Lue keskustelun säännöt.
En ikinä enää halua miestä - onnellinen yksinhuoltaja
23.01.2018 |
Olen niin onnellinen elämästäni näin yksinhuoltajana. On ihanaa kun ei tarvitse enää katsella sohvalla rötköttävää ja sotkevaa miestä, kukaan ei kuorsaa, illalla lasten mentyä nukkumaan saa olla ihan rauhassa ja kaikesta saa päättä ihan itse mitä sotaa tai tekee. En todellakaan halua enää koskaan miestä häiritsemään elämääni. Onko muita?
Ikionnellinen kolmen yksinhuoltaja jo 5-vuotta
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Tismalleen nro 15. Olen onneksi kouluttautunut korkealle ja hyvissä töissä, niin en tarvitse miestä elättäjäksi. Enkä kyllä mihinkään muuhunkaan.
ap
Et kai, kun siemenet saatu jo! ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, kyllä mä ainakin haluaisin vielä joskus miehen, jonka kanssa jakaa arjen. En ole yh, vaan lähivanhempi.
Näin mäkin ajattelin. Ajan kanssa kävikin selväksi, että seurustelukumppani ei halua jakaa nimenomaan sitä arkea, vain kahdenkeskisen seurustelun.
Käyhän se näinkin, näemme mukavasti pari päivää viikossa, eikä arki lapsen kanssa mene sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä aloituksista paistaa aina katkeruus ja miesviha. Ei osata edes esittää onnellista miehiä haukkumatta ja vähättelemättä.
Kyllä miehet on herkkähipiäisiä, voi jestas!
Täällä ei näy yhtään "suomalaiset miehet" avausta. Sen sijaan naisista sellaisia on joka päivä. Haukkumisen aiheeksi kelpaa mikä vain kuviteltu ulkonäköön, luonteeseen, käyttäytymiseen, vaatetukseen, ruumiinrakenteeseen, siis todella mihin vain liittyvä seikka. Naiset on kirjoittajan luulon mukaan kaikki samanlaisia, naurettavia, tyhmiä tai hirveitä. Yleisintä on haukkua naisten seksuaalisuutta, ja julistaa että suomalainen nainen ei kelpaa suomalaiselle miehelle, joka puolestaan on virheitä vailla.
Tietenkin tiedän oman arvoni naisena, ja ymmärrän kirjoittajien olevan mieleltään sairaita, katkeroituneita, pikkupoikia tai sairaalloisen ilkeitä. Joten minua asia ei koske, koska reaalimaailmassa en onneksi tuollaisiin ihmisiin törmää, ehkä joku häiriintynyt teini tai puistonpenkillä räyhäävä pultsari poikkeuksena.
Ihmettelen silti tämän avoimen naisvihan tai pikemminkin inhon määrää, sekä sen saamaa palstatilaa.
Jos nyt joku yh iloitsee elämäntilanteestaan, mitä se on miehiltä pois?
Onhan yh.naisten kelvottomuus palstan vakiokamaa, minkä joku kaksilahkeinen julistaa vähintään joka toinen päivä!
Ja saa heti 200 peukkua.Niin että älkää rutisko. Suomalainen hirveä siiderivalas (suosituimpia haukkumanimiä suomalaisnaiselle) ei yritä saada teitä nalkkiin, koska on todennut, että elämä on parempaa ilman.
Vai tekeekö sittenkin mieli naisen seuraan, ei tuota ruikutusta muuten voi selittää?
'
Johonkin taisi kolahtaa, kun tuollaisen vuodatuksen kirjoitit. Pointti tuossa oli se, että "onnellinen" nainen ei osaa edes esittää nauttivansa siitä onnestaan miehiä haventamatta. Ei kovin onnelliselta vaikuta, jos minulta kysytään.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Olen joka päivä niin onnellinen ja kiitollinen elämästäni. Jos joku tarvitsee miehen ollakseen onnellinen, niin siitä vaan. Mutta minä en ikinä halua riskeerata tätä olotilaa. Ja on aivan superihanaa, kun kotiakin voi laittaa tismalleen sellaiseksi kuin haluaa, voi ostaa juuri mitä haluaa, vaihtaa auton juuri selliseen kuin haluaa jne.
ap
Ja miten mies sulkee pois nämä asiat?
