ja siellä ei saanut olla kuin minimimäärä tavaroita esillä (koska äidistä oli epäsiistiä) eikä julisteita eikä kortteja seinillä tai näkyvillä (samasta syystä). Jos oli kirja mukana yleisissä tiloissa, sitä ei saanut laskea kädestään mihinkään jos välillä teki jotain muuta (koska äidistä oli epäsiistiä).
Nykyään kun olen itse äiti, sallin kaikenlaista vähän rennompaa.Ei minusta ole mitään kotinatsismia se, että ruoka syödään keittiössä! Lapsistani on varttunut ihan tasapainoisia täysipäisiä aikuisia ja meillä on edelleen lämpimät välit, vaikka söivätkin ruokapöydän äärellä. En tosin edes muista, että he olisivat edes yrittäneet viedä ruokaa huoneisiinsa, joten ei sitä varmaan tarvinnut rajoittaakkaan. Telkkarin eteen toki sai ottaa herkkuja - mutta sohvallekaan kukaan mitään ruokaa roudannut. Tätä periaatetta he noudattavat omissa kodeissaankin.
Tuossa tekstissä ei ole mitään painopistettä ruuassa ja sen nautintapaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen että pääsisin siivoamaan ja raivaamaan jotain kaaoskämppää :D ihana nähdä kun tasot ja hyllyt tyhjenee, puhtaat matot levittyvät puhtaille lattioille ja mahtuu taas elämään.
Tervetuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkiksi: nestemäinen Ariel on hyvää veritahroihin. Kaikesta saa putipuhdasta. Eti asia miksi siinä pitää olla niin henkeenkäypä haju. Usein pesen vielä ilman pesuainetta kerran ne mitä pakko pestä aarielilla. En voi ihoani vasten pitää tai maata niissä muutoin. Ihoakin ärsyttää mutta sillä lähtee jopa vuosia vanhat mustikkatahrat.
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen että pääsisin siivoamaan ja raivaamaan jotain kaaoskämppää :D ihana nähdä kun tasot ja hyllyt tyhjenee, puhtaat matot levittyvät puhtaille lattioille ja mahtuu taas elämään.
= Kehun sillä, etten välitä toisen ihmisen tunteista tai tavaroista mitään. Tärkeintä on, että pääsen sisustamaan kaikkien kodit samanlaisiksi kuin omani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen että pääsisin siivoamaan ja raivaamaan jotain kaaoskämppää :D ihana nähdä kun tasot ja hyllyt tyhjenee, puhtaat matot levittyvät puhtaille lattioille ja mahtuu taas elämään.
En kyl tajuu tätä ilmiöö. Ei oo mitään hohtoa siivota vieraiden koteja, varsinkaan kaaospaikkoja, jo niiden lemu on sietämätöntä.
Ettekö oo joutuneet tekemään siivoushommia opiskeluaikana? Niissä helposti tulee vastaan joko huume-, hamstraus- tai mielenterveystapauksia joilla on kaupungin vuokrakämpät täysin kaaoksissa. Ei sen jälkeen huvita paljoa muiden jälkiä siivota.
Kasvatti paljon näkemään ettei kaikille oo väliä miten huolehditaan itsestä tai asunnosta. Nekin tapaukset vaan naureskeli tyhmille siivoojille, eikä mitään yritystä muuttua kun on asunto täysin tuilla ja vielä siivouksetkin vaikka kuinka sotkisi. Kotona vissiin äidit passanneet piloille kun ollaan niin tärkeää.
Kaaoskämpissä elävät syyttää tilanteesta milloin mitäkin tahoa, mutta perimmäisenä on se että itse ovat tiensä valinneet. Heitänpä taas roskat lattialle kun en muka jaksa viedä roskiin, mutta kas kummaa kun jaksankin netissä roikkua! Jokainen voi itse valita. Itsensä haastaminen muuttumaan lähtee pienistä asioista.
