Lue keskustelun säännöt.
Vihaan juristin työtäni, kaduttaa
Eeeeqashjjb
16.01.2018 |
Olen siis isossa organisaatiossa juristina töissä. Valmistumiseni jälkeen olen tehnyt töitä lakifirmassa, valtiolla ja järjestössä. Juristin työ on aina ollut vaativaa, mutta silti tylsää ja pitkät päivät.
Palkkahan on usein ihan ok, muttei vastaa pitkiä päiviä ja stressiä. Kyllä verottaja pitää huolen ettei liikaa jää käteen.
Olisin aina halunnut lääkäriksi, jos lääkikseen olisi älli riittänyt. Eipä sinne nykyäänkään noin vaan haeta..
Anteeksi avautumiseni.. Sattuisiko siellä olemaan ketään kohtalontovereita?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Apapaksjdbbfbbfbfb kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juristin työ kuuluu juuri niihin ammatteihin, joissa työtä tehdään rahan takia, eikä siksi että se kiinnostaisi. Minulla on ollut käsitys, että alalla olisi korkea palkkataso.
Ikävä sanoa ”omasta alastani”, mutta olet oikeassa. 95% tapaamistani kollegoista ovat kylmiä, empatiakyvyttömiä ja rahanahneita.
ApNo en minäkään järjettömän innoissani työstäni ole, mutta tätä en kyllä allekirjoita. Minun kollegoistani suurin osa ihan tavallisia, osa jopa jumalattoman hauskoja, ihmisiä.
Ei hauskuus empatiakykyyn ym. liity. Voihan ne ollakin tavallaan ihan "kivoja" ihmisiä etenkin töissä, mutta kuitenkin oikeasti melko välinpitämättömiä ja ahneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä toi teidän palkka on ihan hyvä käytännössä tarkoittaa? Kertokaa nettonne!
En nuorempana tiennyt että mitä opiskella ja ajauduin käytännön ammattiin. Vasta myöhemmin kun oli jo liian myöhäistä niin tajusin että olisin halunnut juristiksi.
No täytyy kyllä sanoa että kyllä ne pitkät päivät paremmin näkyy sinun palkassasi kuin aika monen muun alan palkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apapaksjdbbfbbfbfb kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juristin työ kuuluu juuri niihin ammatteihin, joissa työtä tehdään rahan takia, eikä siksi että se kiinnostaisi. Minulla on ollut käsitys, että alalla olisi korkea palkkataso.
Ikävä sanoa ”omasta alastani”, mutta olet oikeassa. 95% tapaamistani kollegoista ovat kylmiä, empatiakyvyttömiä ja rahanahneita.
ApNo en minäkään järjettömän innoissani työstäni ole, mutta tätä en kyllä allekirjoita. Minun kollegoistani suurin osa ihan tavallisia, osa jopa jumalattoman hauskoja, ihmisiä.
Ei hauskuus empatiakykyyn ym. liity. Voihan ne ollakin tavallaan ihan "kivoja" ihmisiä etenkin töissä, mutta kuitenkin oikeasti melko välinpitämättömiä ja ahneita.
Epäilen että juuri juristi tarvitsee empatiakykyä ja tätä kautta löytää ne mahdollisuudet mitä kulloinenkin tapaus pitää sisällään. Tämä siksi että laki perustuu oikeuden hakemiseen. Jos jursti ei nahoissaan tunne mikä on oikein, niin ei hän löydä niitä oikeita lakipykäliäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apapaksjdbbfbbfbfb kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juristin työ kuuluu juuri niihin ammatteihin, joissa työtä tehdään rahan takia, eikä siksi että se kiinnostaisi. Minulla on ollut käsitys, että alalla olisi korkea palkkataso.
Ikävä sanoa ”omasta alastani”, mutta olet oikeassa. 95% tapaamistani kollegoista ovat kylmiä, empatiakyvyttömiä ja rahanahneita.
ApNo en minäkään järjettömän innoissani työstäni ole, mutta tätä en kyllä allekirjoita. Minun kollegoistani suurin osa ihan tavallisia, osa jopa jumalattoman hauskoja, ihmisiä.
