Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen metsä on luonnotonta puupeltoa. Selluksi kasvatettu puu on jo hengenvaara (Uutinen). Luonnontilaista metsää enemmän, kiitos!
12.01.2018 |
"Näin metsään menosta tuli hengenvaarallista - nykymenetelmillä kasvatettu suomalainen puu on laadultaan aiempaa heikompaa"
Kommentit (43)
Surullista on se että talousmetsiin on niin totuttu että harva enää edes tunnistaa oikeaa luonnontilaista metsää. Luullaan että ne teidenvarsillakin yleisesti näkyvät puupellot on jotain metsiä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vihaankin ituhippejä, niin metsästäjänä ole kyllä sitä mieltä että maanomistajien oikeutta metsiensä käyttöön tulisi rajoittaa ja riistan sekä muisen eläinten eilinmahdollisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon talousmetsien käytössä.
Laajat avohakkuut täyttisi kieltää ihan heti ensimmäisenä.
Komppaan, erityisesti riistalintuihin tällä "hoidolla" pahat vaikutukset, lisäksi pöllöihin kun lahopuuta ei enää ole.
Ahaa. no ensi vuonna en sitten annakaan metsästysseuralle lupaa metsästää maillani.
Kiitos. Se on vastuullinen teko omistajalta tilanteessa, jossa valtiovalta on joutunut rajoittamaan joidenkin lajien metsästystä tämän ongelman vuoksi. Arvostan. Yrittäppä vielä saada lahopuuta ja lehtipuuta metsiin, niin on sitten tulevaisuuden riistatkin turvattu.
Metsästäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vihaankin ituhippejä, niin metsästäjänä ole kyllä sitä mieltä että maanomistajien oikeutta metsiensä käyttöön tulisi rajoittaa ja riistan sekä muisen eläinten eilinmahdollisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon talousmetsien käytössä.
Laajat avohakkuut täyttisi kieltää ihan heti ensimmäisenä.
Komppaan, erityisesti riistalintuihin tällä "hoidolla" pahat vaikutukset, lisäksi pöllöihin kun lahopuuta ei enää ole.
Ahaa. no ensi vuonna en sitten annakaan metsästysseuralle lupaa metsästää maillani.
Kiitos. Se on vastuullinen teko omistajalta tilanteessa, jossa valtiovalta on joutunut rajoittamaan joidenkin lajien metsästystä tämän ongelman vuoksi. Arvostan. Yrittäppä vielä saada lahopuuta ja lehtipuuta metsiin, niin on sitten tulevaisuuden riistatkin turvattu.
Metsästäjä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/metsakanalintujen-maara-aallonpohj…
Höpö höpö. Suomessa on todella paljon myös hakkaamatonta luonnonmukaista metsää. Joka paikassahan puu kasvaa. Järkevämpää se on puusta talot rakentaa.Sulje puita voi aina istuttaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Suomessa on todella paljon myös hakkaamatonta luonnonmukaista metsää. Joka paikassahan puu kasvaa. Järkevämpää se on puusta talot rakentaa.Sulje puita voi aina istuttaa lisää.
Ymmärsitköhän nyt lukemaasi yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-10016505
Tykkylumi murskasi miehen kymmenien tuhansien eurojen metsätuotot – katastrofitalvi metsänomistajille
Se on järkyttävää että suomalaiset uskovat vielläkin kamelinpaskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinalainen metsä kasvaa korjuukypsäksi 12 vuodessa. Se puu vasta heikkoa kai onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vihaankin ituhippejä, niin metsästäjänä ole kyllä sitä mieltä että maanomistajien oikeutta metsiensä käyttöön tulisi rajoittaa ja riistan sekä muisen eläinten eilinmahdollisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon talousmetsien käytössä.
Laajat avohakkuut täyttisi kieltää ihan heti ensimmäisenä.
Komppaan, erityisesti riistalintuihin tällä "hoidolla" pahat vaikutukset, lisäksi pöllöihin kun lahopuuta ei enää ole.
Ahaa. no ensi vuonna en sitten annakaan metsästysseuralle lupaa metsästää maillani.
