Alkaa kyllästyttää tuo aikuisten ihmisten rahanpyytäminen häissä
Viime vuonna olimme vieraina neljissä häissä. Nyt tällekin vuodelle on tipahtanut jo kolme kutsua. Kiva juttu, häissä on kyllä ihanaa, mutta tekee mieleni avautua yhdestä jutusta.
Tämä viime vuosina yleistynyt tapa, jossa käytännössä kaikissa kutsuissa lukee jollain muka-hauskalla runoilulla ilmaistuna, että lahjaksi voisi sitten laittaa rahaa tälle tilille. Rahoilla pari lähtee häämatkalle tms.
Ei siinä mitään, tämä on mielestäni kaunis ajatus silloin, jos sinne matkalle ei muuten pääsisi tai häiden järjestämisessä tarvitaan taloudellista apua. Mutta tätä rahatoivetta näkee nykyisin ihan kaikilla pareilla, jopa keski-ikäisillä lapsettomilla pareilla joista molemmat ovat hyväpalkkaisessa työssä. Suoraan sanottuna tuntuu vähän hölmöltä näin opiskelija-pätkätyöläispariskuntana sponsoroida hyväpalkkaisten kavereiden tai sukulaisten häämatkoja.
Rahalahjatoiveissa on usein perusteluina, että "meillä on jo kaikkea". Minä mietin, että onko sitten ihan pakko toivoa jotain? Miksei voi toivoa pelkkää korttia, tai vaikka lahjoitusta hyväntekeväisyyteen? Tai keksiä jotain pikkutavaroita, vaikka kukkia tai suklaata. Tuntuisi paljon kivemmalta antaa 20 € arvoinen lahja kuin laittaa se 20 € jonkun itseäni puolet vanhemman ja 10x rikkaamman tilille.
Pahimmillaan häissä on sitten vielä ohjelmana joitain rahankeräysleikkejä, esim. lunnaat morsiamen ryöstössä.
Olenko minä ainoa, jota tämä ärsyttää ja ihmetyttää? Okei, aina voi sanoa, että ei tarvitse sitten osallistua häihin tai viedä mitään lahjaa, mutta kuitenkin ihan mielelläni menen häihin ja annan sen lahjankin jos pari sitä toivoo. Mutta tämä rahankeruu kyllästyttää.
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Annan ihan mielelläni rahaa lahjaksi jos sitä kerätään vaikka matkaa varten. Laitan yleensä 20-50€, riippuen omasta rahatilanteestani. En pidä sitä mitenkään nolona summana. Osa ei laita mitään ja joku voi laittaa enemmän. On tosi hankalaa ostaa mitään tavaraa kun kaikilla on jo kaikkea. Matkasta saa paljon enemmän iloa kuin materiasta. Se on hyvä jos vaikka 50 vierasta laittaa kaikki 20€ niin se tekee jo 1000€. Sillä pääsee jo matkalle tai hääpari voi säästää loput itse. Olen vähätuloinen opiskelija ja pidän kaikkea pikkukrääsää ihan turhana...
Jep ja jos joku kehtaa pitää tuota summaa pienenä, se on häneltä huonoa käytöstä! Ei ole mitään järkeä olla osallistumatta parin toivomalla tavalla ainoastaan sen takia, et mahdollisesti (oman vinksahtaneen maailmankuvan mukaan) lahjansaaja pettyy pienestä summasta.
Me saatiin häälahjaksi aivan järkyttäviä kippoja ja kuppoja, liinoja ja koristeita. Tavallaan rahan pyytäjät on siis oikealla linjalla kun tapana kuitenkin on viedä lahjoja. Mutta miten se tehtäisiin niin että oikeasti voisi antaa vain sen 20e jos ei ole varaa. Joku tyylikäs säästölipas juhlapaikalla mihin voi vaivihkaa sujauttaa rahan...
Tällä "vieraan-kulut-katettava"-metodilla morsiuspari voisi pyytää lahjarahat jo etukäteen häitä suunnitellessa. Korttia postiin: "aiomme mennä naimisiin, osallistu hääkuluihin".
Mutta mikä logiikka on takana, jos ei halua antaa rahaa hääparille, joka sitä toivoo ja tarvitsee (?), vaan ennemmin antaa johonkin hyväntekeväisyyteen, eli mihin, tuntemattomille tahoille tai ihmisille, rahan perillemenosta ei mitään tietoa!
