Lue keskustelun säännöt.
Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta. Muita?
Kommentit (1229)
Vierailija kirjoitti:
Tyhmät ihmiset.
Tyhmät on tosi rasittavia, mutta neropatit tyhmälle vielä suurempaa myrkkyä. Se on vähän siinä kumman osaan sitä milloinkin joutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joidenkin ihmisten hitaus oivaltaa asioita saa joskus turhaitumaan. Haittapuoli on myös se, että en jaksa tehdä "tylsiä" asioita. Siksi minusta ei tule minkään alan huippua. En jaksa opiskella ja tutkia mitään riittävän pitkään. Luotan liikaa kykyyni oivaltaa asioita nopeasti.
Uuden oppiminen ei ole tylsää.
Esihenkilötehtävät on patatylsiä. saa kuunnella kädettömien valituksia kaikki päivät ja huomenna taas alusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä iloa on älykkyydestä? Vladimir Putin on varmasti älykäs, Samoin Kim Jong-un. Hyödyttääkö heidän terävyytensä ihmiskuntaa?
Ei ehkä länsimaista maailmaa, mutta kyllä Putinin älykkyys on hyödyttänyt Venäjän kansaa todella paljon.
En osaa sanoa olenko miten älykäs verrattuna keskiarvoon mutta muutama asia mitkä asia minkä koen monesti raskaaksi:
1) Yksilötason havainnon yleistäminen koskemaan kokonaisuutta. Esimerkiksi jos puhutaan vaikka liikunnan terveyshyödyistä, niin joku toteaa "minun setä eli terveellisesti mutta niin vain kuukahti pururadalle alle viisikymppisenä".
2) Kyvyttömyys hahmottaa todennäköisyyksiä
3) Oman näkemyksen oikeellisuuden varmuus asiasta, jossa ei ole varmuutta vaan vain harmaan eri sävyjä - johtaa tietynlaiseen ehdottomuuteen keskustelussa.
4) Haluttomuus perehtyä asioihin ja muodostaa mahdollisimman kattava kuva asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden määrän voi kapitalistisessa yhteiskunnassa, mikä Suomikin on, mitata suoraan varallisuudella. Mikään ei ole säälittävämpää kuin köyhä selittelemässä kuinka älykäs hän tosiasiassa onkaan.
Ok. Siis esim. tutkijat eivät ole älykkäitä, koska heidän tulonsa eivät ole suurimmasta päästä? Oma sukulainenkin siellä kehittää koko ihmiskuntaa hyödyttäviä asioita yliopistolla, mutta minä yliopisto-dropout peruskoodari olen vissiin sitten paljon älykkäämpi kuin tuo tohtori, koska tienaan merkittävästi enemmän :D
Näin se menee. Akateemisilla saavutuksilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Huomioithan kuitenkin että palkka ja varallisuus ovat eri asia. Varallisuus edustaa vaikutusvaltaa ja potentiaalia. Älykäs luokin itselleen varallisuutta palkan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa näkyy vähän se ydinongelma. Älykkäät ihmiset eivät erityisemmin halua kilpailla, sillä yleensä koetaan että hyvien ratkaisujen olisi oltava sellaisia että ne hyödyttävät mahdollisimman montaa ihmistä, mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman hyvin, ottaen huomioon sekä yhteiskunnalliset, eettiset, ekologiset ja yksilölliset tarpeet. Tällaisiin ratkaisuihin päästään vain mahdollisimman laajan ymmärryksen ja yhteistyön kautta.
Moni tavis taas kokee kaiken kilpailuasetelmana. Talouden, ekologisuuden, koulutuksen, ja vaikkapa tämän mainitun älykkyyden.
Tämä on se joka turhauttaa. Joka päivä.
Enää en todennäköisesti ole keskivertoa älykkäämpi, mutta edelleen yllätyn tietyistä asenteista (kilpaileminen), se ettei huomata mikä vaikuttaa omaan toimintaan eli miksi reagoi niin kuin reagoi ja kykenemättömyys kyseenalaistaa omia näkemyksiä. Yllättävän moni myös on kykenemätön käsittämään puhuttua kieltä tai lukemansa ja usein suorastaan yllätyn kuinka asia on käsitetty. Kohtaan näitä ilmiöitä niin usein, että suuresti kyseenalaistan ymmärryskykyni ja seuraavaksi totean ettei ole kyse taistelustani ja annan asian olla vaikka näkisin silmieni edessä malliesimerkin perse-edellä puuhun kiipeämisestä ja itsenäisyydestä johtuvan halun olle kuulematta mitä sanon. Siinähän sitten improvisoidaan, kun ei haluttu kuunnella etukäteen. Lopulta jätän sanomatta ja totean, että miksi jakaisin minkä olen oppinut, jos tarve olla oikeassa on suurempi kuin halu kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stephen Hawkings hyvä esimerkki älyllisyydestä ilman proosallisia sanasepon sivaltavia sanansäilän sohaisuja.
Osa voi esimerkiksi kouluissa loistaa valokuvamuistilla tai pänttäämällä tuntikausia, joista eivät muille kerro. Itse todella nopeana päässälaskijana jouduin opettajan apuriksi auttamaan muita tehtävien ratkaisuissa matematiikassa ensimmäisenä kouluvuotena. Älykkyyden merkkinä pitäisin kuitenkin sitä, että opin hyvin nopeasti pitämään turpani kiinni, ettei tarvitse auttaa muita.
Aihealue aivan liian laaja, jotta mielenkiinto lukijoilla pysyisi yllä, olematta kuiva, niin lyhyestä virsi korvia raastava.
