Lue keskustelun säännöt.
Väkivaltaisessa suhteessa olleet (olevat) - mikä on ollut "pienin syy" puolison käsiksi käymiseen?
14.01.2018 |
1. En osannut kuutioida tuorekurkkua tarpeeksi nopeasti
2. Toivotin DHL:n lähetille hyvät viikonloput, kun toimitti paketin perjantaina iltapäivästä ovelle
3. Juttelin tuntemattoman miehen kanssa, joka sattui taluttamaan shiba inun pentua (koira josta olen aina haaveillut)
Ja kyllä, kyseessä on exä.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta väkivaltaisesta sisarussuhteesta, mutta syy taisi olla että potkaisi jalkansa omaan huoneeseeni jättämään koriin. Vaati että siirrän korin ettei potkaise siihen uudestaan (ja siis oli kyse minun huoneesta) jalkaansa ja en suostunut tähän ja kävi käsiksi.
Eikä silleen vähän vaan ihan kunnolla hakkasi ja repi hiuksista. Oltiin vähän yli 10 vuotiaita, sisko varmaan lähemmäs 14 ja mä ehkä 11?
Luojan kiitos aikuisena saa päättää ketä elämäänsä haluaa..Olen itse elänyt samanlaista (pahempaa) sisarushelvettiä kuin sinä.
Se on vieläpahempi asia kuin väkivaltainen puoliso. Kun se tapahtuu kun olet lapsi ja kun oman perheen jäsen (ihan verisukulainen) käy käsiksi.
Ei ole todellakaan. Sisarusten väliset riidat ja kahnaukset on täysin normaaleja. Aikuisten parisuhteessa olevien ei. Turhaan sä sisaruksias syytät siitä, jos vanhempas on ollut toistaitoisia. Itsekö olit vaan pelkkä hiljainen nyrkkeilysäkki. Älä puhu peetä. T. Itsellä monttu päässä, kun sisarus heitti kivellä.
Tiettyyn rajaan asti toki normaalia, mutta todellakin on ihan hirveitä, väkivaltaisia sisarussuhteita. Mut veli hakkasi sairaalakuntoon, kun olin 10. Löi päätä ovenkarmiin niin, että lähti taju kankaalle+ aivotätähdys. Toisen kerran sairaalaan, kun olin 12. Työnsi mut portaista alas ja käsi murtui.
Meillä 5 v ikäeroa, paljon kokoeroa ja pelkäsin sitä hullua niin sairaasti, etten takuulla ärsyttänyt. Välttelin parhaani mukaan ja yritin olla mieliksi, mutta eihän sille riittänyt mikään. Oli muutenkin sadistinen sekopää, esim. koirasta jouduttiin luopumaan, koska potki/kiusasi sitäkin huvikseen.
En tajua, miten mun äiti ei ikinä hakenut apua meille, ei mulle eikä veljelle. Kaikki oli vaan hyshys ja "ainahan lapset tappelee". No kummasti vaan ei kaikissa perheissä
oo normaslitilanne, että nuoremmalla lapsella on kylkiluut tohjona, kun vanhempi sisarus on lyönyt tuolilla tai puuttuu vähän väliä tukoittain tukkaa repimisen seurauksena...Kun kuoli, olin pelkästään helpottunut.
Siis ihan nirveää..pilasi varmaan sun lapsuuden aika totaalisesti jatkuva pelko koska hullu hyökkii päälle.
toivottavasti tuo sekopää ei ehtiny saada likkakaveria ennen kuin delas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin saanut fb-tykkäyksen väärältä henkilöltä, niin heitti lautasella.
Tervehdin naispuolista naapuria, niin ex-nainen puukotti. Nämä riitti ja olen pysynyt kaukana suomalaisista naisista :(
Voisi nopeasti luulla, että parisuhteen tarkoitus EI OLE tehdä toisen elämästä maanpäällistä helvettiä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Peukkujen määrä kertoo, että 675 naista on itse aloittanut riitelyn. Vain 14:sta tapauksessa vastapuoli on suuttunut vähän turhasta.
Vaikka nainen olisi aloittanut riidan ihan turhasta ihan oikeasti eikä vain väkivaltaisen miehen mielestä , niin lyömään ei silti aleta, ei kertakaikkiaan.
