Toivoisin löytäväni naisen josta pitää huolta

Joo, ja joissain muissa maissa äidit myyvät lapsiaan seksiorjiksi. Ihan todella suuremmassa mittakaavassa. Mutta sehän nyt on vaan semmosta bisnestä, että saadaan leipää pöytään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moderni nainen toteuttaa tälläiset tarpeensa haaveilemalla raiskauksesta (n. kolmannes naisista) tai rajulla seksillä, johon liittyy alistamista mm. piiskauksen ja kuristamisen muodossa.

AV-mammat ei tietenkään kuulu heihin, mutta jostain kummasta akateemisiin tutkimukseen tällaiset naiset valikoituvat.

Sinä et osaa erottaa seksifantasioita oikeasta elämästä. Fantasiat ovat fantasioita eikä se tarkoita sitä, että ne olisikaan tarkoitus toteuttaa. Siinähän vain menee hyvä fantasia pilalle. SM-seksi on ihan oma juttunsa, kuka sitä harrastaa muuten kuin seksimielessä?

Sulta meni pointti ohi ihan täysin, mistä tarve tuollaisiin fantasioihin tulee, miksi niistä saa mielihyvää?

En tiedä, ihmisillä nyt muitakin tapoja, joista ei ota tolkkua. Alistamisesta, piiskauksesta ja kuristamisesta taitavat nauttia myös osa miehistäkin, joten mitä se kertoo noista miehistä? Onko tuo mielestäsi miehille ok, mutta naisille ei? En usko, että sinä tiedät, millaisesta seksistä myyjänä työskentelevä, kolmen lapsen äiti fantasioi.

Sä jatksat vetää omia johtopäätöksiä. En ole sitä mitenkään tässä tuominnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ne naiselliset ja kaiken kestävät naisetkin ovat vahvoja. He vasta vahvoja ovatkin, koska eivät este nosta esiin epäkohtia, koska heillä ei ole varaa siihen. Pitää miellyttää, jotta pysyy hengissä.

Järkeviä naisia siis. Suomalainen mies jos lakkaa mielistelemästä naistaan, pääsee usein hengestään. 

Miten iso otanta sinulla oli tuossa tutkimuksessa? Vai perustatko väitteesi omaan sukulais- ja ystäväpiiriin? Jos perustat, niin aika erikoinen sukusi on, samoin ystävät.

Suomalaisten naisten väkivaltaisuudesta löytyy ihan tilastotietoa, samoin siitä, miten monia viattomia lapsia on kuollut äidin käden kautta.

Tunsitko vihlaisun sisimmässäsi vai miksi ryhdyit kyselemään?

Ihan jokaisesta maasta löytyy isiä ja äitejä, jotka tekevät lapsilleen pahaa ilkyttään, mielenvikaisuuttaan tai jostain muusta syystä. Samoin jokaisesta maasta löytyy miehiä ja naisia, jotka ovat väkivaltaisia. Kysyin, koska kommentissasi väitit kaikkien suomalaisten naisten olevan tappajia, joten täytyyhän sinulla jotain omakohtaista kokemusta olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moderni nainen toteuttaa tälläiset tarpeensa haaveilemalla raiskauksesta (n. kolmannes naisista) tai rajulla seksillä, johon liittyy alistamista mm. piiskauksen ja kuristamisen muodossa.

AV-mammat ei tietenkään kuulu heihin, mutta jostain kummasta akateemisiin tutkimukseen tällaiset naiset valikoituvat.

Sinä et osaa erottaa seksifantasioita oikeasta elämästä. Fantasiat ovat fantasioita eikä se tarkoita sitä, että ne olisikaan tarkoitus toteuttaa. Siinähän vain menee hyvä fantasia pilalle. SM-seksi on ihan oma juttunsa, kuka sitä harrastaa muuten kuin seksimielessä?

Sulta meni pointti ohi ihan täysin, mistä tarve tuollaisiin fantasioihin tulee, miksi niistä saa mielihyvää?

En tiedä, ihmisillä nyt muitakin tapoja, joista ei ota tolkkua. Alistamisesta, piiskauksesta ja kuristamisesta taitavat nauttia myös osa miehistäkin, joten mitä se kertoo noista miehistä? Onko tuo mielestäsi miehille ok, mutta naisille ei? En usko, että sinä tiedät, millaisesta seksistä myyjänä työskentelevä, kolmen lapsen äiti fantasioi.