Kiitos. Se on vastuullinen teko omistajalta tilanteessa, jossa valtiovalta on joutunut rajoittamaan joidenkin lajien metsästystä tämän ongelman vuoksi. Arvostan. Yrittäppä vielä saada lahopuuta ja lehtipuuta metsiin, niin on sitten tulevaisuuden riistatkin turvattu.
Metsästäjä.
Kritisoit muita siitä lähtökohdasta että riistan tuotto olisi se metsän tarkoitus. Näin ei ole. Että menisi luonnonmukaisesti niin petoeläimet söisi riistan ja sinä siellä omatekemällä jousipyssyllä yrittäisit saada jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä että pelkkää puupeltoahan se nytkyään on, ei sitä oikein metsäksi voi sanoa. :(
Sieltä on satoja lajeja hävinnyt, ellei tuhansia, joku biologi osaisi vastata tähän paremmin. Ekosysteemi kuitenkin ihan viturallaan.
Puut aina tietyn välimatkan välein ja samanlaisia samankokosia mäntyjä.. Täällä sen huomaa tosi hyvin.
Surullista.
Ihminen on pahin tuholaislaji.
Rohkenen väittää, että Helsingissä on Rastilassa kadonnut viimeisen 100 vuoden aikana huomattavasti enemmän eliölajeja kuin minun vähän yli 15 ha metsäläntiltäni samana aikana. Miksi ihmeessä emme siis vastustaisi riistorakentamista ja sitä, miten asuinalueilla tuhotaan luontoa. Ai niin, kun ne ihmiset tarvitsevat asuntoja enemmän kuin jotkut eliölajit, niin pääkaupungissa moinen on sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Surullista on se että talousmetsiin on niin totuttu että harva enää edes tunnistaa oikeaa luonnontilaista metsää. Luullaan että ne teidenvarsillakin yleisesti näkyvät puupellot on jotain metsiä :(
Luonnotilainen metsä on kulkukelvotonta rytö. Sellaisessa metsässä on kaikissa lahoamisen vaiheissa olevia järeitä tukkipuita sikin sokin kaatuneena ja konkeloina muita puita vasten. Myrskyjen, tykkylumen ja metsäpalojen tekemiä aukkoja täyttävät liian tiheässä kasvavat ryteiköt. Onneksemme Suomessa ei tuollaisista metsistä kärsitä, koska metsiä on osattu hyödyntää ja kasvattaa vuosisatojen ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nähnyt missään Suomessa puupeltoa. Tai olen, taimitarhalla, mutta sieltä ne taimet siirretään muualle kasvamaan.
Palstalaisten ja monien muidenkin kuvitelma luonnonvaraisesta metsästä on aika lailla romantisoitu. Todellisuudessa hoitamaton metsä on erilaisten ryteikköjen ja pusikkojen vallassa. Taimikossa elintilasta taistelu ei välttämättä kohdakaan tiukkasyiseen puuhun vaan pystyynkuolemiseen: valoa, vettä tai ravinteita oli liian vähän suhteessa tarpeeseen. Ei siitä 60 vuotta kituneesta kuusialikasvustosta ole koskaan tullut hyvälaatuista tukkipuuta.
Hurjan moni mieltää puupelloksi harvennetun metsän. Siellä on hakkuutähteet maassa ravinteeksi ja eläimille suojaksi, mutta juuri siksi siellä on hankala liikkua. Latvustossa on tilaa valolle ja runkojen etäisyydet antavat harhavaikutelman siitä, että tämä metsä on koko aikansa kasvanut juuri näin. Tosiasiassa taitava konekuski tai metsuri on osannut valita parhaat puut jäämään ja ne surkeimmat on viety sellutehtaalle tai poltettaviksi, kannot ja oksat on jätetty. Ja tästä syntyy itku: kun siellä ei voi edes kävellä!
Suosittelen jokaista ostamaan metsää, sitä saa nyt halvalla. Ei ole pakko tehdä yhtään mitään, pelkkä oleminen riittää. Ei ole myyntipakkoa, vaikka firman mies miten laittaisi tietoa, että nyt olisi mahdollisuus saada 50 000 e. Se on vain mahdollisuus, sille voi sanoa kiitos ei.
