Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätte Venäjää mutta äänestätte Väyrystä?
23.01.2018 |
Tällä palstalla on usein keskusteluja tyyliin "mitä teet kun venäjä hyökkää" ja pelonlietsontaa siitä miten venäjä oikeasti joku päivä tulee panssarivaunuineen ja ottaa Suomen.
Nyt samalla palstalla tosi moni (trolli?) kehuu väyrystä ja moni kertoo ihan kiusallaan äänestävän häntä. Se vaara, että Väyrynen pääsee toiselle kierrokselle on nyt todellinen. Ja miksi se on väärä?
Venäjällä Väyrynen on suosikki suomen presidentiksi, ja se näkyy mielipidevaikuttamisessa. Väyrynen on epärehellinen kettu, joka päästäkseen viimein presidentiksi myy sielunsakin. Venäjämyönteisyys on näkyvää, ja jos hänestä tulisi presidentti, kukaan ei voisi taata mitä hän puhuu seuraavassa tapaamisessa Putinin kanssa.
Oletteko tietoisia siitä, että täälläkin, kuten muilla vastaavilla sivustoilla on paljon venäläisiä trolleja, jotka kirjoittavat Väyrys-mielisiä kommentteja? Niillä pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin, lisätä ajatusta siitä, että olisi normaalia ja hyvää äänestää häntä, että se olisi jokin näpäytys ja hauska juttu jne. Tämä varmasti vaikuttaa hysteeriseltä ja hullulta monista, mutta sama ilmiö nähtiin USAssa, mielipidevaikuttaminen somen ja keskustelupalstojen, uutisten kommenttien yms kautta on todellista. Älkää olko lampaita.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sauli on putinin suosikki nro1.
Tämä avaus herätti myötähäpeää avaajan " tiedoista".Itse voisit ehkä lukea vähän enemmän
Voisin kyllä mutta en ummehtunutta helsingin sanomaa.
keskity sitten AV paltaan ja MV sivustoon, siinähän yleissivistyksesi kehittyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sauli on putinin suosikki nro1.
Tämä avaus herätti myötähäpeää avaajan " tiedoista".Itse voisit ehkä lukea vähän enemmän
Voisin kyllä mutta en ummehtunutta helsingin sanomaa.
keskity sitten AV paltaan ja MV sivustoon, siinähän yleissivistyksesi kehittyy...
Väyrynen sen tiesi kun sanoi että jos haluaa puolueetonta tietoa niin pitää lukea eurooppalaisia lehtiä ja tiedotusvälineitä.
Hesari on niin puolueellinen että oikein oksettaa.
Perheeni on äänestänyt aina appivanhempia myöten vihreitä, kunnes me kaikki olemme tajunneet, että vihreät ovat syyllisiä siihen, että Arktisilla alueilla elohopealaskeumat ovat maailman suurimmat, myös pohjolassa. Kiinasta elohopea nousee yläilmoihin ja laskeutuu Arktisille alueille.
Tämä tapahtui, kun vihreät ympäri maailman ovat "ympäristölaeillaan" pakottaneet teollisuuden siirtymään Kiinaan. Aivan aikuisten oikeasti, puhelimet valmistettiin ennen Suomessa, vaatteet Suomessa. Nyt kaikissa tavaroissa lukee MADE IN CHINA. Vihreiden ansiosta energiaverot nousseet tapppin, samoin pakkausverot, ym verot. Siksi mikään ei enää ole ollut kannattavaa valmistaa Suomessa ja teollisuus on nyt kiinassa ja sieltä saasteet kulkeutuu joka paikkaan.
EMME SIKSI ÄÄNESTÄ ENÄÄ VIHREITÄ eli HAAVISTO ON NYT OUT !
Äänestimme ennakkoon Väyrystä (jotkut naiset äänestivät Huhtasaarta).
Suomesta on siirtynyt 100 000 teollista työpaikkaa kymmenessä vuodessa Kiinaan.