Ei hauskuus empatiakykyyn ym. liity. Voihan ne ollakin tavallaan ihan "kivoja" ihmisiä etenkin töissä, mutta kuitenkin oikeasti melko välinpitämättömiä ja ahneita.
Epäilen että juuri juristi tarvitsee empatiakykyä ja tätä kautta löytää ne mahdollisuudet mitä kulloinenkin tapaus pitää sisällään. Tämä siksi että laki perustuu oikeuden hakemiseen. Jos jursti ei nahoissaan tunne mikä on oikein, niin ei hän löydä niitä oikeita lakipykäliäkään.
Eikös tuomari etsi juuri sen oikeuden? Juristi puolustuksen.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös juristinainen. Valmistuin 1974. Inhottava työ ja täysin moraalittomat työkaverit. Vahingonilo on suuri, kun asiakas häviää.
Haaveilin eläinlääkärin ammatista, mutta en ikinä ymmärtänyt matikkaa.
Olemme siis harmillisen samanlaisessa tilanteessa. Tsemppiä paljon sulle, yritetään löytää se ilo muusta kuin työstä. :)
Muille palkan kyselijöille tiedoksi: en aio palkkaa täällä kertoa, en ymmärrä miten se liittyy tähän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nuorempana tiennyt että mitä opiskella ja ajauduin käytännön ammattiin. Vasta myöhemmin kun oli jo liian myöhäistä niin tajusin että olisin halunnut juristiksi.
Voi kun voisin vaihtaa sun kanssa töitä edes viikoksi :D Voisi olla mielenkiintoista.
Ap
Ex-mies oli liikejuristina hienossa toimistossa. Vuosipalkka oli karvan yli 100 tonnia (suurelta osin vuosi- ja projektibonuksia) jo ihan muutaman vuoden työkokemuksella. Viikkotyöaika oli ehkä 50-70 tuntia. Usein ilman varoitusta tuli ylitöitä, ja ne kestivät usein pikkutunneille, useina päivinä peräkkäin. Aamulla oli silti mentävä takaisin toimistolle kahdeksaksi. Tätä jatkui viikkokausia, jos oli projekti päällä. Kevyinäkään aikoina ei kärsinyt ottaa löysemmin, vaan aina vähintään se 50 tuntia. Kilpailu ylennyksistä on raakaa. Vasta osakkaana tienaa työmäärää vastaavasti, moni ei siihen saakka jaksa tai rahkeet ei riitä, ja voi sitä katkeruuden määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtajat on usein juristeja. Voisit olla jonkun mukavan yrityksen johtaja. Perusta sellainen yritys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apapaksjdbbfbbfbfb kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juristin työ kuuluu juuri niihin ammatteihin, joissa työtä tehdään rahan takia, eikä siksi että se kiinnostaisi. Minulla on ollut käsitys, että alalla olisi korkea palkkataso.
Ikävä sanoa ”omasta alastani”, mutta olet oikeassa. 95% tapaamistani kollegoista ovat kylmiä, empatiakyvyttömiä ja rahanahneita.
ApNo en minäkään järjettömän innoissani työstäni ole, mutta tätä en kyllä allekirjoita. Minun kollegoistani suurin osa ihan tavallisia, osa jopa jumalattoman hauskoja, ihmisiä.
Ei hauskuus empatiakykyyn ym. liity. Voihan ne ollakin tavallaan ihan "kivoja" ihmisiä etenkin töissä, mutta kuitenkin oikeasti melko välinpitämättömiä ja ahneita.
Epäilen että juuri juristi tarvitsee empatiakykyä ja tätä kautta löytää ne mahdollisuudet mitä kulloinenkin tapaus pitää sisällään. Tämä siksi että laki perustuu oikeuden hakemiseen. Jos jursti ei nahoissaan tunne mikä on oikein, niin ei hän löydä niitä oikeita lakipykäliäkään.
Eikös tuomari etsi juuri sen oikeuden? Juristi puolustuksen.
Empatian kautta sitä hoksaa puolustuksenkin keksiä. Empatia kohdistuu aina asiakkaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkään muun kuin empatian kautta ei keksi että jos raiskaus on lyhytkestoinen niin se on lieventävä asianhaara. Tai että jos rikas käyttää 10 000 e niin se on yhtä tuomittavaa kuin köyhän satanen.