Sä jatksat vetää omia johtopäätöksiä. En ole sitä mitenkään tässä tuominnut.

Nostit siis ihan muuten vaan naisten fantasiat etkä sitä, että niitä on myös miehillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moderni nainen toteuttaa tälläiset tarpeensa haaveilemalla raiskauksesta (n. kolmannes naisista) tai rajulla seksillä, johon liittyy alistamista mm. piiskauksen ja kuristamisen muodossa.

AV-mammat ei tietenkään kuulu heihin, mutta jostain kummasta akateemisiin tutkimukseen tällaiset naiset valikoituvat.

Sinä et osaa erottaa seksifantasioita oikeasta elämästä. Fantasiat ovat fantasioita eikä se tarkoita sitä, että ne olisikaan tarkoitus toteuttaa. Siinähän vain menee hyvä fantasia pilalle. SM-seksi on ihan oma juttunsa, kuka sitä harrastaa muuten kuin seksimielessä?

Sulta meni pointti ohi ihan täysin, mistä tarve tuollaisiin fantasioihin tulee, miksi niistä saa mielihyvää?

En tiedä, ihmisillä nyt muitakin tapoja, joista ei ota tolkkua. Alistamisesta, piiskauksesta ja kuristamisesta taitavat nauttia myös osa miehistäkin, joten mitä se kertoo noista miehistä? Onko tuo mielestäsi miehille ok, mutta naisille ei? En usko, että sinä tiedät, millaisesta seksistä myyjänä työskentelevä, kolmen lapsen äiti fantasioi.

Sä jatksat vetää omia johtopäätöksiä. En ole sitä mitenkään tässä tuominnut.

Nostit siis ihan muuten vaan naisten fantasiat etkä sitä, että niitä on myös miehillä.

Ketjussa puhutaan naisista ja esin ja usein miehen huolenpito nähdään alistamisena, eikä vahva itsenäinen nainen nainen, tarvitse miehen huolenpitoa (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan). Tein vain huomion, että ehkä se kanavoituu eri lailla nyky-yhteiskunnassa.

Mitä miehiin tulee, en ole nähnyt vastaavanlaisia tutkimuksia, eikä sattuneesta syystä kiinnosta (olen mies).

Nainen haluaa tukea, turvaa, empatiaa, mutta ei holhoamista ja ylhäältä päin katsomista. 

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Se on varmaan vähän sama miehillä, että on vaikea ihastua naiseen tai nähdä hänen tarvitsevaa puoltaan samoin kuin naisella on vaikeuksia ihastua liian reppanalta vaikuttavaan mieheen ja nähdä hänen vahvuuksiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan vähän sama miehillä, että on vaikea ihastua naiseen tai nähdä hänen tarvitsevaa puoltaan samoin kuin naisella on vaikeuksia ihastua liian reppanalta vaikuttavaan mieheen ja nähdä hänen vahvuuksiaan. 

Tämä. Itse muiden naisten tapaan odotin mieheltä itsevarmuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta, määrätietoisuutta ja sosiaalisuutta. Halusin miehen, jota voin ns. katsoa ylöspäin. Ja tuolla hän parhaillaan pakkailee viimeisiä tavaroita ennen kuin lähdemme kaverin syntymäpäiville.

Minusta olisi rakentavampaa todeta, että onneksi tänä päivänä on ok olla sinkku, hakea puoliso Amerikasta tai Thaimaasta tai Islannista, olla pipoja virkkaava ja tiskaava isyysvapaalainen tai uraa puskeva yrittäjänainen. Ja toivottavasti jokainen löytäisi miljardien joukosta sen oman puoliskonsa ja hehkuisi onneaan eikä keskittyisi niiden itselleen epäsopivien dissaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Tulee sellainen tunne kuin naisen tehtävä olisi tällaisessa suhteessa pönkittää miehen miehisyyttä ottamalla suojelusta tarvitsevan roolin. Itsestään varma mies ei tarvitse naisen heikkoutta viereensä korostamaan omaa miehisyyttään. Tasa-arvoisessa parisuhteessa molemmat ovat välillä vahvoja ja tarvitsevat välillä toistensa apua ja tukea. Naisellisuus ja heikkous eivät ole synonyymejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Tulee sellainen tunne kuin naisen tehtävä olisi tällaisessa suhteessa pönkittää miehen miehisyyttä ottamalla suojelusta tarvitsevan roolin. Itsestään varma mies ei tarvitse naisen heikkoutta viereensä korostamaan omaa miehisyyttään. Tasa-arvoisessa parisuhteessa molemmat ovat välillä vahvoja ja tarvitsevat välillä toistensa apua ja tukea. Naisellisuus ja heikkous eivät ole synonyymejä.

