Lue keskustelun säännöt.
Mitä te muut kiireiset äidit kokkaatte arkena?
Viikonloppuisin ei ehdi tehdä viikolle, ne menee lasten ja omissa harrastuksissa.
Wokit, keitot, salaatti+pihvi/kana kombot alkaa tulla korvista.
Kommentit (186)
makkarajuustoleipää mikronkautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jauheliharisottoa. Nopeaa, helppoa ja ihan terveellistäkin. Kuorin porkkanoita, viipaloin ne ja pannulle paistumaan. Sitten perään jauheliha, valkosipulia ja sipulia, paistaa jauhelihan kypsäksi ja sekaan sopiva määrä riisiä. Pyöräyttää pannulla ja lisää vettä riisin mukaan. Sitten vaan mausteet ja antaa porista itsekseen valmiiksi. Hyvääkin on :)
Vierailija kirjoitti:
Mihin teillä on kiire? Kun opitte priorisoimaan ja organisoimaan, niin aikaakin löytyy paljon enemmän. Esim. Ovatko kaikki harrastukset välttämättömiä, oli sitten kyseessä aikuiset tai lapset? Tai onko pakko istua tuntikaupalla erilaisten älylaitteiden ääressä? Ei se maailma mihinkään katoa, vaikka jättäisitte muutaman illan aina väliinkin. Facebookiakaan ei tarvitse päivittää jatkuvasti turhanpäiväisillä postauksilla. Järkeistäkää elämänne ja te ehditte tehdä kunnon ruokaa niin arkena kuin pyhänäkin.
Hmm. Kaikkien työaika ei ole 7-15 tai 8-16. Kaikkien työpäivät eivät lopu, kun tehtaan pilli soi.
Toisilla on työ, joka ei katso kelloa ja jotkut jatkavat työpäivää vielä iltaysin (oletettavasti lapsi/lapset sängyssä) jälkeen. He eivät tuolloin tee esim. seuraavan päivän ruokaa, joka on tunnin uunissa, jäähtyy tunnin jne. Vaan tekevät töitä ja menevät nukkumaan, jotta jaksavat taas seuraavan päivän rumban. Työ vie toisilta mehut.
Arvostan myös aikaa lapseni kanssa. Hän tarvitsee apuani läksyissä jne. Olen siis mielummin lapseni kanssa kuin pilkon juureksia (joille olen allerginen).
Kun jompi kumpi vanhemmista tulee kotiin klo 17 tai 17:30, huutaa lapsi nälkäänsä. Silloin ruoka on saatava pöytää heti - ei 15:n tai 30:n minuutin kuluttua.
Viikko pyörii osin eineksillä, osin puolivalmisteilla, osin viikonlopusta jääneillä ruoilla. Viikonloppuna tehdään itse kaikki ruoat. Meillä ei myöskään ole isoa pakastinta (ei nyt vain mahdu!), jonne hillota marjatsienetlaatikotkeitot jne.
Haluaisin aikaa kokkaamiselle ja haluaisin jaksamista kokkaamiselle. Mutta työ ja hektinen elämä vievät mehut, joten menemme helpolla sieltä, mistä päästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin teillä on kiire? Kun opitte priorisoimaan ja organisoimaan, niin aikaakin löytyy paljon enemmän. Esim. Ovatko kaikki harrastukset välttämättömiä, oli sitten kyseessä aikuiset tai lapset? Tai onko pakko istua tuntikaupalla erilaisten älylaitteiden ääressä? Ei se maailma mihinkään katoa, vaikka jättäisitte muutaman illan aina väliinkin. Facebookiakaan ei tarvitse päivittää jatkuvasti turhanpäiväisillä postauksilla. Järkeistäkää elämänne ja te ehditte tehdä kunnon ruokaa niin arkena kuin pyhänäkin.
Hmm. Kaikkien työaika ei ole 7-15 tai 8-16. Kaikkien työpäivät eivät lopu, kun tehtaan pilli soi.