Siitä tilanteesta on lähdettävä pois ja juteltava myöhemmin kun on rauhoituttu.
Ja lähdettävä kokonaan jos tuo toistuu jatkuvasti.
Toki sukupuolet toisin päin myös.
Joku tuntematon mies katsoi minua pitkään kun kävelimme kaupungilla mieheni kanssa, tästä veti johtopäätökset, että meillä on suhde.
Olin lähdössä vauvan ja siskoni kanssa vaunulenkille, olin laittanut ripsiväriä - olin siis menossa vieraisiin miehiin.
Meillä oli tyttöjen ilta. Kaverini mies tuli sinne kutsumatta myöhemmin, mies oli kyylännyt meitä salaa ja veti tästä herneet siinä määrin että nakkeli minua päin seiniä ja kuristi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Riitaan ei tarvita kahta, yksi häiriintynyt yksilö riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Riitaan tarvitaan kaksi, mutta pahoinpitelyyn yksi.
Nakkikiskan jonossakaan ei kumpikin lyö toisiaan vaan ainoastaan toinen?
Kyllä, itse asiassa monesti näin. Moni lamaantuu ja ottaa vain iskuja vastaan kun joku hullu käy yhtäkkiä päälle. Onko sinulla kenties jotain sydämen päällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jumalauta mitä tarinoita. En tosin usko niiden olevan edes totta. Minä olen miehenä säästynyt väkivallalta, mutta on tullut kyllä koettua läppäisyjä naamalla kun tulin kännissä kotiin. Ei siis ollut mikään leikin asia, vaan luulin ihan oikeasti hänen tappavan minut. Taisi lyödä pari kertaa ihan nyrkilläkin. Pääsin kuitenkin ulko-ovesta pihalle ja menin kaverin luokse yöksi. Niin, ja sitten vielä heitetty jäisellä takkapuulla naamaan. Silmäkulma repesi ja vaati useamman tikin. Onneksi silmä ei sentään mennyt.
On sanomattakin selvää molempien suhteiden päättyneen hyvin pian noiden tekojen jälkeen. Nimittäin jos välittää toisesta, ei tätä halua vahingoittaa. Fakta.
Lue linkin Imagon juttu. Old but gold. Se voisi avartaa näkökulmiasi siitä, miksi hakattu ei aina heti lähde ja toisaalta ehkä saada uskomaan edes osan tarinoista. Minä olen nainen ja moni näistä tarinoista on tuttu: Kymmenien naispuolisten tuttujen suusta ja myös parin miespuolisen. Uskon, että miespuolisetkin henkilöt avautuvat helpommin naispuolisille ystäville näistä, kun ei tuu miesten "Otatsä pataan naiselta" -asennetta vastaan, vaan empatiaa. http://www.image.fi/image-lehti/aivan-tavallinen-perhe
Asia on harvinaisen yksinkertainen. Pitää lähteä siitä ensimmäisestä lyönnistä. Artikkelissa selitetään, että siinä vaihessa naisen itsetunto on jo nujerrettu pitkällisen toiminnan seurauksena. No okei, sitten pitää lähteä ensimmäisestä vähättelystä tai muusta henkisestä väkivallasta, jos asiaa ei saada selvitettyä välittömästi. Sellainen ei ole terveen aikuisen toimintaa, miksi haluaisit sellaisen kumppanin kanssa jatkaa päivääkään? Jos minun kumppanini alkaisi yhtäkkiä vähätellä minua, ottaisin asian käsittelyyn ja suhde olisi jäädytetyssä tilassa niin kauan, että olisin tehnyt selväksi että vähättelyä tai muuta vastaavaa paskaa en tule sietämään toista kertaa. Siinä ei syötäisi tai nukuttaisi, ennen kuin juttu on puhuttu harvinaisen selväksi. Ellei kumppanille menisi jakeluun, homma olisi loppu samantien. Ja yhdestä uusinnasta poikki ilman muuta.
Kun te naiset siedätte tuota paskaa ja vielä jatkatte näiden häiriintyneiden mulkeroiden geenejä, niin tuo toiminta ei ikinä poistu systeemistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä raivostui siitä, kun mun koiranpentu pissasi lattialle, kun oltiin hänen luonaan käymässä. Ensin hyökkäs mun kimppuun ja repi hiuksista, sen jälkeen potkasi mun koiranpentua ja kuristi sitä ja huusi, että tappaa sen.
