Mitä hyötyä kielten osaamisesta työelämässä? /ammatteja joissa kieliä tarvitsee
Olisin lukioon nyt menossa, ja pitäisi miettiä mitä aineita valitsen tulevaisuuteni kannalta. Osaan sujuvasti suomea, saksaa, englantia ja venäjää, ruotsia olen opiskellut vain 3 vuotta mutta sekin 10 eli sujuu :D. Ajattelin vielä aloittaa kiinan kielen opiskelun, plus pari muutakin kieltä kiinnostaisi osata, heh. Mietin vain että mitä hyötyä näin monen kielen osaamisesta olisi, missä ammateissa näitä tarvitsisi? Siis tulkin, kääntäjän ja opettajan lisäksi. Koska näin moni kieli vie lukkarista tilaa, ja mietin että jos kielistä ei ole edes paljoa hyötyä niin kannattaisiko ottaa niiden "ylimääräisten" tilalle jotain muita aineita kuten pitkä matikka :D vai keskitynkö sitten kunnolla kieliin.... vastauksia, kiitos :)
Kommentit (59)
Saksalaisille pitää kuulemma puhua saksaa, jos heille haluaa jotain saada kaupaksi. Samoin eräs teekkari kertoi, ettei diplomi-insinöörit saa maitoa ostettua kaupasta Kiinassa, joten sekin lienee hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku haluaa opiskella kiinaa kolme sanaa vuodessa, niin eikö ole ihan hänen oma asiansa? Kielellinen lahjakkuuskin vaihtelee. Ihme jankkausta.
Hän kyayi neuvoja kielten opiskeluun. Niitä on nyt annettu. Fiksuja sellaisia.
T. Kielinero
Vierailija kirjoitti:
Jos kolme vuotta opiskelee kiinaa, niin toki siinä ajassa ymmärtää, miten tooneja tuotetaan. Se, että korva oppii kuulemaan ja erottamaan toonit normaalitempoisesta puheesta, on kuitenkin haastavaa. Kuten myös on hankalaa oppia luontevasti puhumaan niillä. Sanan merkitys voi olla täysin eri toonista riippuen. Esimerkiksi lause "rikas pariskunta käy isän palatsissa" on kiinaksi "Fù fūfù fù fù fǔ". Eli kyse ei ole samasta asiasta kuin, jos englantilainen henkilö ei osaa suomea puhuessaan aina laittaa painoa ensimmäiselle tavulle, suomen sanojen merkitys ei muutu, väärin painotettuna suomea on silti mahdollista ymmärtää.
Jos englantilainen henkilö ei suomea puhuessaan aseta painoa ensimmäiselle tavulle, kuulija ei välttämättä ymmärrä yhtään mitään. Puheessa nimittäin sanan rajat hahmottuvat painon mukaan (toisin kuin usein luullaan, puheessa sanojen välissä ei normaalisti pidetä taukoja).
Kielet ovat vain työkaluja. Pitää olla jotain sanottavaa niillä kielillä ja siihen tarvitsee jotain substanssia kuten matematiikkaa, fysiikkaa ym. luonnontieteitä.
Naisten euro on 79senttiä koska naiset opiskelevat kieliä mutta eivät luonnontieteitä.
Pakkoruotsin opiskelu maksaa naisille 21senttiä/€
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kielet onnistuu noin hyvin, niin ne kielet oppii kyllä myöhemminkin. Pistäisin paukut juurikin matematiikkaan ja luonnontieteisiin.
Miksi luonnontieteisiin?
Olen nörtti, enkä ikinä ole työssäni tarvinnut mitään luonnontieteitä. Kielistä on ollut enemmän hyötyä. (Matematiikkaa en laske luonnontieteeksi.)