Toisilla on työ, joka ei katso kelloa ja jotkut jatkavat työpäivää vielä iltaysin (oletettavasti lapsi/lapset sängyssä) jälkeen. He eivät tuolloin tee esim. seuraavan päivän ruokaa, joka on tunnin uunissa, jäähtyy tunnin jne. Vaan tekevät töitä ja menevät nukkumaan, jotta jaksavat taas seuraavan päivän rumban. Työ vie toisilta mehut.Arvostan myös aikaa lapseni kanssa. Hän tarvitsee apuani läksyissä jne. Olen siis mielummin lapseni kanssa kuin pilkon juureksia (joille olen allerginen).
Kun jompi kumpi vanhemmista tulee kotiin klo 17 tai 17:30, huutaa lapsi nälkäänsä. Silloin ruoka on saatava pöytää heti - ei 15:n tai 30:n minuutin kuluttua.
Viikko pyörii osin eineksillä, osin puolivalmisteilla, osin viikonlopusta jääneillä ruoilla. Viikonloppuna tehdään itse kaikki ruoat. Meillä ei myöskään ole isoa pakastinta (ei nyt vain mahdu!), jonne hillota marjatsienetlaatikotkeitot jne.
Haluaisin aikaa kokkaamiselle ja haluaisin jaksamista kokkaamiselle. Mutta työ ja hektinen elämä vievät mehut, joten menemme helpolla sieltä, mistä päästään.
Onneksi meillä on 2 vanhempaa jolloin työaikoja voidaan liu'uttaa vuorotellen. Työmatkojen aikaan tämä ei onnistu vaan kotona oleva tekee ruuan, oli harrastuksia tai ei mutta yhdessä ruokailu menee edelle. Työt jatkui meilläkin klo 21 jälkeen hyvin usein, nyt onneksi ollaan tajuttu että ne työt voi odottaa aamuun. Vain silloin kun esimieheni on maailman toisella puolella katson meilit illalla ja teen niille jotain - äärimmäisessä hädässä. Eihän mulle maksetakaan kuin 8 tunnista, periaatteessa.
Onhan tuossa ruuanlaiton ja iltatöiden välissä vielä nelisen tuntia aikaa lapsille, he tosin ovat mukana myös ruuanlaitossa ja muissa kodin askareissa. Eikä lapset kaipaa sitä että on ihossa kiinni koko ajan, heillekin täytyy antaa tilaa tehdä omia asioitaan. Jo hyvinkin pieni saattaa yllättäen keskittyä selaamaan kirjaa tai leikkimään autoilla tai nukella. Jos sitten pyytää pelaamaan, toki mutta en menisi keskeyttämään toisen omaa leikkiä ollakseni väkisin läsnä. Eli tosi harvoin lapsen kanssa tarvitsee olla aktiivisesti tuota 4:kään tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen tein uuniperunoita. Helppoa! Laitoin 200 asteiseen uuniin 8 rosamunda perunaa, haarukalla pistin muutaman reiän pintaan ja käärin ne olio nyytteihin. 2 tuntia pido
In uunissa.Täyteeksi tein; ranskankermaa prk, suolakurkkua ja Pun. Paprikkaa pieniksi,vähän pippuria ja kinkkurouhetta. Toisen tein muuten saman mutta kinkkurouheen tilalle laitoin savulohta ja tilliä.
Lisäksi tein fetasalaattia. Oli tosi hyvää, teen uudelleenkin. Meille ainakin tästä tuli uusi suosikki ruoka, jopa muksut piti.
Ohis ap haki arkiruokaa. Harvalla aikaa odottaa 2 tunti arkena ruokaa. Itse teen uuniperunat ilman foliota, tunti uunissa. Sekin on pitkä aika arkiruokaan.
Uuniperunat voi tehdä mikroaaltouunissa. Pesen perunat , ei kovin suuret, hyvin ja toki reikiä. Kiedo talouspaperiin ja mikroon n. 10 minuutiksi. Kokeile välillä kypsyyttä. Välttää arki-iltana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munia. Yleensä munakkaana. Höysteenä mitä jääkaapissa sattuu olemaan. Siis silloin kun tulee tulipalokiire, niin tämä on meidän perheen takuuvarmaa pikaruokaa. Nälkäisimmille paistetaan ensimmäisenä ja kokille viimeisenä, tai sitten heitän isoimmalle pannulle kymmenen munaa ja höysteet ja siinä sitten murustelen sitä jonkinnäköiseksi kokkeliksi.