Se oli ensimmäinen ja viimenen kerta kun koski mun koiraan. Ukko meni tupakalle terassille, nappasin koirani syliin ja lähdin pois samantien.
Koitti soitella, pyydellä anteeksi, en vastannut mitään. Sitten kävi mun asunnolla huutamassa ja hakkaamassa ovea.
Pommitti viesteillä, joissa uhkaili tappaa mut ja mun koiran. Vaihdoin numeron salaiseksi.
Puhkoi mun auton renkaat, töhri mun asunnon oven, repi kukka istutukset pihalta, hajotti terassikalusteita ym ym, en jaksa edes ajatella.
Soitin monta kertaa poliisille, hain lähestymiskieltoa, tein rikosilmotuksen. Millään ei tuntunu olevan tarpeeksi vaikutusta.
Lopulta tuli burn outti ja jouduin irtisanomaan itseni töistä. Muutin pois kokonaan uuteen kaupunkiin, toiselle puolelle Suomea. Siihen ne lopulta loppuivat.
Eikä ehditty olemaan yhdessä kun muutamia kuukausia. Mies vaikutti täysin tavalliselta, normaalilta ja meillä oli hauskaa yhdessä. En voi ymmärtää, en edelleenkään vaikka tästä on jo melkein 10v aikaa.
Kaikista pahinta tässä oli se, että löi ja kuristi mun pientä koiraa :( En edelleenkään pysty ajattelemaan asiaa itkemättä. Mulle on ihan sama, vaikka ois hakannu mut henkihieveriin, mutta eläimiä ei kohdella noin, ikinä :(
Onneks koira on tuossa vierellä ja meillä on kaikki hyvin <3
Aika kuvaavaa, että joku koira saa vasta naisen toimimaan. Ei itsellä tai edes lapsilla niin väliä, mutta kun koiraan kajotaan niin saadaan jotain aikaiseksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Aivan. RIITAAN tarvitaan kaksi, mutta turpiin pistämisen vain yksi. Nehän voi tulla ihan normaalissa vaikka ruuanlaitto tai telkkarin katsomisen-tilanteessa... kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei sinä ole kyse riidasta.
Siinä on kyse sen väkivaltaisen ihmisen psyyken häiriöstä .. ja eu siihen syytä tarvita... nehän on tekosyitä. Sillä vaan sumenee.
Naiivia on kuvitella, että siinä ei-väkivaltaisessa ihmisessä olisi joku syy tai sen tekeminen olisi todellisuudessa syy...
todellinen syy on siinä väkivallan käyttäjässä. Sillä syystä tai toisesta vaan ei pelaa itsehillintä.
Siksi sinä, koka olet väkivaltaisessa suhteessa.... älä kuvittele...että olet niin suuri ja vaikuttava syyllinen, että voisit pelastaa tai upottaa sen toisen tai suhteenne. Et voi. Pelasta itsesi.
Pelasta itsesi vuoksi tai lastesi vuoksi.
Lähdet vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin vahingossa/ajatuksissani hävittänyt miehen tuntilaput. Mitkä sen piti viedä töihin. Mies oli sitten töihin lähdössä ja siinä sitte alettii viime tipassa ettii niitä lappuja. Noh meillä oli aamulla kiinaa siitä kun olin avaimetkin humalassa hävittänyt edellisiltana. Mies siinä jotain kiroili ja raivos. Sit sainkin kuulla kuinka mut pitäis tappaa puukolla kuoliaaksi. Muistan tuosta illasta vain sen että olin ihan helvetin sokissa ja itkuinen. Muistan kuinka mun piti pestä mun lapsen lelut(joka ei sillo enää meillä asunu). Ja ettii se helvetin tuntilappu paperi. Loppujen lopuksi se löyty sitten muistaakseni miehen työkassista.