Vierailija kirjoitti:
Tällä "vieraan-kulut-katettava"-metodilla morsiuspari voisi pyytää lahjarahat jo etukäteen häitä suunnitellessa. Korttia postiin: "aiomme mennä naimisiin, osallistu hääkuluihin".
Ei mitään osallistu hääkuluihin, vaan suoraan maininta: "pääsymaksu 150€/hlö (ei alennuksia) ja lahja rahana, minimi 50€.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä logiikka on takana, jos ei halua antaa rahaa hääparille, joka sitä toivoo ja tarvitsee (?), vaan ennemmin antaa johonkin hyväntekeväisyyteen, eli mihin, tuntemattomille tahoille tai ihmisille, rahan perillemenosta ei mitään tietoa!
No silloin jos oikeasti on jo ihan kaikkea, eikä tarvitse rahaakaan, voi toivoa osallistuttavan esim. yhteisvastuukeräykseen, eikä toivoa muilta itselle mitään, Mun mielestä ois todella outoa valittaa netissä, ettei mun opiskeleva veli ollut antanut häälahjaksi kuin 20€, jos mä olisin jo työelämässä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän takia oon haaveillut pitäväni yllätyshäät. Siis että kutsun ihmiset vaikka puutarhajuhliin ja ne onkin häät.
Jonkun mielestä mautonta varmaan sekin, mutta mun mielestä olisi hirveetä pyytää rahaa tai tehdä jotain lahjalistoja. Mä ymmärrän niiden ajatuksen kyllä: suurin osa haluaa tuoda lahjan ja sitten ei saa ainakaan mitään turhaa. Itseäni ajatus vaan nolottaa.
Tää tapa on kuitenkin yleistynyt jo ihan lapsillekin. Työkaverini seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsenlapsia. Sekä lasten ukki että tämä työkaveri saivat joulun alla Whatsapp-viestin alakouluikäiseltä tytöltä:
”Kun kuitenki haluatte tietää mitä toivon lahjaksi, niin tässä ostoslista
-iPad
- Canada Goose -takki
- uusi puhelin
- liput Justin Bieberin konserttiin”Nämä siis vain keksittyjä esimerkkejä, mutta kaikki listan jutut olivat oikeastikin arvokkaita. Työkaverini ei edes asu miehen kanssa yhdessä eikä hän vietä joulua näiden lasten kanssa. Hän oli hyvin hämillään, koska oli itse ajatellut jotain pientä muistamista.
Tytön vanhemmat tuon takana olivat, koska ilman heitä työkaverin puhelinnumero ei olisi ollut tytön tiedossa. Samaa oli tehty jo aiemmin toisen lapsen synttäreillä. Äiti oli lähettänyt viestin, että mitä pitää ostaa ja pyytänyt, että ilmoittakaa kun olette hankkineet jotain listalta, ettei tule päällekkäisyyksiä.
Voisin olettaa, että näiden lasten vanhemmilla on ollut omissa häissään hyvin tarkat listat ostettavista lahjoista tai annettavista rahamääristä. Joillekin ihmisille juhlat on tapa kupata muilta tavaroita tai rahaa. He eivät edes vain toivo niitä, vaan se on oletusarvo, että lasten isoisän naisystävä ostaa jotakin satasen arvoisia asioita tai että pikkuserkku antaa häälahjaksi 200€.
Miksi joku alapeukuttaa tätä? Koska toimii itse samalla tavalla? Opettaa lapsilleen, että joulu ja synttärit ovat sitä varten, että puolituntemattomat ostaa teille kalliita juttuja?
Mä en vielä alapeukuttanut viestiä, mutta ajattelin alapeukuttaa heti kun nään sen jossain (luen näitä käänteisessä järjestyksessä)
Noitahan voi ostaa kimpassa, kalliimpia lahjoja. Perisuomalaista on, ettei mitään saa haluta eikä toivoa. Pitää ottaa se nöyrä "en mä mitään...." asenne, vaikka joka saakelin ihminen tietää, että juhliin kuuluvat myös lahjat! Ja toden totta: kaikki niitä toiveita myös kysyvät! Eihän siihen saa vastata, kun se on kerjäämistä.
Sitä minä en ymmärrä, miten tuo asia mielestäsi pitäisi hoitaa?
Olen eri henkilö, mutta voin kertoa kuinka asia minusta olisi pitänyt hoitaa.