Siis parempihan on ostaa muovisia huonekaluja kuin puisia, nehän on öljystä. Ja betonitalot parempia. Polttakaa mieluummin öljyä kuin puuta! Ja antakaa metsän kasvaa vapaasti ja välillä tulla metsäpaloja vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista on se että talousmetsiin on niin totuttu että harva enää edes tunnistaa oikeaa luonnontilaista metsää. Luullaan että ne teidenvarsillakin yleisesti näkyvät puupellot on jotain metsiä :(
Luonnotilainen metsä on kulkukelvotonta rytö. Sellaisessa metsässä on kaikissa lahoamisen vaiheissa olevia järeitä tukkipuita sikin sokin kaatuneena ja konkeloina muita puita vasten. Myrskyjen, tykkylumen ja metsäpalojen tekemiä aukkoja täyttävät liian tiheässä kasvavat ryteiköt. Onneksemme Suomessa ei tuollaisista metsistä kärsitä, koska metsiä on osattu hyödyntää ja kasvattaa vuosisatojen ajan.
Luonnontilaisessa metsässä on toisaalta taas biodiversiteetti ihan toisella tasolla kuin talousmetsässä sillä monet lajit hyödyntävät näitä paljon paheksuttuja lahopuita, kuten vaikka jo aikaisemmin mainitut pöllöt.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vihaankin ituhippejä, niin metsästäjänä ole kyllä sitä mieltä että maanomistajien oikeutta metsiensä käyttöön tulisi rajoittaa ja riistan sekä muisen eläinten eilinmahdollisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon talousmetsien käytössä.
Laajat avohakkuut täyttisi kieltää ihan heti ensimmäisenä.
Ja onko jonkinlaista perustetta vihata jotakin määrittelemättömän monimuotoista ihmisryhmää, jonka yhdistävänä ajatuksena taitaa olla luonnon arvostaminen ja luonnon hyödyntäminen kestävällä ja kunnoittavalla tavalla? Vai mitähän mahdat tarkoittaa "ituhipillä"..? Kyllä ne luonnon suojelijat sitten onkin pe..eestä.. (?!)
Kyllä se on niin että luonto sanelee meille ihmisillekin säännöt. Jos emme niitä huomioi, niin seurauksia tulee vääjäämättä kuten olemme monet kerrat huomanneet, mutta siltikään eivät ihmiset opi, toiset sulkevat silmänsä eivätkä edes usko ?! Luonnonlakeja, syitä ja seurauksia. Ahneuksissaan koitetaan "oikaista" monessa kohtaa. Myrkytetään, saastutetaan, teholannoitetaan, kaadetaan sademetsät jne jne. Syydetään kemikaaleja vesiin, maaperään, ilmaan. Sitten kiemurrellaan seurauksissa; Ilmastonmuutoksessa, ravintoketjussa kasaantuvissa monissa terveysongelmissa (mm. itämeren myrkkypitoiset kalat), luonnon tasapainon järkkyessä..jne jne.. esimerkkejä on niin loputtomasti että tämä on ihmisten mielestä jo normaalia. Tässä kehityksessä ei kuitenkaan ole mitään normaalia. Sitä vain kerskakulutetaan luonnonvaroja eikä arvosteta ja kunnoioiteta niitä. Sallitaan mm. luontoa vahingoittava halpatuotanto (mm. tehtaiden hallitsemattomat päästöt, ihmisten epäinhimilliset työolot) jnejne..
Suomessa on onneksi vielä paljon metsiä. On ikävä lukea tällaisia uutisia. Ahneuksissaan taas ihminen koittaa maksimoida oman hyödyn; tästä esimerkkeinä lisääntynyt yksilajisten ns. "puupeltojen kasvatus" ja laajat avohakkuut, lannoitus ja (vesakko)myrkytykset. Mitä jos oikeasti arvostettaisiin ja kunnioitettaisiin meidänkin metsiämme vielä paremmin? Vaalittaisiin myös enemmän luonnontilaisia metsiä ja monimuotoisuuden arvoa ja hyödynneittäisiin puuta vielä kestävämmällä tavalla huomioiden aina kokonaisuus, ei vain hetkellistä omaa hyötyä.