Kyllä maailmassa on naisia, jotka ihan oikeasti haluavat miehen suojelua ja elatusta. Onneksi heillekin on ottajia. Tasa-arvoinenhan pärjää elämässä yksinkin, tosin henkisesti kaipaa sitä henkilöä, jonka kanssa jakaa elämä ja rakkaus. 

Tuo suojelua tarvitsevan naisen elämä on vaan kovin hauras, hän on altis hyväksikäytölle ja alistamiselle, on täysin miehen hyväntahtoisuudesta kiinni, pitääkö hän vaimoaan hyvin vai  ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Tulee sellainen tunne kuin naisen tehtävä olisi tällaisessa suhteessa pönkittää miehen miehisyyttä ottamalla suojelusta tarvitsevan roolin. Itsestään varma mies ei tarvitse naisen heikkoutta viereensä korostamaan omaa miehisyyttään. Tasa-arvoisessa parisuhteessa molemmat ovat välillä vahvoja ja tarvitsevat välillä toistensa apua ja tukea. Naisellisuus ja heikkous eivät ole synonyymejä.

Ei meille normaaleille tule tuollaista tunnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Tulee sellainen tunne kuin naisen tehtävä olisi tällaisessa suhteessa pönkittää miehen miehisyyttä ottamalla suojelusta tarvitsevan roolin. Itsestään varma mies ei tarvitse naisen heikkoutta viereensä korostamaan omaa miehisyyttään. Tasa-arvoisessa parisuhteessa molemmat ovat välillä vahvoja ja tarvitsevat välillä toistensa apua ja tukea. Naisellisuus ja heikkous eivät ole synonyymejä.

Ei meille normaaleille tule tuollaista tunnetta.

Vai riippuuko sekin suhteesta, koska se on aina kahden kauppa? Minulla oli eksä, joka yritti painaa minua alas, perinteisesti nyrkin ja hellan väliin ja kapinoin, koska omat visioni olivat ihan erilaiset. En päässyt olemaan hänen kanssaan se herkkä ja naisellinen, kun koko ajan piti olla puolustusasemissa ja jossain kärhämässä. 

Sen sijaan tapasin miehen, joka on aina vain nostanut minua ylöspäin ja olenkin saavuttanut paljon enemmän kuin olisin koskaan kuvitellut. Hän ei ole koskaan yrittänyt pienentää minua ja on antanut minulle siinäkin mielessä turvaa, että hänen tukemanaan olen uskaltanut edetä urallanikin pidemmälle kuin olisin yksin rohjennut. Hänen kanssaan voin olla myös niin haavoittuva, pehmeä ja suojaton kuin mitä luonnostani olen, koska hänen kanssaan minun ei tarvitse puolustaa itseäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa, ei minuakaan sytyttäneet ns. "vahvat" naiset. Liian maskuliinisen oloisia.

Löydettyäni herkän ja pehmeän naisen olin täysin myyty. Koin välittömästi jotenkin olevani täysin itselleni sopivalla paikalla suhteessa hänen kanssaan, kun sain tavallaan luvan "suojata" häntä maailman pahuudelta.

Avoliittomme onkin ollut erittäin onnellinen ja harmonisen rakastava, voin rehellisesti todetta että parisuhde voi todella hyvin.

Tulee sellainen tunne kuin naisen tehtävä olisi tällaisessa suhteessa pönkittää miehen miehisyyttä ottamalla suojelusta tarvitsevan roolin. Itsestään varma mies ei tarvitse naisen heikkoutta viereensä korostamaan omaa miehisyyttään. Tasa-arvoisessa parisuhteessa molemmat ovat välillä vahvoja ja tarvitsevat välillä toistensa apua ja tukea. Naisellisuus ja heikkous eivät ole synonyymejä.