1) Joulutoivelista ei ole ostoslista.
2) Tällaisen toivelistan voi lähettää isovanhemmille, mutta ei näiden seurustelukumppaneille, joiden kanssa ei joulua edes vietä.
3) Lähettää toivelistan kelle tahansa, on sen sisällettävä edullisia ja kohtuuhintaisia toiveita. Uuden puhelimen tai padin laittaminen tuollaiseen listaan on älytöntä, koska näin kalliiden lahjojen ostosta keskustellaan joka tapauksessa lapsen vanhempien kanssa etukäteen.
4) Mikäli toivelistaa laittaa, sen voisi laittaa joko vain pyynnöstä tai siten että asiasta on jo aiemmin juteltu ja kaikki ymmärtävät että lista on suuntaa antava eikä kaikkia sen sisältämiä juttuja todellakaan ole tarkoitus hankkia. Ja tosiaan rajoittaa listan lähettämisen niille läheisimmille sukulaisille. Ei sukulaisten seurustelukumppaneilta ole sopivaa odottaa lahjaa ollenkaan saatika sitten vaatia sellaista listan muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppiä? 😂 Olen käsittänyt, että häälahjalla vähintäänkin kompensoidaan vieraasta aiheutuneet kustannukset parille.
Siis että jokainen maksaa omansa, kun nykyään harvempi morsiamen isä sitä enää tekee, kuten perinteisesti kuuluisi.
Meidän häissä kului tilanvuokraan ja tarjoiluihin (baarissa piikki auki) noin 15000€ ja vieraita oli about sata eli hyvän tavan mukaisesti kukin lahjoittaisi ainakin 150€, niin kuin useimmat tekivätkin.
Kaksikymppistä pitäisin loukkauksena.
Morsiuspari tarjoaa ne häät kutsumilleen vieraille eikä vieraiden tehtävänä ole kustantaa niitä kuluja, joita häistä aiheutuu. En ikinä maksaisi minusta aiheutuneita kuluja. Häälahja on aivan eri asia. Jokainen antaa minkä antaa ja siihen on tyytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppiä? 😂 Olen käsittänyt, että häälahjalla vähintäänkin kompensoidaan vieraasta aiheutuneet kustannukset parille.
Siis että jokainen maksaa omansa, kun nykyään harvempi morsiamen isä sitä enää tekee, kuten perinteisesti kuuluisi.
Meidän häissä kului tilanvuokraan ja tarjoiluihin (baarissa piikki auki) noin 15000€ ja vieraita oli about sata eli hyvän tavan mukaisesti kukin lahjoittaisi ainakin 150€, niin kuin useimmat tekivätkin.
Kaksikymppistä pitäisin loukkauksena.Morsiuspari tarjoaa ne häät kutsumilleen vieraille eikä vieraiden tehtävänä ole kustantaa niitä kuluja, joita häistä aiheutuu. En ikinä maksaisi minusta aiheutuneita kuluja. Häälahja on aivan eri asia. Jokainen antaa minkä antaa ja siihen on tyytyminen.
Aamen. Paitsi että perinteisesti morsiamen isä on vastannut häiden maksamisesta. Toki perinteisesti naimisiin mentiin nuorempana ja varattomampana kuin nykyisin.
Vuosia sitten olin sukulaispojan häissä. Pojan vanhemmat hyvin varakkaita, morsian normaalikodista kotoisin. Lahjalista oli tehty ja siinä ei ollut kuin kalliita tai vielä kalliimpia vaihtoehtoja. Typerät morsiamenryöstöt ja lunnasrahavaatimukset. Rahaa eivät suoraan kerjänneet, mutta tuo lahjalista!
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppiä? 😂 Olen käsittänyt, että häälahjalla vähintäänkin kompensoidaan vieraasta aiheutuneet kustannukset parille.
Siis että jokainen maksaa omansa, kun nykyään harvempi morsiamen isä sitä enää tekee, kuten perinteisesti kuuluisi.
Meidän häissä kului tilanvuokraan ja tarjoiluihin (baarissa piikki auki) noin 15000€ ja vieraita oli about sata eli hyvän tavan mukaisesti kukin lahjoittaisi ainakin 150€, niin kuin useimmat tekivätkin.
Kaksikymppistä pitäisin loukkauksena.