En tarvitse mitään muita sirkushuveja pitääkseni ohuesta tylsästä elämänlangasta kiinni kuin nauttia vaaran viehätyksestä jäisillä ja lumisilla öisillä teillä äärirajoilla ajaen. Jälkikasvuahan tänne planeetalle ei missään nimessä ole koskaan kannattanut hankkia, onhan Telluksemme jo aivan ylikansoitettu.
Itse asiassa älykkään yksilön tunnusmerkistöön kuuluu myös tietty viha tämän pallon evoluution suurimpaan virheeseen eli ihmiseen.
Tällä hetkellä suurin maanpäällinen ongelma ei suinkaan ole Trumpin ja Putinin pullistelu, vaan pullistelu keväisin Tampereen suunnasta, jolleka täytyy ensi keväänä pistää lopullinen piste keinoja kaihtamatta, johonka ratkaisun kaava on löydyttävä. Lasku, kiitos!
Ei mikään. Älykkyydestä on ainoastaan hyötyä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin, että suomalaisten keskimääräinen äo on joku 105. Tosi alhainen.
Minun äo:ni on 99
Olen käynyt lukion ja ammattikoulun.
Perustanut yrityksen.
Kotoisin hyvin köyhistä oloista.
Olen pistänyt kaiken älyn käyttöön.
Exkaunotar56v
Minun äo:ni on yli 132.
Olen käynyt lukion ja yliopistonEn ole perustanut yritystä, mutta haaveilen siitä. Minua estää lähinnä sen tuoma epävarmuus omaan talouteen.
Olen kotoisin köyhistä oloista.
Käytän älyäni täydellä kapasiteetilla ja tunnen välillä olevani altavastaajana.
Sanoisin että olemme melko samanlaisia, meitä erottaa lähinnä älykkyysosamäärä. Molemmilla ollut varmasti
Oletko varma ettei se vain ollut kohteliaasti sanottu ettei sinusta todellisuudessa ole yrittäjäksi tai oikeastaan paljon muuhunkaan?
Kun tiedän tietäväni kysytystä työstä PALJON enemmän kuin haastattelua tekevä hr-pelle, joka ei usein osaa edes omaa työtään :( Aikanaan ihmetellyt miten ihmeessä tämä hr-ihminen on työnsä edes saanut, suhteilla väitän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten epäloogisuuden ja epärationaalisuuden sietäminen.
Työssäni joudun ohjaamaan ja opettamaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä; tällöin on vaikea sietää hitautta ja oppimiskyvyn puutetta.
Se, että ei osaa elää hetkessä, vaan koko ajan suunnitelmat ja murheet, joille ei voi mitään pyörii päässä. Se, että ei ole kuitenkaan huippuälykäs, edes mensa tasoa. Eron huomaa kun tapaa oikein superälykkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että ei osaa elää hetkessä, vaan koko ajan suunnitelmat ja murheet, joille ei voi mitään pyörii päässä. Se, että ei ole kuitenkaan huippuälykäs, edes mensa tasoa. Eron huomaa kun tapaa oikein superälykkäitä.
Missähän kuplassa elät. Mensa-älykkyyden tasolla on 2 prosenttia väestöstä. Kuulutko sinä yhteen prosenttiin vai peräti promilleen? Superälykkäät harvemmin pröystäilevät älykkyydellään, koska heillä ei ole tarvetta todistella älyään. Herkessä eläminen harvimmin tuo tuloksia vaikka toisinaan onkin rentouttavaa. Pidemmän päälle hetkessä lilluminen aiheuttaa ainoastaan tylsistymistä.
Miks joillain miehillä on niin järjettömän iso ja karvanen persereikä?
Pitää sietää umpikaheleta persuja ja muita mielenvikaisia psykopaatteja. Masentaa.
Väittäisin, ja joka tapauksessa olen sitä mieltä, että ihmiset keskimäärin ovat aika lailla yhtä lahjakkaita.
He jotka pystyvät tietokoneen kaltaiseen päässä laskentaan, heiltä puuttuu huomattavia sosiaalisia, TAI käytännön toiminnan taitoja.
Joillakin on valtava ihmisen ymmärrys ja kyky nähdä kokonaisuuksia, ratkaisuja ja rakkautta. Heillä ei ole mikään hyvä laskupää (eikä tarvitse).
He jotka ovat sekä käteviä käsistään, pitävät arjen sujuvana, sekä ovat korkeasti koulutettuja, heitä pidän 'keskimääräistä älykkäämpinä'. En vain tunne juuri ketään.
... Ja vielä lisäyksenä edeltävään kommenttiini:
Raskainta älykkyydessä on sen kestäminen kuinka ennakkoluuloisia ja kapeakatseisia ihmiset ovat. Toisaalta on hauskaa 'pitää salaisuutta', sillä suurin osa ei älyä meidän muiden älyä. Varsinkaan kun siitä ei ole tavallisten ihmisten näyttöä, korkeaa koulutusta, väitöskirjaa. Mutta kaikki paljastuu aikanaan hehhee....
Vierailija kirjoitti:
Se, että ei osaa elää hetkessä, vaan koko ajan suunnitelmat ja murheet, joille ei voi mitään pyörii päässä. Se, että ei ole kuitenkaan huippuälykäs, edes mensa tasoa. Eron huomaa kun tapaa oikein superälykkäitä.
Olisi mielenkiintoista keskustella aidosti älykkään kanssa 😊 minkälaiset asiat häntä kiinnostavat ja miten niitä käsittelee. Monet ihmiset tietysti haluaisivat olla sitä mensatasoa mutta hyvin harvat kuitenkaan ovat. Ja niitä mukamas älykkäitä on tullut nähtyä jo riittämiin.🤨
Tyhmät ihmiset.