Mä taas olen sitä mieltä että itsestään varma nainen uskaltaa olla miehen rinnalla herkkä ja antaa miehen olla suojelijan roolissa. Antaa miehen olla mies, tätä suomalaiset naiset ei osaa. Mä en tarvitse aviomiestä elättäjäksi mutta kyllä mä voin antaa miehen vastata esim. perinteisistä miestentöistä, jos vaikuttaa siltä että tämä haluaa tällaista roolijakoa suhteessa noudattaa. Itse en ole mikään kodinhengetär kyllä enkä usko että minusta ikinä kotiäitiä saisi (voin olla tässä vielä väärässäkin). Feminiinisyyttä yleisesti väheksytään ja maskuliinisuutta korostetaan ja tämä on eräs syy monenlaisiin ongelmiin tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei vahva ja itsenäinen nykynainen tarvitse tai tunnu edes haluavan mieheltään hellyyttä, silittelyä, rohkaisevia/kauniita sanoja tai lohdutusta. Miksi olisin ihmisen kanssa jolle en ole tarpeellinen? Motivaatio pyöreä nolla.

Olenkin päättänyt pysyä sinkkuna niin kauan kunnes löydän herkän ja vastaanottavaisen naisen jota helliä ja josta pitää huolta. Ei kiinnosta antaa huomiota näille "vahvoille" naisille.

M35

Voi kun löytäisi miehen, joka kehuisi, tukisi, jonka kainaloon voi iltaisin käpertyä kun on mokannut töissä tai ei ole taaskaan osannut pitää puoliaan. Joku joka tuntuisi turvalliselta, johon voisi luottaa ettei hän halua loukata tai satuttaa. Rohkaisi kun itse ei usko omiin kykyihin.

Olen sellainen jota muut saa kohdella törkeästi, töksäytellä tökeröitä kommentteja päin naamaa, enkä osaa puolustaa itseä vaan otan kaiken vastaan, koitan laittaa vitsiksi asiat tai toisesta korvasta ulos.

Yleensä en edes tunnista kun minua kohdellaan huonosti, paitsi kun joku alkaakin puolustaa. Viimeksi yksi puoli tuttu nainen alkoi yhtä miestä läksyttää kuinka naisia kuuluu kohdella, ja kuinka hänestä tuntui pahalta minun puolestani. Minä olen vain niin tossukka, etten itse edes huomaa, osaa odottaa asiallista kohtelua, saati vaatia sitä tai puolustaa itseä jos minua kohdellaan huonosti.

En ole sanavalmis, kärkäs, temperamenttinen, räväkkä, kilpailuhenkinen enkä rohkea, pelkään mokaavani tai etten ole tarpeeksi hyvä. Olen alistuva, hiljainen hissukka, ahkera, vähään tyytyväinen, iloinen, herkkä (itken herkästi jos on joku koskettava nyyhky uutinen tai ohjelma.), helposti nauravainen, pidän niin hyvästä kuin huonostakin huumorista.

Olen positiivinen ja onnellinen vähään, yksin kaipaan juuri miestä rinnalle johon voi juuri henkisesti tukeutua. Minulla on työ ja selviän yksinkin, mutta tukea ja turvaa kaipaan.

Muutamat on ihmetelleet miten voin olla yksin. Vastaan yleensä että on helpompaa yksin kuin suhteessa. Oikeasti pelkään, että jään suhteessa jalkoihin, minut lytätään ja saan siipeeni kunnolla.

Edellisessä suhteessa, menetin iloni, olin vain ahdistunut ovimatto, muutin omaa persoonaani, varoin omia sanoja, varoin tekemästä mitään 'väärin' tai 'väärää'. Nyt kun olen taas iloinen ja onnellinen, en halua lytättäväksi, kun tiedän etten helposti tunnista sitä edes, enkä osaa pitää puoliani ja erityisesti tiedän että huonosta suhteesta voi olla vaikea erota ja vaarallistakin.

Vierailija kirjoitti:

Kun tapasin mieheni, olin vahva, itsenäinen ja tunteeton Peppi Pitkätossu. En tarvinnut miehiä ja mies sai kuulla sen monta kertaa. Hän kuitenkin onnistui rikkomaan kovan suojakuoreni ja kuori hellästi esiin minun oikean persoonan - hellän, haavoittuvaisen, tunteellisen, tarvitsevan ja pelokkaan naisen, jota oli satutettu ja joka oli tottunut pärjäämään. Nyt mieheni on saanut minut puhkeamaan kukkaan ja rohkaisee joka päivä kurottelemaan kohti unelmia. Harva mies osaa tämän taidon.