Laskekaa siitä, miten saastuttameinen on lissäntynyt. Kiinalaiset eivät voi enää hengittää.
https://yle.fi/uutiset/3-10026812
Kiinasta lähtevä elohopea päätyy äidinmaitoon arktisella alueella jo nyt. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää uusia terveysriskejä pohjoisessa.
Vihreät ovat "pelastaneet " Suomen luonnon, mutta kävikin niin, että kun tuotteet tehdään nyt Suomen sijasta kiinassa, niin saastuminen täällä on kaukokantaumien vuoksi moninkymmenkertainen.
Mites nyt Anni Sinnemäen suu laitetaan. Yritin asiasta kojulla syksyn vaaleissa puhua, mutta ANNI sanoi, että "minä en halu akeskustella kanssasi"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paavo Väyrynen on pitänyt esillä Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta (syyskuussa 2014). Sen allekirjoitti ja hyväksyi ulkopolitiikan johtajana Sauli Niinistö. Ylen ajankohtaistoimitus teki jutun, jossa he sanoivat mm.:
"Tässä ohjelmassa kysytään, mikä on isäntämaasopimuksen todellinen merkitys Suomen puolustukselle. Käy ilmi, että sopimuksesta päätettiin hyvin salamyhkäisesti ja parlamentarismin pelisääntöjä venyttäen."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/20/natosta-isanta-taloon-kasikirjo.... Viitattu 23.1.2018.
Uutisjutussa oli haastateltu useita asiantuntijoita, mm. Väyrysen poliittista vastustajaa Keijo Korhosta sekä valtiotieteiden tohtori, eversti evp. Pekka Visuria.
Visuri sanoi uutisjutussa mm. näin isäntämaasopimuksen vaikutuksesta:
”Tää tulkinnan mahdollisuus on olemassa, että vaivihkaa on jo annettu mahdollisuus, että hyvinkin helposti voitaisiin päästää Nato-joukkoja tai – toimintoja Suomen alueelle. Tai sallia läpikulku Suomen alueen kautta johonkin.”
Korhonen sanoi sopimusta "pitkäksi naulaksi Suomen itsenäisyyden ruumisarkkuun".
ja kutsui sitä "Suomen historian häpeätahraksi".
Korhonen kirjoitti laajan artikkelin isäntämaasopimuksesta mm. Kanavalehteen ja Suomen kuvalehti teki siitä erinomaisen jutun. Mutta sitten on aihe taas kuoliaaksi vaiettu.
Tämä olisi yksi keskeisimpiä kohtia, mitä tulisi käsitellä presidentinvaalitenteissä, eikä vain väitelauseiden tasolla vaan menemällä yksityiskohtiin. Sen perusteella tulisi myös osaltaan arvioida Sauli Niinistön kautta presidenttinä.
Linkki ei jostain syystä toiminut MOT:in artikkeliin ainakaan minulla. Se on jännä ja mielenkiintoinen artikkeli. Laitan linkin uudestaan jos se nyt toimisi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/20/natosta-isanta-taloon-kasikirj…
Mitähän tuo Niinistön kommentti tuossakin tarkoittaa. Miten ihminen voi pyllistää ja kumartaa samaan aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietty äänestän Väyrystä, jos pääsee 2 kierrokselle ilman Lauraa.
Nyt meni ääni jo vitoselle, eli Lauralle.
Mites tämä Jussi Niinistö? Mitäs hän lietsoo? Oliko Saulille sukua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Venäjä on ilmoittanut ennen Krimin valtausta, että pitää natoa uhkana, kun leviää Venäjän ympärille ja se johtaa jatkotoimiin, jos Ukraina haluaa natoon, niin miksi nato vain jatkoi? Miksei yrittänyt säilyttää sopua? Miksi natolle on tärkeä saada Venäjän naapurit jopa sodan uhkalla?
Mikä se suunnitelma on? Mihin tällä pyritään?Ukrainalla on Helsingin ETYK-sopimuksen mukainen oikeus valita itse liittolaisensa, ja Venäjällä ei ole oikeutta pitää sitä etupiirinään jonka suvereniteetin se pystyisi kiistämään.