Kannattaakin ensin opetella taito olla yksin ja sitten vasta mennä parisuhteeseen ja perustaa se perhe. Terveen ja vahvan parisuhteen perusedellytys on oman arvon tunteminen, joillon ihminen ei tarvitse toista ollakseen onnellinen vaan toisen seura tekee elämästä vain täydellisempää.
Yksin olleessaan ei joudukaan kohtamaan niitä omia huonoja puolia ja hyväksymään ettei itsessä ole pelkästään rakastettavia piirteitä. Parisuhteessa se oma epävarma ego saa niitä kolhuja ja voi joutua kasvamaan sen toisen mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä aloituksista paistaa aina katkeruus ja miesviha. Ei osata edes esittää onnellista miehiä haukkumatta ja vähättelemättä.
Kyllä miehet on herkkähipiäisiä, voi jestas!
Täällä ei näy yhtään "suomalaiset miehet" avausta. Sen sijaan naisista sellaisia on joka päivä. Haukkumisen aiheeksi kelpaa mikä vain kuviteltu ulkonäköön, luonteeseen, käyttäytymiseen, vaatetukseen, ruumiinrakenteeseen, siis todella mihin vain liittyvä seikka. Naiset on kirjoittajan luulon mukaan kaikki samanlaisia, naurettavia, tyhmiä tai hirveitä. Yleisintä on haukkua naisten seksuaalisuutta, ja julistaa että suomalainen nainen ei kelpaa suomalaiselle miehelle, joka puolestaan on virheitä vailla.
Tietenkin tiedän oman arvoni naisena, ja ymmärrän kirjoittajien olevan mieleltään sairaita, katkeroituneita, pikkupoikia tai sairaalloisen ilkeitä. Joten minua asia ei koske, koska reaalimaailmassa en onneksi tuollaisiin ihmisiin törmää, ehkä joku häiriintynyt teini tai puistonpenkillä räyhäävä pultsari poikkeuksena.
Ihmettelen silti tämän avoimen naisvihan tai pikemminkin inhon määrää, sekä sen saamaa palstatilaa.
Jos nyt joku yh iloitsee elämäntilanteestaan, mitä se on miehiltä pois?
Onhan yh.naisten kelvottomuus palstan vakiokamaa, minkä joku kaksilahkeinen julistaa vähintään joka toinen päivä!
Ja saa heti 200 peukkua.Niin että älkää rutisko. Suomalainen hirveä siiderivalas (suosituimpia haukkumanimiä suomalaisnaiselle) ei yritä saada teitä nalkkiin, koska on todennut, että elämä on parempaa ilman.
Vai tekeekö sittenkin mieli naisen seuraan, ei tuota ruikutusta muuten voi selittää?'
Johonkin taisi kolahtaa, kun tuollaisen vuodatuksen kirjoitit. Pointti tuossa oli se, että "onnellinen" nainen ei osaa edes esittää nauttivansa siitä onnestaan miehiä haventamatta. Ei kovin onnelliselta vaikuta, jos minulta kysytään.
Eikä esim. ap yksin halvenna miestä vaan myös niitä naisia jotka "tarvisee" miestä ollakseen onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Olen joka päivä niin onnellinen ja kiitollinen elämästäni. Jos joku tarvitsee miehen ollakseen onnellinen, niin siitä vaan. Mutta minä en ikinä halua riskeerata tätä olotilaa. Ja on aivan superihanaa, kun kotiakin voi laittaa tismalleen sellaiseksi kuin haluaa, voi ostaa juuri mitä haluaa, vaihtaa auton juuri selliseen kuin haluaa jne.
ap
Materialistille tuollainen tavaratyydytys toki on varmasti toimiva, mutta itselleni tulisi ennen pitkää kolkko olo. Haluaisin jonkun nauttimaan sen kuuman kaakaomukillisen viltin alle takkatulen äärellä ja jonkun halaamaan yön ajaksi. Ja jonkun jolle jakaa omat asiat kotiintullessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun ne lapset on muuttaneet pois, kaveria moni kaipaa. Sanon kokemuksen rintaäänellä.