Toinen vakio pikaruoka on sötkö. Tähän menee vähän enemmän aikaa. Jauhelihaa paistumaan pannulle reiluun voihin. Lihan ruskistumisen aikana pilkon rehuja. Jauhis sivuun ja rehut pannulle, kuullotusta sen mukaan mitä rehuja sattuu olemaan, kaalille ja juureksille enempi aikaa, muille riittää lyhyempi aika. Lihat takaisin pannuun rehujen päälle ja lämmitys.
Olenko ainut täällä, joka ei halua syödä monta päivää samaa ruokaa?? Ja meillä asuu kaksi murrosikäistä, vaikka tekisi jättisatsin, niin ei siitä edes riitä kuin seuraavaksi päiväksi pikku plöräykset. Inhoan ruuan laittoa ja teen aina nopeita ruokia. Tällä viikolla me söimme Nuudeli-kana-wokkia, tonnikala-perunasoselaatikkoa, makkaramunakasta ja makaronilaatikkoa. Kun olen pitkiä päiviä töissä, syömme aika paljon eineksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsille kunnon ruoka. Ukko syököön vaikka pieniä kiviä.
Miten se nopeuttaa ruuanlaittoa jos ruokkii vain lapset? Minä kyllä rakastan miestäni sen verran, että ihan mielelläni osoitan rakkauttani siten, että hänelläkin on ruoka valmiina. Hän sitten puolestaan huomioi minua muilla keinoin, mm. hoitamalla lasten iltatoimet joka ilta jotta itse saan silloin rauhallisen suihku- ja iltapalahetken.
-ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen tein uuniperunoita. Helppoa! Laitoin 200 asteiseen uuniin 8 rosamunda perunaa, haarukalla pistin muutaman reiän pintaan ja käärin ne olio nyytteihin. 2 tuntia pido
In uunissa.Täyteeksi tein; ranskankermaa prk, suolakurkkua ja Pun. Paprikkaa pieniksi,vähän pippuria ja kinkkurouhetta. Toisen tein muuten saman mutta kinkkurouheen tilalle laitoin savulohta ja tilliä.
Lisäksi tein fetasalaattia. Oli tosi hyvää, teen uudelleenkin. Meille ainakin tästä tuli uusi suosikki ruoka, jopa muksut piti.
Ohis ap haki arkiruokaa. Harvalla aikaa odottaa 2 tunti arkena ruokaa. Itse teen uuniperunat ilman foliota, tunti uunissa. Sekin on pitkä aika arkiruokaan.
Uuniperunat voi tehdä mikroaaltouunissa. Pesen perunat , ei kovin suuret, hyvin ja toki reikiä. Kiedo talouspaperiin ja mikroon n. 10 minuutiksi. Kokeile välillä kypsyyttä. Välttää arki-iltana.
Laitat talouspaperia mikroaaltouuniin? Kai teillä on palohälyttimet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiireisen illan luottoruoka: spagetti ja tonnikalakastike.
Kuullota sipuli ja valkosipulit öljyssä. Lisää purkki tomaattimurskaa, tonnikalaa, kasvisliemijauhetta, oreganoa, suolaa, pippuria kermaa tai koskenlaskijaa. Anna porista hetki, lopuksi esim. tuoretta basilikaa.
N.15 min vie aikaa.
Ja taatusti maistuu kaikille.
Kokkailija kirjoitti:
Kiireisen illan luottoruoka: spagetti ja tonnikalakastike.
Kuullota sipuli ja valkosipulit öljyssä. Lisää purkki tomaattimurskaa, tonnikalaa, kasvisliemijauhetta, oreganoa, suolaa, pippuria kermaa tai koskenlaskijaa. Anna porista hetki, lopuksi esim. tuoretta basilikaa.