Olen huolissani kasvavan biotalouden vaikutuksista, että kehitys on menossa Suomen metsien "hoidossa" valitettavasti juuri toiseen suuntaan.
Hyvin yksisilmäinen avaus asiaan. Metsä ja sen hoitaminen on hyvin monitahoinen asia ja tällaisilla turhilla yksinkertaistuksilla ja syyllistämisillä tilanne ei yhtään parane. Ja tähän samaan syyllistytään molemmissa päissä eli vaaditaan täyttä suojelua tai täyttä tehokasvatusta.
Todellisuudessa Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä. Metsien hoitaminen on monille oman talouden hoitamista, yrittämistä ja harrastusta. Samaan aikaan pitää muistaa, että metsäteollisuus on edelleen iso tukijalka Suomen taloudelle ja työpaikka tuhansille suomalaisille, monesti vielä sellaisilla paikkakunnilla, joissa on muuten puutetta työpaikoista.
Hehtaari metsää ei maksa paljon, muutaman kymppitonnin sijoituksella jokainen voi kokeilla, että miltä tuntuu olla metsänomistaja ja kasvattaa puunsa ihan niin kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin yksisilmäinen avaus asiaan. Metsä ja sen hoitaminen on hyvin monitahoinen asia ja tällaisilla turhilla yksinkertaistuksilla ja syyllistämisillä tilanne ei yhtään parane. Ja tähän samaan syyllistytään molemmissa päissä eli vaaditaan täyttä suojelua tai täyttä tehokasvatusta.
Todellisuudessa Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä. Metsien hoitaminen on monille oman talouden hoitamista, yrittämistä ja harrastusta. Samaan aikaan pitää muistaa, että metsäteollisuus on edelleen iso tukijalka Suomen taloudelle ja työpaikka tuhansille suomalaisille, monesti vielä sellaisilla paikkakunnilla, joissa on muuten puutetta työpaikoista.
Hehtaari metsää ei maksa paljon, muutaman kymppitonnin sijoituksella jokainen voi kokeilla, että miltä tuntuu olla metsänomistaja ja kasvattaa puunsa ihan niin kuin haluaa.
Jonkun verran olen näiden luonnonsuojeluasioiden kanssa ollut tekemisissä ja jutellut ihmisten kanssa näistä asioista enkä ole kyllä törmännyt yhteenkään joka vaatisi metsien täyttä suojelua enkä myöskään sellaista joka kannattaisi pelkkää puiden tehokasvattamista ja vastustaisi kaikkia suojeluaklueita. Kyllä yleensä on kysymys juuri metsien hyödyntämisen määrästä ja laadusta, millä tavalla ja kuinka paljon. Eroja on mielipiteissä erityisesti siinä, mikä on kestävää ja järkevää hyödyntämistä.
Suomen metsistä muuten alle 5% on luonnontilaista metsää, joista n.puolet on suojeltu. Tästä voi olla tietenkin montaa mieltä onko se vähän vain paljon. Etelä-Suomessa %osuus on paljon vähäisempi kuin Pohjois-Suomessa.
Moni luonnontilainen metsä ei ole muuten monesti ryteikköä, niinkuin joku tänne kirjoittava uskoi, vaan se riippuu paljon metsätyypistä (maaperä ja muut olosuhteet) millaista luonnontilainen metsä on. On varmasti toki "ryteikköäkin". Sitten on myös esim. sammalpeitteisiä vanhoja kuusimetsiä tai kuivahoja mäntyvoittoisia kangasmetsiä, joissa siellä täällä on toki puunrunkoja eri lahoamisen vaiheissa, mutta nämä metsät ovat aika helppokulkuisia.
Hieman metsien ekologiasta esimerkkiä: Jonkun suuren puun kaatuminen ja näin ollen valon pääseminen aluskasvillisuuteen voi aiheuttaa paikallisesti pienen erillisen 'vyöhykkeen', jossa valoa vaativia kasvilajeja esiintyy paikallisesti runsaampana. Luonnontilainen metsä on mielestäni kaunista ja monimuotoista. Eri kasvi- ja puulajit kasvavat niille suotuisissa kasvuympäristöissään, tämä mahdollistaa myös erilaisten eläimien elinolosuhteiden monipuolisuuden, ja eläinlajisto luonnontilaisissa metsissä onkin paljon monimuotoisempaa kuin talousmetsissä, jossa metsänhoidollisissa toimenpiteillä vähennetään monien eläinlajien elinmahdollisuuksia ja elinympäristöjä.