Jo on turvallisia nämä sopimukset. Ravataan silmälaput sivuilla eteenpäin. Ahvenanmaatakin turvaa sopimus. Ja sitten kiljutaan kiljuhanhien lailla, että on epäluotettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paavo Väyrynen on pitänyt esillä Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta (syyskuussa 2014). Sen allekirjoitti ja hyväksyi ulkopolitiikan johtajana Sauli Niinistö. Ylen ajankohtaistoimitus teki jutun, jossa he sanoivat mm.:
"Tässä ohjelmassa kysytään, mikä on isäntämaasopimuksen todellinen merkitys Suomen puolustukselle. Käy ilmi, että sopimuksesta päätettiin hyvin salamyhkäisesti ja parlamentarismin pelisääntöjä venyttäen."
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/20/natosta-isanta-taloon-kasikirjo.... Viitattu 23.1.2018.
Uutisjutussa oli haastateltu useita asiantuntijoita, mm. Väyrysen poliittista vastustajaa Keijo Korhosta sekä valtiotieteiden tohtori, eversti evp. Pekka Visuria.
Visuri sanoi uutisjutussa mm. näin isäntämaasopimuksen vaikutuksesta:
”Tää tulkinnan mahdollisuus on olemassa, että vaivihkaa on jo annettu mahdollisuus, että hyvinkin helposti voitaisiin päästää Nato-joukkoja tai – toimintoja Suomen alueelle. Tai sallia läpikulku Suomen alueen kautta johonkin.”
Korhonen sanoi sopimusta "pitkäksi naulaksi Suomen itsenäisyyden ruumisarkkuun".
ja kutsui sitä "Suomen historian häpeätahraksi".
Korhonen kirjoitti laajan artikkelin isäntämaasopimuksesta mm. Kanavalehteen ja Suomen kuvalehti teki siitä erinomaisen jutun. Mutta sitten on aihe taas kuoliaaksi vaiettu.
Tämä olisi yksi keskeisimpiä kohtia, mitä tulisi käsitellä presidentinvaalitenteissä, eikä vain väitelauseiden tasolla vaan menemällä yksityiskohtiin. Sen perusteella tulisi myös osaltaan arvioida Sauli Niinistön kautta presidenttinä.
Linkki ei jostain syystä toiminut MOT:in artikkeliin ainakaan minulla. Se on jännä ja mielenkiintoinen artikkeli. Laitan linkin uudestaan jos se nyt toimisi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/20/natosta-isanta-taloon-kasikirj…
Niin tätä Sauli taitaa tarkoittaa, kun puhuu, että liittoutumat voivat syntyä hyvinkin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Venäjä on ilmoittanut ennen Krimin valtausta, että pitää natoa uhkana, kun leviää Venäjän ympärille ja se johtaa jatkotoimiin, jos Ukraina haluaa natoon, niin miksi nato vain jatkoi? Miksei yrittänyt säilyttää sopua? Miksi natolle on tärkeä saada Venäjän naapurit jopa sodan uhkalla?
Mikä se suunnitelma on? Mihin tällä pyritään?Ukrainalla on Helsingin ETYK-sopimuksen mukainen oikeus valita itse liittolaisensa, ja Venäjällä ei ole oikeutta pitää sitä etupiirinään jonka suvereniteetin se pystyisi kiistämään.
Jo on turvallisia nämä sopimukset. Ravataan silmälaput sivuilla eteenpäin. Ahvenanmaatakin turvaa sopimus. Ja sitten kiljutaan kiljuhanhien lailla, että on epäluotettava.