Minulle on ollut valtavasti hyötyä monista yllättävistäkin opinnoissa. Olen työssäni hyödyntänyt monia biologian oppeja, fysiikasta valtavasti hyötyä. Säätöteoriastakin on ollut hyötyä. Matematiikasta nyt puhumattakaan. Systeemiteoriakin perustuu biologiaan ja on valtavan hyödyllinen jne. Ehkä olet vain rajoittunut, etkä osaa soveltaa oppimaasi.
No onneksi minulle vielä maksetaan tästä laajasta osaamisesta hyvin ja lisäksi bonuksiakin tulee vuosittain ihan kiva summa.
Ihanaa! Mulla on sama, kielet on intohimo :)
Kiinalla toki tekisi jotain, ruotsi turha kieli.
Vierailija kirjoitti:
Osaan sujuvaa saksaa. Missä töissä sitä muka tarvitsee? En ole tarvinnut vielä missään. Terveisin kiinnostunut
Saksa on iso kauppakumppani Suomelle, ja saksalaisilla markkinoilla pärjätäkseen on puhuttava kieltä sujuvasti. Kielen osaajista on tällä hetkellä melkoinen pula. Tässä esim. Ylen artikkeli aiheesta:
Mulla on ollut englanti työkielenä jo 27 vuotta joten on siitä ollut hyötyä.
Olen työskennellyt ydinfysiikan tutkimuslaitoksella, myyntitehtävissä, matkailualalla myyntijohtajana, Nokialla + parissa muussa kansainvälisessä yrityksessä mm asiantuntijana. Matkustellut ymoäri maailmaa, tutustunut ihmisiin vieraista kulttuureista (omassa perheessäkin 2 maahan muuttanutta)
Lisäksi tietty ruotsi ja saksa, nyt tarvitsen italiaa
Oma tyttäreni luki Etiksessä (lukiossa) kiinaa vuoden, ei varmasti ole haittaa siitäkään
Kielistä on hyötyä ja läheskään aina et tiedä, mistä kielistä työelämäsi aikana hyötyisit. Itse olisin hyötynyt mm. ruotsista, saksasta, kiinasta ja vietnamista, mutta näistä kahta ensimmäistä osaan koulupohjalta ja kahta jälkimmäistä en ollenkaan. Koulupohjalta tarkoitan sitä, että olen molempia lukenut peruskoulusta lähtien, mutta koska käyttö on ollut niin vähäistä, joten niiden hyöty on ollut vähäistä työelämässä. Siitä voi olla apua, jos osaa jotain kieliä auttavasti, mutta olen jonkun edellisen kanssa samaa mieltä siitä, että hyödyllisempää on kuitenkin loppujen lopulta se, jos on useampi työkieli.
Itse työskentelen suuressa kansainvälisessä vientimarkkinoilla toimivassa yrityksessä. Kielivaatimukset riippuvat ihan mille markkina-aluelle työ kohdistuu. Kuitenkin Espanja on ehkä englannin jälkeen tärkein kieli osata. Koko etelä- ja keski-amerikka puhuu Espanjaa. Portugalilaisetkin ymmärtävät ainakin jotenkin espanjaa, joten se on siitä hyvää jatkumoa.
Kiinalla on meneillään maailman valloitus, mutta kyllä hekin ymmärtävät Englantia, kun Kiinan ulkopuolelle astuvat. Itse miellän Kiinan sisämarkkinat väliaikaiseksi investoinniksi, koska he pyrkivät tilanteeseen, jossa Kiinalaiset tuottavat kaiken kiinalaisille. Mutta kuitenkin kulttuurin ja yhteistyön nimissä se on hyödyllinen kieli.
Japania ei tarvitse muuten kuin jos aikoo sinne muuttaa.
Venäjää taas puhutaan/ymmärretään miltei kaikissa entisen neuvostoliiton maissa ja nämä kaikki ovat suomelle edelleen hyviä kauppakumppaneita, jotka maksavat hyvin (tosin kuin Kiinalaiset).
Lähi-Idässä ei taida olla mitään yhtä hyvää kieltä ja muutenkin kaupan tapauksissa osaavat englantia. Sama pätee Intialaisiin ja moniin Afrikkalaisiin.