N.15 min vie aikaa.
Ja taatusti maistuu kaikille.
Meillä tehdään vastaavaan mutta en sotke siihen kermaa, sulatejuustoa enkä kasvisliemikuutiota. Maustan muuten (yrteillä, oliivisilpulla) ja haluan tomaattikastikkeen freesinä. Mutta hyvää on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Crock pot eli haudutuspata. Ruoka sinne hautumaan ja jokainen syö silloin kun ehtii. Itse syön kolmelta, yksi lapsi syö neljältä, mies ja toinen lapsi puol kuudelta. Jos en itse ehtinyt kolmelta, niin syön sitten kun tulen töistä.
Esim aamulla hernesoppavärkit pottiin, matala lämpö päälle ja siinä saa soppa hautua itsekseen kunnes nälkäiset saapuvat padan äärelle. Eka syöjä säätää keep warm -asetukselle.
Aina kun luen näitä ruokajuttuja ihmettelen, miksi monessa perheessä syödään sekä päivällinen että iltapala. Itse en varmaan koskaan elämässäni ole syönyt nk.iltapalaa, eivätkä lapsenikaan.
Koulun jälkeen lapset valmistavat itselleen välipalan ja kun tulemme mieheni kanssa töistä, juomme lattet tai kupillisen teetä. Sitten on vuorossa harrastukset tai kotiaskareet ja päivällistä alamme valmistaa siinä puoli seitsemän maissa. Puolessa tunnissa ruoka on valmista ja sitten istutaan kaikessa rauhassa ruokapöydän ääressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen näitä ruokajuttuja ihmettelen, miksi monessa perheessä syödään sekä päivällinen että iltapala. Itse en varmaan koskaan elämässäni ole syönyt nk.iltapalaa, eivätkä lapsenikaan.
Koulun jälkeen lapset valmistavat itselleen välipalan ja kun tulemme mieheni kanssa töistä, juomme lattet tai kupillisen teetä. Sitten on vuorossa harrastukset tai kotiaskareet ja päivällistä alamme valmistaa siinä puoli seitsemän maissa. Puolessa tunnissa ruoka on valmista ja sitten istutaan kaikessa rauhassa ruokapöydän ääressä.
No mä ihmettelen näitä jotka syö iltaruuan lähellä kahdeksaa. Päivällinen syödään meillä viiden aikoihin ja iltapalat sitten klo 20-21, nukkumaan kymmenen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen näitä ruokajuttuja ihmettelen, miksi monessa perheessä syödään sekä päivällinen että iltapala. Itse en varmaan koskaan elämässäni ole syönyt nk.iltapalaa, eivätkä lapsenikaan.
Koulun jälkeen lapset valmistavat itselleen välipalan ja kun tulemme mieheni kanssa töistä, juomme lattet tai kupillisen teetä. Sitten on vuorossa harrastukset tai kotiaskareet ja päivällistä alamme valmistaa siinä puoli seitsemän maissa. Puolessa tunnissa ruoka on valmista ja sitten istutaan kaikessa rauhassa ruokapöydän ääressä.
No mä ihmettelen näitä jotka syö iltaruuan lähellä kahdeksaa. Päivällinen syödään meillä viiden aikoihin ja iltapalat sitten klo 20-21, nukkumaan kymmenen jälkeen.
Minusta kenenkään päiväohjelmassa ei ole mitään "ihmeteltävää" paitsi heikkolahjaisilla ihmisillä.
On aika sama, syödäänkö ensin välipala ja sitten illallinen (ajatteles, espanjalaiset lapset syövät illallisen vasta klo 22) vai ensin illallinen ja sitten "välipala" (iltapala, mutta sama asia).
Jos perheen töihin ja harrastuksiin sopii paremmin, että ruokaa aletaan tehdä vasta kuuden jälkeen, niin mikäs siinä? Jos taas lapsilla on vaikkapa seitsemältä vielä liikunnallinen treeni, niin varmaan onkin parempi syödä lämmin ruoka viideltä.