Ja sitten on väääääärin, kun sopimuksen rikkojalle asetetaan pakotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä aloittaja moittii toisia tietämättömäksi, niin voisiko sivistää ja vastata edes kysymyksiin. Mihin perustuu Ahvenanmaan puolustus? Sehän kai on Suomea.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Ahvenanmaan kysymys omalta osaltaan kuvaa sitä, miksi Suomessa valittiin J.K. Paasikiven linja sotien jälkeen eli se suunta, että Suomi on puolueeton ja on suurvaltojen konfliktien ulkopuolella niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
Huhtikuussa 1938 Neuvostoliiton Helsingin-lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev saapui ulkoministeri Rudolf Holstin puheille. Jartsev kertoi, että Neuvostoliitolla oli tiedossa, että Saksa aikoisi käyttää Suomen aluetta hyväkseen mahdollisessa hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan.
Jartsev ei väittänyt, että Suomi uhkaisi Neuvostoliittoa, mutta että Suomen alueen kautta muiden tekemä aggressio koettiin uhkaksi.
Suomen hallitus torjui Neuvostoliiton myöhemmin kesällä tekemän ehdotuksen siitä, että Ahvenanmaa linnoitettaisiin yhdessä. Neuvostoliitto halusi valvoa linnoitustöitä ja luovuttaa aseistusta Ahvenanmaan puolustukseen: Suomen hallituksen mukaan "Ehdotus tietäisi Suomen suvereenisuuden loukkausta ja olisi ristiriidassa Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa".
Sen sijasta Suomen sotilasviranomaiset tekivät Ruotsin kenraalien kanssa puolustussuunnitelman Ahvenanmaalle. Noin vuotta myöhemmin 1939 Ruotsin hallitus vetäytyi suunnitelmasta Neuvostoliiton kielteisen kannan vuoksi.
J. K. Paasikivi on sanonut, että "Suomella itsellä ei ole vihollisia eikä kukaan hyökkää Suomeen sen itsensä vuoksi" (Radiopuhe 9.4.1948). Paasikivi jatkoi:
"Mutta historia osoittaa, että suurvaltojen välisissä taisteluissa pieniä ei säästetä. Suuret ottavat huomioon ei vain: tahtovatko pienet naapurit, puolustamalla maatansa suurten vihollisia vastaan, estää maataan joutumasta läpimarssialueeksi, vaan myös: riittävätkö pienten voimat tähän tehtävään."
Jos puhutaan nyt käsillä olevista presidentinvaaleista, olennaista tässä on Paasikiven käyttämä sana "läpimarssialue". Niinistön kaudella Suomen sotilasviranomaisten johdolla tehtiin 2014 isäntämaasopimus Naton kanssa. On vaikea olla näkemättä, miten tuo sopimus ei lisäisi jännitettä Suomen lähialueella, eikä kiinnittäisi Venäjän huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahvenanmaa on siitä eri asia kuin krimin niemimaa, että se ei ole koskaan kuulunut neuvostoliittoon, käsittääkseni Putinille tärkeintä on palauttaa vanhat rajat (vai tsaarin aikaiset suurvenäjän rajat?) venäjällä on kuitenkin varaa vain yhteen sotaan kerrallaan, tai kahteen ja nyt on joukot syyriassa ja ukrainassa. kunhan niistä päästään...
mutta ihan aikuisten oikeesti, minkälaiset älykääpiöt äänestää väyrystä? Ja mikä tää juttu että haavisto on jo nähty mutta väyrynen on uutta? ootteko syntyneet 4 vuotta sitten, että ette ole huomanneet että väyrynen on suomen politiikan vanhin dinosaurus ja myös isoin vitsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää oli hyvä. AV on ihan hulluna Väyrysestä, mikä ihmisiä vaivaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä, jos sota tulee siitä, että nato pelottelee Venäjää, niin eikö naton kannattaisi perääntyä vähän?
Kohta tuntuu, että se on nato, joka haluaa sotaa. Miksi?Nato ei varsinaisesti hae sotaa mallia toinen maailman sota, mutta ylläkin mallia syyria eli luomalla sisällissotia palkkaamalla ulkomaisia provokaattoreita ja palkkasotilaita aloiitamaan rähinöintiä. Sillä saivat ukrainan kaaokseen ja siten epävarmuutta venäjän rajalle.