Ranskaa puhutaan Ranskassa, muutamassa Afrikan maassa ja Kanadassa (jossa muutenkin osaavat englantia).
Saksa on visusti Euroopan sisällä oleva muutaman valtion kieli. Saksalaiset kauppakumppanit muutenkin osaavat englantia todella hyvin.
Onko mitään ammattia, jossa kieliä ei tarvi? Esim. kollegat voi olla mistä tai missä vain.
Tulkit taitaa tienata ihan hyvin. Ainakin asiakkailta revitään mojova tuntihinta.
Aina kun täällä on ketju kielistä, niin näkee, että aikuiset ihmiset taantuu lapsen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Tulkit taitaa tienata ihan hyvin. Ainakin asiakkailta revitään mojova tuntihinta.
Riippuu vähän. Suurin osa mitä esim. julkinen terveydenhuolto käyttää, vaikuttaa tekevän urakkatöinä hommia ilman matkustusajan korvausta. Meillä muutama hyvä tulkki kieltäytynyt tietystä työstä, mikäli matka-aikaan menee liikaa.
Eli pitää varmasti olla hyvät sertifikaatit yms. taitoa niin laki, lääketiede kuin tekniseltä alalta, että pääsee hyvälle tienestille.
Kaikki ICT-alan hommat. Minimissään vahva englanti.
Pk-seudulla rakennustyömailla pitää osata suomen ja englannin lisäksi venäjää, viroa, romaniaa, ukrainaa, puolaa, valkovenäjää ja liettuaa. Ruotsia siellä ei ole tarvinnut koskaan. Joillakin työmailla ei tarvi osata edes suomea.
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla rakennustyömailla pitää osata suomen ja englannin lisäksi venäjää, viroa, romaniaa, ukrainaa, puolaa, valkovenäjää ja liettuaa. Ruotsia siellä ei ole tarvinnut koskaan. Joillakin työmailla ei tarvi osata edes suomea.
Hohhoijaa! Mitä roskaa!
Tietenkin kiinan kirjoitusmerkkien opettelu on ulkoaopettelua, mutta kyllähän se on hyvin erilaista kuin useimpien muiden kielten opiskelu. Kun se merkkien opiskelu on kirjoittamisen / lukemisen opettelua, sitten on vielä erikseen puhumisen ja kuullun ymmärtämisen opettelu niillä tooneilla.
Jos kolme vuotta opiskelee kiinaa, niin toki siinä ajassa ymmärtää, miten tooneja tuotetaan. Se, että korva oppii kuulemaan ja erottamaan toonit normaalitempoisesta puheesta, on kuitenkin haastavaa. Kuten myös on hankalaa oppia luontevasti puhumaan niillä. Sanan merkitys voi olla täysin eri toonista riippuen. Esimerkiksi lause "rikas pariskunta käy isän palatsissa" on kiinaksi "Fù fūfù fù fù fǔ". Eli kyse ei ole samasta asiasta kuin, jos englantilainen henkilö ei osaa suomea puhuessaan aina laittaa painoa ensimmäiselle tavulle, suomen sanojen merkitys ei muutu, väärin painotettuna suomea on silti mahdollista ymmärtää.
Pointti tässä kiina-kommentoinnissa monella oli se, että se kiinan opiskelu ja oppiminen on paljon hitaampaa kuin useimpien muiden, ns. tavallisempien kielten opiskelu.
Ap:lle sanoisin, että ehkä kannattaa panostaa siihen, että opit tosi hyvin ne muutamat jo aloittamasi kielet. Itse olen opiskellut 8 vierasta kieltä, mutta niistä täysin sujuvasti osaan vain kahta... Työelämässä sellaisesta pintapuolisesta kielten osaamisesta ei itselleni ole ollut erityistä hyötyä, vapaa-ajan matkoilla vain.