Voi pitää miesystävää muuttamatta samaan osoitteeseen. Pitää itsenäisyytensä ja oman kotinsa, omat rahansa, omaa aikaa sopivasti ja sitten kuitenkin on kaveri.
En minä kyllä halvenna ketään. Minun puolestani kukin saa elää ihan niin kuin haluaa. Halusin vain kertoa miten onnellinen ja tyytyväinen olen elämääni, kun olen elänyt hyvinkin ahdistavia kausia miehen kanssa. Enää en sellaiseen ryhdy vaan nautin täysin rinnoin omasta elämästäni!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se seksi taitaa olla ainut asia mihin miehiä tarvitaan.
Ja tosiaan nautin suunnattomasti myös omasta ajastani. Oikein odotan aikaa, jolloin lapset ovat aikuisia ja voin keskittyä urheiluun, nauttia kirjojen lukemisesta ja harrastuksista, matkustaa, mökkeillä ja hoitaa lapsenlapsia. En minä todellakaan tarvitse siihen ketään ahdistavaa miehenkörilästä silloinkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen niin paljon hyviä miehiä, että mun syyni pysytellä sinkkuna oli toinen kuin aloittajalla. En nimittäin halunnut sotkea lasteni elämää uusperhekuvioilla. Nyt lapseni ovat aikuisia, olleet jo 10 vuotta. Musta on tullut niin mukavuudenhaluinen, että en vaan yksinkertaisesti jaksaisi aloittaa taas alusta. Enää kun ei lastenkaan toiveita ja mielipiteitä tarvitse ottaa huomioon eikä tehdä heidän kanssaan kompromisseja, en kaipaa sitä uuden kumppaninkaan kanssa. Oishan noita "kosijoita" vielä tässäkin iässä, mutta näin on hyvä.
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kuin eilisen tuon otsikon lauseen :D Kuinkas minulle kävikään...
Jos on aina ollut huonon miehen kanssa, ei ole kokemuksellista vertailukohtaa miten onnellinen voi olla miehen kanssa joka käy töissä, tyytyy yhteen naiseen, osallistuu lasten sekä kodin hoitoon, viettää laatuaikaa perheen kanssa. Kiitos rakkaus, että olet sinä<3
Niinpä, turha yleistää, kyllä niitä hyviäkin miehiä on paljon, teillä on vaan käynyt huono tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Miten se on miesten haukkumista kun ap toteaa, että hänelle on parempi näin. Todella usein siinä käy niin, että mies taantuu ns. lapsen tasolle kun perheeseen tulee lapsia ja kaikki kotityöt, perheen käytännön järjestelyt, lasten hoitaminen, lasten asioista huolehtiminen jää naisen vastuulle. Siitäkin huolimatta, että ennen lasten hankkimista näistä asioista olisi keskusteltu ja sovittu. Mikään ei ahdista niin paljon kun joutuu olemaan yksin vastuussa kaikesta kotona ja ainoa aikuinen koko perheessä. Usein ero pakottaa miehen hoitamaan oman osuutensa. Tietenkään kaikkien miesten kohdalla ei käy näin, mutta se on aina riski naiselle, koska ikinä ei voi tietää miten mies käyttäytyy alkuhuuman jälkeen. Näitä luonnemuutoksia ja taantumisia riittävästi nähneenä on usko monella aika loppu.
Alkuhuuman jälkeen? Alkuhuuma kestää n. vuoden, minkä jälkeen pitäisi jo olla selvä kenen kanssa on suhteessa. Perustatteko perheen kunnolla tutustumatta toiseen? Ja tämä "todella usein käy niin" on pikkasen liioiteltua, näin oman perheen ja lähipiirin perspektiivistä.
Vierailija kirjoitti:
Yksin olleessaan ei joudukaan kohtamaan niitä omia huonoja puolia ja hyväksymään ettei itsessä ole pelkästään rakastettavia piirteitä. Parisuhteessa se oma epävarma ego saa niitä kolhuja ja voi joutua kasvamaan sen toisen mukana.
Totta kai joutuu ja varsinkin kun on lapsia. Parisuhteessako pitäisi kärsiä koska henkinen kasvu? Miksei samantien vaikka ampua itseään naulapyssyllä jalkaan ja nauttia henkisestä kasvusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kuin eilisen tuon otsikon lauseen :D Kuinkas minulle kävikään...