Tuo edellinen ei ymmärrä että ihmisellä voi olla jotakin taustalla että kaaoskämppä syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olenkin vähän hamsteri enkä uskalla edes lukea hyllyssä olevaa Kon Mari -kirjaa, selviydyn siten, että teen yhden kotityön joka ilta töistä tultuani.
Ei pääse totaalinen kaaos iskemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen että pääsisin siivoamaan ja raivaamaan jotain kaaoskämppää :D ihana nähdä kun tasot ja hyllyt tyhjenee, puhtaat matot levittyvät puhtaille lattioille ja mahtuu taas elämään.
= Kehun sillä, etten välitä toisen ihmisen tunteista tai tavaroista mitään. Tärkeintä on, että pääsen sisustamaan kaikkien kodit samanlaisiksi kuin omani.
Tunteista? Tuleeko ihmisille paha mieli siitä jos joku auttaa heitä siivoamaan ja järjestämään kotiaan? No sitten kannattaa kyllä elää siellä roskan seassa vaan.. Itseasiassa sisustaisin toisen ihmisen kämpän varmaan paljon neutraalimmin kuin omani. Meillä on kotona itämaista mattoa / kultaista tyynyä, lehmän taljaa ja boheemia seinälippua.. Ymmärrän ettei ole kaikkien mieleen, osaan myös sisustaa skandinaavisesti, en vain halua sellaista omaan kotiini.
Ite oon sairaana ja makaan sohvalla palstailemassa, mut ympärillä siivoileva avopuoliso imureineen alkaa käydä jo hermoille. On tietenkin hyvä, että toinen meistä huolehtii kämpän siisteydestä, mutta on se nyt perhana kun ei saa sairastaakaan ilman, että se petoääninen imuri karjuu vieressä. En koskaan itse osallistu siivouksiin.
Mulla sama juttu kaksi ihmistä ja 57neliöö.siihen aikaan kun muutin tähän vuokrakämppään 20v.sitten(eka oma asunto) mitäänhän ei heitetty pois vaan laitettiin kaappiin nyt siellä makaa samat kamat monta vuotta kun ei mitään aikanaan raaskinut heittää(opittu varmaan omilta vanhemmilta) kun ei omaa autoo niin ei oikeen tiiä minne roudassa kun ei kehtaa tuonne roskikseen viedä, kaikki 8 roskalaatikkoa täyttyisi hetkessä..
Hei. Mene facebookkiin ja etsi onko siellä paikallista roskalava ryhmää ja jos on, ilmoita annetaan (ja annan kelle tahdon ei varauksia) ja se mikä ei mene siirtä kasaan mikä myöhemmin kerralla kaatopaikalle.
Paikallisessa Työtä ja palveluja tarjotaan ryhmässä luultavasti selaamalla löytyy joku kuljetuksia tarjoava.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama juttu kaksi ihmistä ja 57neliöö.siihen aikaan kun muutin tähän vuokrakämppään 20v.sitten(eka oma asunto) mitäänhän ei heitetty pois vaan laitettiin kaappiin nyt siellä makaa samat kamat monta vuotta kun ei mitään aikanaan raaskinut heittää(opittu varmaan omilta vanhemmilta) kun ei omaa autoo niin ei oikeen tiiä minne roudassa kun ei kehtaa tuonne roskikseen viedä, kaikki 8 roskalaatikkoa täyttyisi hetkessä..
Vie yksi jätesäkki kerrallaan vaikka joka toinen päivä.
Oon kyllä sisustusbloggari ja alaa vielä ihan opiskellut, pidän kyllä pintani tässä verhoasiassa.
Nyt teen yhteistyötä yhden ihan tunnetun firman kanssa ja ripustan verhoja, joihin on piirretty vihreitä lehtiä. Ne ovat todella kauniit ja pirteän.
Meillä on vaaleita ja tummia verhoja. Verhot ovat sisustuselementtinä tärkeät ja en halua käyttää aina yksiä ja samoja. Saan pitää verhot itselläni, ehkä jätän ne itselleni nyt ja syksyllä laitan kirppiskasaan.