Siten nato on äärimmäisen vaarallinen toimija suomen näkökulmasta kun voivat tehdä jotain samaa täälläkin näin pietarin rajamailla... joku isis sotilaiden aseistaminen ja agitoiminen jihadiin tulee ekana mieleen.
Oikeastaan nato sai koko maailman kääntymään Venäjää vastaan. Jo euroviisut ja olymppilaisetkin. Tai sitten Venäjän omaa uskottelua, mutta on se tosi, ettei toisia maita kohdella samoin.
Kuka kusettaa ja ketä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä aloittaja moittii toisia tietämättömäksi, niin voisiko sivistää ja vastata edes kysymyksiin. Mihin perustuu Ahvenanmaan puolustus? Sehän kai on Suomea.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Ahvenanmaan kysymys omalta osaltaan kuvaa sitä, miksi Suomessa valittiin J.K. Paasikiven linja sotien jälkeen eli se suunta, että Suomi on puolueeton ja on suurvaltojen konfliktien ulkopuolella niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
Huhtikuussa 1938 Neuvostoliiton Helsingin-lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev saapui ulkoministeri Rudolf Holstin puheille. Jartsev kertoi, että Neuvostoliitolla oli tiedossa, että Saksa aikoisi käyttää Suomen aluetta hyväkseen mahdollisessa hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan.
Jartsev ei väittänyt, että Suomi uhkaisi Neuvostoliittoa, mutta että Suomen alueen kautta muiden tekemä aggressio koettiin uhkaksi.
Suomen hallitus torjui Neuvostoliiton myöhemmin kesällä tekemän ehdotuksen siitä, että Ahvenanmaa linnoitettaisiin yhdessä. Neuvostoliitto halusi valvoa linnoitustöitä ja luovuttaa aseistusta Ahvenanmaan puolustukseen: Suomen hallituksen mukaan "Ehdotus tietäisi Suomen suvereenisuuden loukkausta ja olisi ristiriidassa Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa".
Sen sijasta Suomen sotilasviranomaiset tekivät Ruotsin kenraalien kanssa puolustussuunnitelman Ahvenanmaalle. Noin vuotta myöhemmin 1939 Ruotsin hallitus vetäytyi suunnitelmasta Neuvostoliiton kielteisen kannan vuoksi.
J. K. Paasikivi on sanonut, että "Suomella itsellä ei ole vihollisia eikä kukaan hyökkää Suomeen sen itsensä vuoksi" (Radiopuhe 9.4.1948). Paasikivi jatkoi:
"Mutta historia osoittaa, että suurvaltojen välisissä taisteluissa pieniä ei säästetä. Suuret ottavat huomioon ei vain: tahtovatko pienet naapurit, puolustamalla maatansa suurten vihollisia vastaan, estää maataan joutumasta läpimarssialueeksi, vaan myös: riittävätkö pienten voimat tähän tehtävään."
Jos puhutaan nyt käsillä olevista presidentinvaaleista, olennaista tässä on Paasikiven käyttämä sana "läpimarssialue". Niinistön kaudella Suomen sotilasviranomaisten johdolla tehtiin 2014 isäntämaasopimus Naton kanssa. On vaikea olla näkemättä, miten tuo sopimus ei lisäisi jännitettä Suomen lähialueella, eikä kiinnittäisi Venäjän huomiota.
Historia toistaa itseään. Tämä pätee vielä nykyäänkin. :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Venäjä on ilmoittanut ennen Krimin valtausta, että pitää natoa uhkana, kun leviää Venäjän ympärille ja se johtaa jatkotoimiin, jos Ukraina haluaa natoon, niin miksi nato vain jatkoi? Miksei yrittänyt säilyttää sopua? Miksi natolle on tärkeä saada Venäjän naapurit jopa sodan uhkalla?