Olisipa mukava ajatella että tämä on täys provo, mutta valitettavasti olen jo kahden kaverin hääsunnitelmissa törmännyt samaan ajatukseen. Jos minä maksan 150€ ruoasta ja juomasta niin haluan tehdä sen kiitos just niinku haluan. En todellakaan ala maksaa 150€ Virosta tuoduista lonkero- ja kaljatölkeistä ja jostain huonosti tehdystä karjalanpaistista. Tuohon hintaan pääsen Farangiin syömään menun viinin kanssa. Siihen kun lisätään päälle vielä matkakustannukset ja hotellihuone niin ollaan jo aika isoissa summissa.
Me mentiin miehen kanssa naimisiin Seychelleillä, ei vieraita, ei häälahjarahan kinuamista eikö stressiä. Meidän 2,5 viikon lomakin maksoi koin 13500€ mutta siihen oli itsellä rahaa niin ei tarvitse jälkikäteen itkeä niinkuin tämän ylemmän prinsessan.
Itse laittaisin kutsuun myös maininnan "Ei lahjoja, kortti riittää!", luotan tuttavieni noudattavan tätä. Jos joku setelin/lahjakortin laittaisi kortin väliin, niin olkoon niin, hän olisi sen oikeasti vapaasta tahdosta tehnyt. Luultavasti läheisimmät (omat ja puolison vanhemmat) haluaisivat siirtää lahjarahaa/osallistua häiden kustannuksiin, mikä olisi ihan ok tietenkin.
Kun tilinumero on kutsussa, niin vieraista tuntuu pakolliselta siirtää raha tilille, olkoon mitä tahansa "Tärkeintä että tulette paikalle"-liibalaabaa.
Olen itse ollut kolmissa häissä morsiusneitoa/kaasona ja kaikissa morsian on hääpäivänä/edeltävänä iltana selannut tilisiirtoja ja kertonut meille muille, paljon kukakin on siirtänyt. Häiden jälkeen morsiamet on myös kertonut kuinka X.X ei siirtänyt mitään! (vaikka kutsussa lukisi "Tärkeintä että tulet paikalle, jos kuitenkin haluat muistaa meitä jne..) Kaasona tuntuu tyhmältä vielä siirtää rahaa morsiusparille kaiken työn jälkeen mitä on tehnyt polttareiden ja häiden eteen muutenkin!
Mua taas kyllästyttää nämä aloitukset. Se on aina lahjatoive. Voitte toki jättää sitä noudattamatta ja ostaa sen leivänpaahtimen tai silitysraudan. Tai ostaa jonkun vuohen kehitysmaasta mikä on musta idioottimaisin lahja ikinä. Kyllä mä itse hoidan omat hyväntekeväisyyteni, en todella halua lahjaksi sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ylipäätään ymmärrä miksi enää nykyisin järjestetään häitä ison kaavan mukaan. Kaikki vieraat tulee jostain kaukaa ja harvalla on hauskaa. Sitten pitäisi vielä matkojen ja majoituksen ohella osallistua polttareihin ja antaa vähintään 100 euron lahja. Puolet näistäkin vihityistä eroaa.
Ymmärrän jos haluaa pitää bileet läheisille, mutta usein noi lähtee ihan lapasesta suhteessa onnistumiseen. Polttarit ne vasta perseestä ovatkin. Olen kerran ollut kaasona enkä ikinä enää lähtisi siihen hommaan. Morsiamelle oli niin tärkeää mutta kukaan kavereista ei oikein halunnut osallistua mihinkään ja kauempana asuvat peruivat tulonsa alkuunsa. Rahaa meni kahdella kaasolla sen verran, että ainakaan mulla ei enää riittänyt lahjaan annettavaa. Morsian itse puhui koko ajan, ettei tarvitse mitään ihmeellistä ja seuravassa lauseessa jännitti mitä kaikkea oltiin hänelle keksitty. Voi huokaus. oli tuosta kokemuksesta se hyöty, että omat vihkiäiset järjestin todella pienen kaavan mukaan.
Osa järjestää juhlat vain näyttämisen halusta/lahjojen toivossa. Eräs sukulainen teki todella väärin perheellemme, ikinä ei ole katunut ja pyytänyt anteeksi. Monta vuotta meni ilman, että oltiin yhteyksissä. Sitten eräänä päivänä tuli viestiä, että saisiko osoitteemme, että voisi postittaa hääkutsun. Vaikka välimme ovat huonot olleetkin, niin olemmehan sentään silti sukulaisia.