Useimmilta miehiltä löytyy tuollainen taito, mutta miksi järkevä mies moiseen ryhtyisi, kun normaalejakin naisia on vielä olemassa?

Itse etsin ulkomaalaisen normaalin naisen, jonka ei tarvitse esittää yhtään mitään, eikä rakennella kuoria ympärilleen. Sellaista naista on helppo rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tapasin mieheni, olin vahva, itsenäinen ja tunteeton Peppi Pitkätossu. En tarvinnut miehiä ja mies sai kuulla sen monta kertaa. Hän kuitenkin onnistui rikkomaan kovan suojakuoreni ja kuori hellästi esiin minun oikean persoonan - hellän, haavoittuvaisen, tunteellisen, tarvitsevan ja pelokkaan naisen, jota oli satutettu ja joka oli tottunut pärjäämään. Nyt mieheni on saanut minut puhkeamaan kukkaan ja rohkaisee joka päivä kurottelemaan kohti unelmia. Harva mies osaa tämän taidon.

Useimmilta miehiltä löytyy tuollainen taito, mutta miksi järkevä mies moiseen ryhtyisi, kun normaalejakin naisia on vielä olemassa?

Itse etsin ulkomaalaisen normaalin naisen, jonka ei tarvitse esittää yhtään mitään, eikä rakennella kuoria ympärilleen. Sellaista naista on helppo rakastaa.

Sinä rakastuit häneen tai etsit helpon tapauksen. Joskus sitä vaan rakastuuu johonkin ja on valmis kulkemaan ekstramailin hänen vuokseen. Ehkä sitä tapahtuu naisilla useammin kuin miehillä. 

Minusta on kuitenkin aika iljettävää heittää, ettei tuo aiempi kirjoittaja ole normaali. Hänen ongelmansahan on voinut syntyä aikanaan vaikka huonosta isäsuhteesta suomalaisen miehen lapsena tai huonossa suhteessa suomalaisen miehen kanssa. Aika harva ihan tyhjästä tuollaisia kuoria itselleen kasaa. 

On aika karua olla nainen, edelleen. Ongelmat vaan ovat vaihtuneet matkan varrella. 

Aiemmin oli pakko olla naimisissa, jotta selviäisi elämästä keskitasoisesti. Nyt miehet eivät enää edes halua sinua, koska pystyt itsekin hankkimaan itsellesi keskitasoisen elämän. Ikään kuin miehiltä olisi otettu jotain pois, vaikka sen voisi nähdä myös helpotuksena ja vastuun vähenemisenä. No, ehkäpä miehen kannalta elämään tuli epävarmuustekijä, kun nainen vaatii suhteelta tyydyttävyyttä tai suhde päättyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tapasin mieheni, olin vahva, itsenäinen ja tunteeton Peppi Pitkätossu. En tarvinnut miehiä ja mies sai kuulla sen monta kertaa. Hän kuitenkin onnistui rikkomaan kovan suojakuoreni ja kuori hellästi esiin minun oikean persoonan - hellän, haavoittuvaisen, tunteellisen, tarvitsevan ja pelokkaan naisen, jota oli satutettu ja joka oli tottunut pärjäämään. Nyt mieheni on saanut minut puhkeamaan kukkaan ja rohkaisee joka päivä kurottelemaan kohti unelmia. Harva mies osaa tämän taidon.

Useimmilta miehiltä löytyy tuollainen taito, mutta miksi järkevä mies moiseen ryhtyisi, kun normaalejakin naisia on vielä olemassa?

Itse etsin ulkomaalaisen normaalin naisen, jonka ei tarvitse esittää yhtään mitään, eikä rakennella kuoria ympärilleen. Sellaista naista on helppo rakastaa.

No, joitakin miehiä voi kiinnostaa saalistus, valloittaminen ja kesyttäminen. Osa miehistä haluaa myös auttaa naisia löytämään ja saavuttamaan täyden potentiaalinsa - niin kuin on heitäkin aikoinaan autettu löytämään omansa. He myös tietävät, että jos kulkee mailin jonkun toisen mukana, he saavat siitä myös itse jotain ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös heitä itseään autetaan, kun he tarvitsevat apua. Joskus rakkaus on myös sokea. Eikä aina voi itse valita keneen haluaa liittyä! ;)