Mitään must-juttuja ei ole, kunhan ravitsevaa ruokaa saa, ja liikaa stressiä ei oteta.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen näitä ruokajuttuja ihmettelen, miksi monessa perheessä syödään sekä päivällinen että iltapala. Itse en varmaan koskaan elämässäni ole syönyt nk.iltapalaa, eivätkä lapsenikaan.
Koulun jälkeen lapset valmistavat itselleen välipalan ja kun tulemme mieheni kanssa töistä, juomme lattet tai kupillisen teetä. Sitten on vuorossa harrastukset tai kotiaskareet ja päivällistä alamme valmistaa siinä puoli seitsemän maissa. Puolessa tunnissa ruoka on valmista ja sitten istutaan kaikessa rauhassa ruokapöydän ääressä.
Muutenhan homma menee ihan välipalojen nokkimiseksi. Aamiainen on aamulla ennen kouluunmenoa, ekaluokkalaisella lounasruokailu on JO 10.25, välipalaa saa iltapäiväkerhossa klo 14.30, sitten jos syötäis välipalaa taas klo 17 kun töistä ja kerhosta tullaan niin eihän siinä ole mitään järkeä vaan närppiä jotain pientä ja odottaa nälissään, että päivällistä saa joskus myöhemmin!
Meillä muutenkin päivällisruokailu tapahtuu vuoroissa, koska kaikki on eri aikaan paikalla. Itse syön työpäivänä jo klo 15, yläkoululainen syö sitten kun tulee koulusta (hirveä nälkä hänellä kun kouluruokahan on sitä mitä se on, eli paljon huonoja hiilareita, huonoja rasvoja ja vain niukasti proteiinia). Mies ja kuopus syövät kun tulevat töistä ja kerhosta. Siinä vaiheessa yläkoululainen on jo hävinnyt harrastuksiin, joista kotiutuu illasta riippuen vaihteleviin kellonaikoihin. Itse tulen töistä kotiin hyvällä tuurilla puol seitsemän, mutta huonolla tuurilla vasta yhdeksän jälkeen. Kun mies ja kuopus ovat syöneet, heillä on omia juttujaan ulkona ja harrastuksissa, eli ei siellä kotona illalla ole ketään laittamassa ruokaa. Välipaloillako sen yläkolululaisen pitäis koko päivä elää ja vasta nukkumaan mennessä saada päivällistä?!
Meidän perheen yhteinen ruokailuhetki on se iltapala, koska yleensä siihen mennessä ovat jo kaikki päässeet kotiin (paitsi ehkä minä en).
Minä siis laitan sen ruuan siinä jossain vaiheessa päivällä tai sitten laitan crock potiin hautumaan jos itselläni on päivällä menoja. Oleellista varmaan kuitenkin on se, että sitä päivällistä saa jossain vaiheessa illan aikana. Katsos kun kaikki eivät elä saman aikataulun mukaan kuin teillä eletään, kaikki eivät tee ma-pe 8-16 töitä.
Vierailija kirjoitti:
Teen ruokaa joka toinen päivä niin, että kaksi päivää syödään samaa. Joskus ostan jotain valmiina tai eineksiä.
Olen yrittänyt useamman kerran tehdä noin, mutta yleensä käy niin, että kaikki tulee syödyksi kerralla tai sitten jää vain yhdelle syötävää. Kaikki mikä on valmiina jääkaapissa/pakasteessa häviää. Perheessä kaksi teiniä ja mies joka tekee fyysisesti raskasta työtä. Pitäisi varmaan vuokrata armeijan soppatykki. Ja kaikki perheenjäsenet ovat normi painoisia.
Huolehdin, että saa riittävästi proteiinia, hiilihydraatteja ja vitamiineja.
Muoto missä tulee sivuseikka.
Ja meidän perhe. En tajua, miten jollakulla on aikaa kokata joka päivä jotain. Tulemme kotiin 17-1730. Lapsen harkat, oma satunnainen harrastus, töitä kotona illalla vielä. Ei vain jaksa kaikkea.
Viikonloppuisin kokkaillaan.