Tuosta on aikaa kolme vuotta ainakii. Mies katuu yhä edelleen eikä aijo toistaa enää. Oon antanut anteeksi. Vaikka tietenkää sitä helpolla unohda.Toinen juttu tapahtui ennen minun synttäripäivää. Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä hesaan juhlistaa minun synttäreitä. Oltiin edellisenä iltana otettu molemmat. Jotain me autolla ajeltiin ja sit minä sammuin ja mies läksi uudellee joidenkin kavereiden kanssa jatkaa ajeluu. Noh, yöllä sitte mies saapu kotiin kännissä ja hyökkäs mun päälle ja haukku huoraksi ja alko repii mua siinä. Taas aloin itkee. Olin ihan hämilläni et mitä helvettii täs nyt tapahtuu. Seuraavana aamuna taas pyydeltiin anteeksi. Oli oikein erityisen mukavaa lähteä juhlistaa synttäreitä hesaa. Se päivä oli yksi masentavista päivistä ikinä. Saatii tämäkin sovittua. Pistin kännin piikkiin. Yritin epätoivoisesti vaan jatkaa eteenpäin.
Kolmas tapahtui ulkomailla. Tokalla reissulla. Oltiin valvottu koko viime yö koska jännitettiin matkaa yhdessä. Illalla siinä sitten otettiin yhdessä. Illalla yöllä mies sai jostain kilarit. Ja suoraa mottas otsaa. Tämäkin saatiin sovittua joten kuten.
Yhdessä ollaan vieläkin. Paljon ollaan yhdessä koettu 9 vuodessa. Lapsen lähdön jälkeen meillä meni todella huonosti. Oon yrittäny ajatella niinkin ettei se ollut mun miehellekään helppoo kun lapsi lähti. Minähän tämän kaiken aiheutin omalla juomisella. kyllä minä sen voisin sanoa että jos tulisi ero, niin en minä miestä huolisi vähään aikaan. En yksinkertaisesti luota yhteenkään mieheen. Mutta niin onneksi kuitenkin kaikki on hyvin nyt eikä mies enää sellaista tee.
Kännissä riekkumista ja lapsikin vielä...huoh... millaistahan oli lapsenne elämä, jos teillä tuollaista???
Jaa.a silloin kun noi tapahtui meidän lapsi oli viety. Eli huostassa. Mutta nii... olihan se elämä silloinkin sekavaa aikaa. Meidän lapsi lähti mun syystä koska join liikaa. Mulla oli sillo ongelmia alkoholin kanssa. Sitte kaikki lähtikii lapasesta Eli tapahtu noi. Mutta se on mennyttä nyt. Ollaan kummatkin päätetty ettei kumpikaa meistä ota mitään ja ollaaa pystytty siinä. Niin ei tuu ongelmia. Ihan hyvin meillä nyt on menny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On helppo sanoa ulkopuolelta neuvo, että lähde suhteesta jossa toinen on väkivaltainen tai narsisti yms. Jokainen jolla on voimia lähteekin. Mutta usein se jota kohdellaan huonosti on jo henkisesti lukossa eikä ole voimia lähteä tai ei ole ulospääsyä jonka itse näkisi. Sairas suhde sairastuttaa lisää ja on vaikea huomata oma arvonsa, ettei ansaitse huonoa kohtelua. Jotta saat jonkun lähtemään pitkästä väkivaltaisesta suhteesta, sun täytyy saada hänet uskomaan että hän on arvokas. Se taas ei tapahdu ihan kädenkäänteessä. Lisäksi täytyy olla paikka minne mennä.
Lisään vielä : minun tapauksessa minä itse aiheutin tuon kaiken . Olen hyväksynyt jo sen. Jos en olisi. Koko aikaa sekoilu ja seikkailu niin eipä tuollaista olisi edes käynny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Aivan. RIITAAN tarvitaan kaksi, mutta turpiin pistämisen vain yksi. Nehän voi tulla ihan normaalissa vaikka ruuanlaitto tai telkkarin katsomisen-tilanteessa... kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei sinä ole kyse riidasta.
Siinä on kyse sen väkivaltaisen ihmisen psyyken häiriöstä .. ja eu siihen syytä tarvita... nehän on tekosyitä. Sillä vaan sumenee.Naiivia on kuvitella, että siinä ei-väkivaltaisessa ihmisessä olisi joku syy tai sen tekeminen olisi todellisuudessa syy...
todellinen syy on siinä väkivallan käyttäjässä. Sillä syystä tai toisesta vaan ei pelaa itsehillintä.Siksi sinä, koka olet väkivaltaisessa suhteessa.... älä kuvittele...että olet niin suuri ja vaikuttava syyllinen, että voisit pelastaa tai upottaa sen toisen tai suhteenne. Et voi. Pelasta itsesi.