Täällä juristi ja en kyllä ole samaa mieltä siitä, että oltais jotenkin paskoja ihmisiä. Mukavia ja fiksuja kollegoita ainakin mulla ollut. Tuomarin hommissa olen ja ei ole ollut mitään valittamista ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on kumma juttu vauvapalstalla. Joku tulee kertomaan mikä surettaa niin toiset tulee kertomaan että itseä ei AINAKAAN sureta tuo asia.
”Mua harmittaa juristin työ” - ”mäkin oon juristi mutta mä taas tykkään työstäni!!”
”Mä oon työtön” - ”mä taas en, jee!”
”mua harmittaa kun sairaanhoitajana ei saa tarpeeksi palkkaa” - ”mäkin olen sh yksityisessä firmassa ja palkkaa on vaikka muille jakaa!!”
Olen juristina valtiolla, palkka ei tietenkään vedä vertoja yksityiselle puolelle, mutta työ on kyllä ollut huippukiinnostavaa kaikki nämä vuodet ja on yhä. Eikä ole vaikeaa myöskään yhdistää muuta elämää ja työtä.
Työkavereissakaan ei ole valittamista, toki monet heistä muitakin kuin juristeja. Sisäinen motivaatio tähän työhön on monilla suuri.
Suosittelen ap:lle työpaikan vaihtoa, jos juristina tuolta tuntuu!
Itseäni taas harmittaa, että en nuorempana tajunnut hakea oikikseen. Olen työelämässä tullut huomaamaan, että melkein kaiken takana tässä yhteiskunnassa on lainsäädäntö, ja haluaisin olla se joka vastaa eikä se joka kysyy. Juristilla on ainakin periaatteessa myös mahdollisuus vaikuttaa. Myönnän kyllä lakitekstin olevan kuolettavan tylsää 😅
Itse olen vasta tuleva juristi, ja minua kiinnostaa kyllä työ, mutta opiskelun edetessä on alkanut epäilyttää, ovatko nämä millään muotoa minun piirini. Kaikkeen 'verkostoitumiseen', ulkomaanmatkoihin ym. On ympätty sama ryyppybilesitsikännikulttuuri. En ole tähän mennessä käynyt juuri missään tapahtumissa, koska myöhään valvomista, juomista ja kännisiä kollegoita karsastavana oikkarina olen selvää vähemmistöä, ja tuntuu, että vaikka ap:n tilanteesta poiketen palo tehdä työtä ja opisjella alalla on kova, tipun pois piireistä enkä koskaan löydä paikkaani juristipiireistä ja päädyn alanvaihtajaksi.
Olen aina ihmetellyt, kun jotkut pallottelevat että hakevatko oikikseen vai lääkikseen. Kyseessähän on kuitenkin täysin erilaiset työt, joten luulisi statusta enemmän miettivän sitä mitä haluaa työkseen tehdä, ja millainen ihminen on luonteeltaan. Oikislaiset pyörittelevät papereita siistissä sisätyössä, ja lääkisläiset taas ihmisiä, joutuen välillä työntämään kätensä ns.paskaan. Jotenkin voisi kuvitella, että se arvonta tapahtuisi välillä oikis vai kauppis.. vai ehkä sittenkin jokin alaa liippaava amk. Tutkinto. Sairaanhoitajia hakee paljon lääkikseen, mikä on ihan loogista.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kumma juttu vauvapalstalla. Joku tulee kertomaan mikä surettaa niin toiset tulee kertomaan että itseä ei AINAKAAN sureta tuo asia.
”Mua harmittaa juristin työ” - ”mäkin oon juristi mutta mä taas tykkään työstäni!!”
”Mä oon työtön” - ”mä taas en, jee!”
”mua harmittaa kun sairaanhoitajana ei saa tarpeeksi palkkaa” - ”mäkin olen sh yksityisessä firmassa ja palkkaa on vaikka muille jakaa!!”
Mitä kummaa tuossa on?
Olen myös juristinainen. Valmistuin 1974. Inhottava työ ja täysin moraalittomat työkaverit. Vahingonilo on suuri, kun asiakas häviää.
Haaveilin eläinlääkärin ammatista, mutta en ikinä ymmärtänyt matikkaa.