Mikä se suunnitelma on? Mihin tällä pyritään?Ukrainalla on Helsingin ETYK-sopimuksen mukainen oikeus valita itse liittolaisensa, ja Venäjällä ei ole oikeutta pitää sitä etupiirinään jonka suvereniteetin se pystyisi kiistämään.
Jo on turvallisia nämä sopimukset. Ravataan silmälaput sivuilla eteenpäin. Ahvenanmaatakin turvaa sopimus. Ja sitten kiljutaan kiljuhanhien lailla, että on epäluotettava.
Ja sitten on väääääärin, kun sopimuksen rikkojalle asetetaan pakotteita.
Ei kai se väärin ole. Pakotteista ei vain ole hyötyä. Taitaa jopa olla Suomellekkin haittaa.
En pelkää kumpaakaan,en Venäjää enkä Väyrystä sen takia äänestin.
Kuinka te pystytte elämään noiden pelkojenne kanssa?
Elämä on liian lyhyt pelättäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä aloittaja moittii toisia tietämättömäksi, niin voisiko sivistää ja vastata edes kysymyksiin. Mihin perustuu Ahvenanmaan puolustus? Sehän kai on Suomea.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Ahvenanmaan kysymys omalta osaltaan kuvaa sitä, miksi Suomessa valittiin J.K. Paasikiven linja sotien jälkeen eli se suunta, että Suomi on puolueeton ja on suurvaltojen konfliktien ulkopuolella niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
Huhtikuussa 1938 Neuvostoliiton Helsingin-lähetystön toinen sihteeri Boris Jartsev saapui ulkoministeri Rudolf Holstin puheille. Jartsev kertoi, että Neuvostoliitolla oli tiedossa, että Saksa aikoisi käyttää Suomen aluetta hyväkseen mahdollisessa hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan.
Jartsev ei väittänyt, että Suomi uhkaisi Neuvostoliittoa, mutta että Suomen alueen kautta muiden tekemä aggressio koettiin uhkaksi.
Suomen hallitus torjui Neuvostoliiton myöhemmin kesällä tekemän ehdotuksen siitä, että Ahvenanmaa linnoitettaisiin yhdessä. Neuvostoliitto halusi valvoa linnoitustöitä ja luovuttaa aseistusta Ahvenanmaan puolustukseen: Suomen hallituksen mukaan "Ehdotus tietäisi Suomen suvereenisuuden loukkausta ja olisi ristiriidassa Suomen puolueettomuuspolitiikan kanssa".
Sen sijasta Suomen sotilasviranomaiset tekivät Ruotsin kenraalien kanssa puolustussuunnitelman Ahvenanmaalle. Noin vuotta myöhemmin 1939 Ruotsin hallitus vetäytyi suunnitelmasta Neuvostoliiton kielteisen kannan vuoksi.
J. K. Paasikivi on sanonut, että "Suomella itsellä ei ole vihollisia eikä kukaan hyökkää Suomeen sen itsensä vuoksi" (Radiopuhe 9.4.1948). Paasikivi jatkoi:
"Mutta historia osoittaa, että suurvaltojen välisissä taisteluissa pieniä ei säästetä. Suuret ottavat huomioon ei vain: tahtovatko pienet naapurit, puolustamalla maatansa suurten vihollisia vastaan, estää maataan joutumasta läpimarssialueeksi, vaan myös: riittävätkö pienten voimat tähän tehtävään."
Jos puhutaan nyt käsillä olevista presidentinvaaleista, olennaista tässä on Paasikiven käyttämä sana "läpimarssialue". Niinistön kaudella Suomen sotilasviranomaisten johdolla tehtiin 2014 isäntämaasopimus Naton kanssa. On vaikea olla näkemättä, miten tuo sopimus ei lisäisi jännitettä Suomen lähialueella, eikä kiinnittäisi Venäjän huomiota.
Tuon mukaan Niinistö on ollut mukana valtiopetoksessa.
Historia toistaa itseään. Tämä pätee vielä nykyäänkin. :-)
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.