Pelasta itsesi vuoksi tai lastesi vuoksi.
Lähdet vaan.
Se on itseasiassa hyvinkin loukkaavaa jos väkivallan uhrin kokemus mitätöidään selittämällä koko ongelman olevan kahdenkeskinen parisuhteen ongelma. Se että isä lyö äitiä ja lapsi seisoo vieressä ei ole todellakaan äidin eikä lapsen vika vaan sen hakkaavan osapuolen vika!
Miksi minua ei ole lyöty aikaisemmissa ja myöhemmissä suhteissani? Miksi eksäni on ollut väkivaltainen myös ennen minua ja minun jälkeen?
Kysymykseni esitän erityisesti niille naisille jotka toiminnaallaan hyväksyvät tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei koskaan näe mitään vikaa omassa käytöksessä, niin luulee toisen suuttuvan tyhjästä. Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Aivan. RIITAAN tarvitaan kaksi, mutta turpiin pistämisen vain yksi. Nehän voi tulla ihan normaalissa vaikka ruuanlaitto tai telkkarin katsomisen-tilanteessa... kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei sinä ole kyse riidasta.
Siinä on kyse sen väkivaltaisen ihmisen psyyken häiriöstä .. ja eu siihen syytä tarvita... nehän on tekosyitä. Sillä vaan sumenee.Naiivia on kuvitella, että siinä ei-väkivaltaisessa ihmisessä olisi joku syy tai sen tekeminen olisi todellisuudessa syy...
todellinen syy on siinä väkivallan käyttäjässä. Sillä syystä tai toisesta vaan ei pelaa itsehillintä.Siksi sinä, koka olet väkivaltaisessa suhteessa.... älä kuvittele...että olet niin suuri ja vaikuttava syyllinen, että voisit pelastaa tai upottaa sen toisen tai suhteenne. Et voi. Pelasta itsesi.
Pelasta itsesi vuoksi tai lastesi vuoksi.
Lähdet vaan.Se on itseasiassa hyvinkin loukkaavaa jos väkivallan uhrin kokemus mitätöidään selittämällä koko ongelman olevan kahdenkeskinen parisuhteen ongelma. Se että isä lyö äitiä ja lapsi seisoo vieressä ei ole todellakaan äidin eikä lapsen vika vaan sen hakkaavan osapuolen vika!
Miksi minua ei ole lyöty aikaisemmissa ja myöhemmissä suhteissani? Miksi eksäni on ollut väkivaltainen myös ennen minua ja minun jälkeen?
Kysymykseni esitän erityisesti niille naisille jotka toiminnaallaan hyväksyvät tämän.
Lisäys edelliseen. En tarkoita siis syyllistää niitä naisia jotka pelkäävät lähteä, sillä minä todellakin tiedän mitä se on kun pelkää. Miltä tuntuu nukkua yöt pää kuhmuilla jääpussi päänalla ja korvanlehti revittynä kun on kiristetty menemästä lääkärille. Kun lapsi herää painajaisuniin. Kun tekisi mieli turruttaa kipu jollain. Eikä ole ulospääsyä.
Ja jotta lopulta selviää niin on pakko puhua ihan kaikesta. Sitten kohtaakin maailman jossa sinä itse haavoilla ja on ihmisiä jotka eivät olekkaan niin hyviä. Joskus he ovat jopa naisia!
Ihana, hauska ja normaalilta vaikuttava mies sekosi yhtenä sunnuntaina kun meillä piti olla elokuvailta. Olimme seurustelleet 2kk. Huusi kuin hullu, heitti kissani ikkunasta ja alkoi paukutta jääkaapin ovea kiinni sekä auki kasvot tulipunaisina. En vieläkään ymmärrä mitä tapahtui, olin tehnyt pitsaa ja mies tuli iloisena, pussailimme ja keitin kahvia... ja äkkiä ukko käyttäytyy kuin pirun riivaama! Onnistuin juoksemaan ulos ja etsin itku kurkussa kissaani, löytyi myöhemmin löytyeläintalolta ja oli onneksi selvinnyt ilman vammoja ilmalennosta.
Ja miehestä tuli välittömästi ex!