Jos on aina ollut huonon miehen kanssa, ei ole kokemuksellista vertailukohtaa miten onnellinen voi olla miehen kanssa joka käy töissä, tyytyy yhteen naiseen, osallistuu lasten sekä kodin hoitoon, viettää laatuaikaa perheen kanssa. Kiitos rakkaus, että olet sinä<3
Niinpä, turha yleistää, kyllä niitä hyviäkin miehiä on paljon, teillä on vaan käynyt huono tuuri.
Aivan varmasti on, kyllä minä sen uskon. Esim. siskollani on oikein ihana ja rakastava mies. En silti ole kateellinen, en yksinkertaisesti kaipaa elämääni enää ketään. Koen totaalisen uuvuttavana sen, että parisuhdetta pitää huoltaa, kipinää täytyy pitää yllä, toista pitää huomioida ja kaikesta täytyy keskustella/sopia.
En halua silmäillä kaakaomukin yli ketään silmiin tai jakaa syvimpiä ajatuksiani. Ja se on mulle tosi ok. Parisuhteessa viihtyvä ei voi käsittää tätä.
T. Nro 15
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kuin eilisen tuon otsikon lauseen :D Kuinkas minulle kävikään...
Jos on aina ollut huonon miehen kanssa, ei ole kokemuksellista vertailukohtaa miten onnellinen voi olla miehen kanssa joka käy töissä, tyytyy yhteen naiseen, osallistuu lasten sekä kodin hoitoon, viettää laatuaikaa perheen kanssa. Kiitos rakkaus, että olet sinä<3
Niinpä, turha yleistää, kyllä niitä hyviäkin miehiä on paljon, teillä on vaan käynyt huono tuuri.
Aivan varmasti on, kyllä minä sen uskon. Esim. siskollani on oikein ihana ja rakastava mies. En silti ole kateellinen, en yksinkertaisesti kaipaa elämääni enää ketään. Koen totaalisen uuvuttavana sen, että parisuhdetta pitää huoltaa, kipinää täytyy pitää yllä, toista pitää huomioida ja kaikesta täytyy keskustella/sopia.
En halua silmäillä kaakaomukin yli ketään silmiin tai jakaa syvimpiä ajatuksiani. Ja se on mulle tosi ok. Parisuhteessa viihtyvä ei voi käsittää tätä.
T. Nro 15
Mistä teille tulee käsittys, että parisuhteessa ei voi olla mitään omaa vaan kaikki sisältö haetaan sen parisuhteen kautta? Miksi teillä on tarve puolustella "omaa elämän tapannne" strerotypioiden kautta? Pieni yksinäisyys taitaa kuitenkin kaivella siellä taustalla?
Ap, mikä oli motiivisi aloitukselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. Olen joka päivä niin onnellinen ja kiitollinen elämästäni. Jos joku tarvitsee miehen ollakseen onnellinen, niin siitä vaan. Mutta minä en ikinä halua riskeerata tätä olotilaa. Ja on aivan superihanaa, kun kotiakin voi laittaa tismalleen sellaiseksi kuin haluaa, voi ostaa juuri mitä haluaa, vaihtaa auton juuri selliseen kuin haluaa jne.
ap
Ja miten mies sulkee pois nämä asiat?
Kannattaakin ensin opetella taito olla yksin ja sitten vasta mennä parisuhteeseen ja perustaa se perhe. Terveen ja vahvan parisuhteen perusedellytys on oman arvon tunteminen, joillon ihminen ei tarvitse toista ollakseen onnellinen vaan toisen seura tekee elämästä vain täydellisempää.
Aloittaja taitaa olla aika epävarma itsestään ja päätöksestään ja hakee muilta hyväksyntää päätökselleen täältä keskustelupalstalta. Oikeasti onnellisen ihmisen ei tarvitse hakea hyväksyntää ja vahvistusta omalle onnelle ja päätöksilleen. Pikkasen säälittävää. Kyllä meitä oikeasti onnellisia parisuhteissamme on kuule pilvin pimein ;)
En ole tavannut onnellista yksinhuoltajaa, varmaan ei ole paljoa muita. Tosin tämäkin aloitus kuulostaa vain onnellisuuden vakuuttelulta