Eipähän vastattu mitään ja sama hiljaiselo jatkuu. Naurettavaa kutsua häihin, jos ei edes kiinnosta pitää yhteyttä ja pyytää anteeksi tekemiään vääryyksiä!
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppiä? 😂 Olen käsittänyt, että häälahjalla vähintäänkin kompensoidaan vieraasta aiheutuneet kustannukset parille.
Siis että jokainen maksaa omansa, kun nykyään harvempi morsiamen isä sitä enää tekee, kuten perinteisesti kuuluisi.
Meidän häissä kului tilanvuokraan ja tarjoiluihin (baarissa piikki auki) noin 15000€ ja vieraita oli about sata eli hyvän tavan mukaisesti kukin lahjoittaisi ainakin 150€, niin kuin useimmat tekivätkin.
Kaksikymppistä pitäisin loukkauksena.
Sairasta. Jos laittaa noin paljon häihin niin pitäisi kyllä olla ihan ite almis maksamaan. Jättäisin menemättä.
Vierailija kirjoitti:
Rahalahjatoiveissa on usein perusteluina, että "meillä on jo kaikkea". Minä mietin, että onko sitten ihan pakko toivoa jotain? Miksei voi toivoa pelkkää korttia, tai vaikka lahjoitusta hyväntekeväisyyteen? Tai keksiä jotain pikkutavaroita, vaikka kukkia tai suklaata. Tuntuisi paljon kivemmalta antaa 20 € arvoinen lahja kuin laittaa se 20 € jonkun itseäni puolet vanhemman ja 10x rikkaamman tilille.
Pahimmillaan häissä on sitten vielä ohjelmana joitain rahankeräysleikkejä, esim. lunnaat morsiamen ryöstössä.
Jos on isot häät ja paikalle tulee esim 50 pariskuntaa ja jokainen tuo 20€ lahjan, niin kyllä sitä krääsää tulee aikamoinen kasa.
Minusta tämä rahat tilille -kuvio on hyvä ja helppo. Varsinkin jos on useita häitä. Kyllä minua ainakin ärsytti kiertää jossain Stokkalla ja yrittää etsiä sopivaa lahjaa lahjalistalta. Vaikka sekin oli toki tyhjää parempi.
Tuollainen rahankeräysleikki menee kyllä yli. En ole onneksi tuollaiseen törmännyt koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Noita rahankeräysleikkejä en ymmärrä, ne herättävät lähinnä myötähäpeää.
Noh katsos. Ihminen nyt vain sattuu olemaan ahne. Se on ihan normaalia ja tervettä.
Mä olen alkanut skippaamaan kaikki rahanruinaushäät jos kyseessä on vain jonkun kaverin, tuttavan tai kaukaisen sukulaisen häät. Läheisten häihin ostan lahjan.
Jos ei ole varaa järjestää häitä/ häämatkaa ilman vieraiden lahjoituksia niin ei niitä ole mikään pakko järjestää, naimisiin pääsee maistraatissakin.
Jos pitäisin häät, voisin laittaa tuollaisen "jos haluat laita rahaa tilille häälahjaan". Mutta koska itsekin olen vähävarainen, en todellakaan odottaisi että kaikki laittavat, vaan nimenomaan JOS haluaa. Ei tuo mielestäni ole kerjäämistä, mutta en kyllä ikinä sanoisi että "on jo kaikkea, laittakaa rahaa". Tosin ystäväni tietävät millainen olen.
Ei hyvää päivää millaisia kitsastelijoita ja pikkusieluja ketju täynnä. Vai yritättekö vain ärsyttää?
Vaikka isäntäpari ei sitä mitenkään pyytäisi, kyllä mielestäni kustannuksiin osallistuminen ja ns. omiensa maksaminen, kuten joku edellä sanoi, on pelkästään hyvien tapojen mukaista. Itse _en kehtaisi_ mennä yksiinkään häihin alle satasella, kun ne vähintään sen verran järjestäjällekin maksavat.
Poikkeustapauksena ehkä jotkut aivan ökyhäät ja/tai olennaisesti keskimääräistä varakkaampi pari, jolle joku 10-20k€ juhlista ei aidosti tunnu missään. Hääpuvut, -matkat jne. ovat sitten asia erikseen, ja kukin toimikoon niiden kanssa maksukykynsä ja -halunsa mukaan.
Aamen!