Jälkeenpäin selitteli ties mistä rankasta päivästä töissä, mutta minua ei kiinnostanut kuunnella.
NORMAALI IHMINEN EI JUMALAUTA MISSÄÄN TILANTEESSA SEKOA NOIN . Yhtäkkiä. Heittele eläimiä ikkunasta. Huuda.
Vierailija kirjoitti:
Todella tyhmä ihminen, jos edes elää tuollaisessa suhteessa.
Ja muistakaa, että naiset eivät aina ole uhreja, vaan heissä on myös tekijöitä.
Munan perässä nää naikkoset on.
Katsoin telkkaria, kun ex tuli kotiin. Katsoin hänen mielestään väärää kanavaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvakotien työntekijöille on ihan arkipäivää se, että asiakkaina voi olla samoja naisia vuodesta toiseen. Se on käsittämätöntä. Ei ole yhtään hyvää syytä jäädä väkivaltaiseen suhteeseen. Kenenkään ei ole pakko olla missään suhteessa, jossa ei ise halua olla. Talous ei voi olla syy ottaa turpiin, ei lapset, ei uhkailu, ei mikään. Syytä ei ole muita kuin oma valinta tehdä niin. Tässäkin ketjussa jotkut luettelevat useita tilanteita, joissa on saanut turpiinsa. Itse olisin lähtenyt niin heti jokaisen mainitun päälekäymisen kohdalla. Miksi jotkut jäävät suhteeseen sen jälkeen kun on saanut halosta päähänsä omalta mieheltään? Sitä ei voi mitenkään ymmärtää.
Juuri tämän takia kritisoin kaikkia naisia jotka ottavat miehen nimen ja kuuluvat naista alistaviin uskontoihin. Naisille opetetaan että heillä ei ole arvoa ja että naisen kuuluu alistua. Kukaan ei voi ottaa teitä vakavasti tasavertaisina jos alistutte omaisuudeksi ja kerta toisensa jälkeen kävelette hakattaviksi.
Juuri tämän takia ei tule lässyttää siitä miten toiselle alistuminen on vapaa valinta. Naiset tekevät tätä koko ajan. Ottakaa vastuuta ka kantakaa ihmisarvonne. Mikään ei muutu jos passiivisina tossuilette.
On oikeasti ääliömäistä kieltää naisen ja miehen.välinen hierarkia jonka osoitatte mm. nimellä ja miesten keksimillä pukeutumistavoilla. Vaikka kuinka rakastatte omia alistustapojanne, niillä on seuraukset. Kulttuureissa joissa nainen pukeutuu kuten mies on säätänyt saa naisia kohdella miten huvittaa. Jos sitoudutte mieheen ja suostutte näin suurena joukkona vaihtamaan nimenne miehen mukaan niin annatte signaalin matalasta arvostanne joka on omiaan lisäämään väkivaltaa.
Todella vastuutonta olla myöntämättä yhteiskunnan naista alistavia, alunperin miesten pakottamia rakenteita. Miettikää vähän mitä signaaleja annatte.
Tämä naisten halu alistua ja totella kaikkea miehen vaatimaa kuin robotti on omiaan aiheuttamaan naisen halvennusta.
Mikä tässä on niin vaikeaa? Kantakaa seuraus valitsemistanne symboleista. Muistakaa että miehet eivät mitään vastaavia eleitä tee eteenne. Huorissa kyllä käyvät ja ovat moniavioisia.
Lääkkeet hullu! Muuta en edes viitsi noin säälittävälle trollille vastata. Tämäkin on liikaa noin sekopäisestä suorituksesta.
Oltiin miehen luona viettämässä iltaa kahestaan. Jostain oli vaihteeksi tullut vähä kränää. Mies oli koneella naama näytössä ja mä istuin miehen takana koittaen keskustella ja selvittää asioita. Yht'äkkiä se käänty ja veti litsarin koska kuulemma räin sen naamaan. :D Ymmärrän että ois hermot menny jos oisin huutanu tai räksyttäny mutta rauhallisesti juttelin. Ei sekään kyllä ois oikeuttanu litsariin.
Ei jäänyt vikaks kerraks tuo ja jouduinpa kerran sairaalaankin kun mursi solisluuni.. On ollu exä jo jonkinaikaa.