Nainen! mistä haluttomuutesi johtuu?

Hormonaalisesta ehkäisystä.

Siitä ettei yksikään mies minua halua. -neitsyt ikisinkku

Mies on arvostellut ulkonäköäni, minkä vuoksi kipinä mieheen mennyt.

Minulla on johtunut imetyksestä, mikä meni ohi kun jatkuva tissilläolo loppui ja myös raskaudesta siinä mielessä että tunsin itseni vastenmieliseksi, eli joku muukin ulkoinen seikka minussa itsessä saattaisi vaikuttaa, mille en itse mahtaisi mitään.

Kyllästymisestä. Aina samaa ja samalla tavalla. Enkä ole itse tässä sen kummempi syyllistäjä. En minäkään tiedä mistä ja miten jotain uutta. En mä halua mieheni ostavan jotain seksikeinua missä se piiskaa pua pyllylle. Mutta jotain... en tiedä mitä... kuten sanoin, olen samassa veneessä.

Töissä kiire ja töiden jälkeen kotityöt niin ei huvita muu kun nukkuminen. Ei jaksa.

Ihastuin toiseen, oma mies ei kiinnosta.

Tunnetason läsnäolemattomuudesta. Molemmin puolin. Seksin tuntumisesta ”suoritukselta” tai lähinnä joltakin rentoutumisharjoitukselta jossa puretaan paineita = tämän voisi hoitaa kenen kanssa tahansa, mieluiten itsekseen. Muun elämän ja etenkin ajatusmaailman kohtaamattumuudesta.

Minulla puhtaasti terveydellisistä syistä. Kohdussa myoomia jotka aiheuttivat käsittämättön runsaat vuodot, yli puolet kuukaudesta meni vuotaessa. Hemoglobiini laski tuntuvasti.

Oikeilla pillereillä vuodot loppuivat kuin seinään. Samalla meni kaikki seksuaalinen halukkuus. En kertakaikkiaan tunne mitään mielenkiintoa asiaan. En ole edes masturboinut ainakaan pariin vuoteen ja aiemmin olin suuri nettipornon ystävä ja masturboin usein.

Olen kuitenkin vuotojen loppumisesta niin tyytyväinen että haluttomuus on asia jonka olen valmis hyväksymään.

Miehen patalaiskuus kotitöissä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllästymisestä. Aina samaa ja samalla tavalla. Enkä ole itse tässä sen kummempi syyllistäjä. En minäkään tiedä mistä ja miten jotain uutta. En mä halua mieheni ostavan jotain seksikeinua missä se piiskaa pua pyllylle. Mutta jotain... en tiedä mitä... kuten sanoin, olen samassa veneessä.

itsellä on auttanut paikan vaihtaminen, vaikka sohvalla tai vaikka suihkussa tai jossain. Tulee sellaista uudenlaista kipinää sitten. Mutta jo seuraavalla kerralla se uus paikka onkin tylsä.

En kärsi nykyään enää haluttomuudesta enkä puutteesta. Mutta mikä edellisessä suhteessa ajoi siihen, että seksiä ei vaan ollut oli useamman asian yhteissumma...

- unen puute. Ehkä myös empatian ja tilanneherkkyyden puute mieheltä. Ei hirveästi tee mieli, jos kaatuu väsyneenä sänkyyn, jossa toinen jo odottaa ja on ajatellut itsensä sopivaan mielentilaan.

- hormonaalinen ehkäisy (tai ehkä sitä oli hyvä syyttää)

- miehen kehittyvä alkoholiongelma. Sanoin, että en halua häntä humalaisena ja tiesin, että kun hän kolme iltaa sinnitteli kuivilla hän kuvitteli saavansa seksiä. Joten kolmantena iltana, sai tai ei, niin hän lähti vielä nukkumaanmenon jälkeen ottamaan sellaiset seitinohuet kännit (joopa)

Kaikesta tästä kehittyi sellainen kieroutunut peli, jota ei onnistuttu keskustelulla ratkomaan. Lopulta en uskaltanut edes ryhtyä hellyydenosoituksiin, koska mies tarttui niihin kuin hukkuva oljenkorteen eikä epätoivo ole lainkaan viehättävää. Joten siinä sitten vieraannuttiin.

Ja kuten tuolla toiseen ketjuun vastasin, meitä oli siinä suhteessa kaksi, jotka lopulta elivät puutteessa.

Toisessa suhteessa siitä, että mies arvosteli ulkonäköäni.

Nykyisessä alkoi, kun aloitin hormonaalisen ehkäisyn.

Mies ei ajatellut yhtään minun nautintoani sängyssä, vaikka sanoin siitä hänelle useasti. Olin vain säkki, johon tyydyttää omat halunsa. On nykyään entinen.

Totaalisen erilainen vuorokausirytmi. Minä menen aikaisin töihin ja töiden jälkeen teen kotityöt. Mies taas tekee ilta ja yötöitä, joten nukkuu pitkälle puoleen päivään. Mies kyllä kantaa vastuunsa kotitöistä, esim. usein käy kaupassa ja laittaa ruuan valmiiksi. Arkisin kohtaamisemme on tyyliin läpystä vaihto. Lisäksi vapaapäivät menevät harvoin yksiin.

Haluttomuus johtuu lähinnä siitä, että yhteistä rauhallista aikaa löytyy niin harvoin. Töiden välissä tapahtuneet pikapanot alkoivat kyllästyttää jo aika päivää sitten.

Seurausta miehen haluttomuudesta. Meillä ei ollut seksiä varmaan puoleentoista vuoteen (eikä oikein muutakaan läheisyyttä) ja menin vähän sellaiseen offline-tilaan. Oli pakko turruttaa omat halut. Sitten kun mies jälleen alkoi haluta, omat haluni eivät palanneet. Näen miehen vain kämppiksenä, en aviomiehenä.

Hormonikierukasta.

Täällä on tullut hyviä pointteja. Yhden asian vielä omalta kohdaltani nostaisin esille: lasten myötä seksielämä vähän hiipui, niin miehestä tuli vonkaaja.

Ja se, mikä oli vielä pahempaa, niin vaikka itse ajattelin että tämä on vaan ajanjakso joka menee ohi ajallaan ja joskus on sitten enemmän aikaa seksille, niin mies ITKI yhdynnän jälkeen että hän on niin huono tässä hommassa.

Vaikka seksi oli sinällään ihan kelvollista, kun sitä oli, niin miestä olisi pitänyt kehua kovasti tai ilmeisesti varovaisen hiljainen nauttiminen ei riittänyt, olisi varmaan pitänyt voihkia ja huokailla (just joo, lapsia viereisessä huoneessa).

Aloin pelkäämään jo etukäteen, ei tehnyt mieli, koska en osannut olla oikeanlainen seksikumppani. Mies ei yrityksestään huolimatta saanut minua nauttimaan. Yritin selittää, että olen ihan itse vastuussa nautinnostani ja nyt vaan on menossa ajanjakso että tykkään seksistä ilman tuntikausien seksisessioita.

Oltiin sitten ilman, koska hänellekään ei kovin hyvä mieli niistä yhteisistä hetkistä jäänyt.

Syynä todennäköisesti syömishäiriö ja masennus. Saattaa myös olla, että minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi ollessani lapsi.

Väsymys ja stressi!

Väsymys koska nuorin herää edelleen joka yö potalle, piristyn, enkä pysty jatkamaan unia pitkään aikaan.

Stressi, koska opiskelujen eteneminen katkesi, itse en voi asiaan edes vaikuttaa, mutta koen stressiä toimeentulosta ja syyllistän itseäni.

Ja kiitos että sain purkautua!