Metsät ovat muuttuneet ja nuorentuneet metsien runsaan hyödyntämisen (vai hyväksikäytön?) seurauksena ja monimuotoisuus on vähentynyt. Monet ennen yleiset metsätyypit ovat nykyään harvinaisia, mikä on johtanut myös useiden eläinlajien vähenemiseen. Esimerkiksi lahopuut tai pökkelöt ovat eräs tärkeä edellytys monen lajin selviytymiselle, niin ravinnon suhteen kuin vaikka lisääntymisessäkin.
Metsän arvo on kuitenkin niin paljon enemmän kuin mahdollisimman suuren rahan saaminen myymällä (enemmän ja enemmän tehotuottamalla) puunrunkoja. Mielestäni ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota siihen, miten metsän muut arvot kärsivät tällaisella ajattelutavalla. Mutta koska nykymaailmassa on raha on tainnut kohota uudeksi jumalaksi, niin ei nähdä muuta arvokkuutta kuten hyvinvointia ja tasapainoa, joiden arvo euroiksi muutettuna olisi aivan mittaamattoman arvokasta. Metsän kunnioittaminen ja sen tasapainon vaaliminen lisäisi kuitenkin hyvinvointia monessa muodossa, niin suoraa kuin välillisesti, niin luonnolle kuin ihmiselle, joka on luonnosta riippuvainen. Luonto on kuitenkin siinä mielessä julma, että siitä tulee aina seurauksensa jos ei sen lainalaisuuksia kunnioita. Ihminen typeryydessään ja ahneudessaan ei sitten millään halua näiden lainalaisuuksien mukaan kuitenkaan elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä että pelkkää puupeltoahan se nytkyään on, ei sitä oikein metsäksi voi sanoa. :(
Sieltä on satoja lajeja hävinnyt, ellei tuhansia, joku biologi osaisi vastata tähän paremmin. Ekosysteemi kuitenkin ihan viturallaan.
Puut aina tietyn välimatkan välein ja samanlaisia samankokosia mäntyjä.. Täällä sen huomaa tosi hyvin.
Surullista.
Ihminen on pahin tuholaislaji.Rohkenen väittää, että Helsingissä on Rastilassa kadonnut viimeisen 100 vuoden aikana huomattavasti enemmän eliölajeja kuin minun vähän yli 15 ha metsäläntiltäni samana aikana. Miksi ihmeessä emme siis vastustaisi riistorakentamista ja sitä, miten asuinalueilla tuhotaan luontoa. Ai niin, kun ne ihmiset tarvitsevat asuntoja enemmän kuin jotkut eliölajit, niin pääkaupungissa moinen on sallittua.
Kaupunkiluonto on erityisesti suomessa todella paljon monimuotoisempaa, kuin maaseudun, juuri siitä syystä että virkistyskäyttöalueita ei niin "hoideta. Rastilassa 2011 tehdyissä kääpäselvityksissä alueelta tehtiin havaintoja peräti 89 kääpälajista, joihin kuuluu yksi vaarantunut, yksi hemiboreaaliselta vyöhykkeeltä hävinneeksi arvioitu laji, kuusi alueellisesti uhanalaista lajia sekä neljä valtakunnallisesti silmälläpidettävää lajia. Käävät ovat hyviä lajistorikkauden indikaattoreita, sillä ne vaativat monipuolista luontoa pärjätäkseen.
Joten luulenpa että talouspalstasi on Rastilaan verrattuna köyhää kuin aavikko...
Monimuotoisuus suojelee monin tavoin. Niin luontoa kuin luonnonilmiöitä vastaan.
Nämä puupellot näyttää niin pahalta, että koko maaseutu on rumaa, peltoa, puupeltoa ja pusikkoa, ei voi puhua enää oikein luonnon keskellä elämisestä maallakaan.