Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä on, että ihmisten päähän ei mahdu ettei kaikilla ole tukiverkostoa?
Minkäänlaista.
Sinällään ei ole pakko saati velvollisuus auttaa ketään ja kieltäytyminen on ihan ok. Mutta;
"Etkö voisi kysyä apua vanhemmiltasi/sukulaisiltasi tai ystäviltäsi?" No shit, sherlock! Enpä itse tullut ajatelleeksi! Aivan varmasti kysyn ensimmäisenä apua joltakin puolitutulta kun kerta muitakin vaihtoehtoja on! Ja jottei "kysymys" kuulostaisi jo itsessään tarpeeksi leimiltä voi perään vielä varmuudeksi tokaista " Etköhän sä jotain keksi".
Ärsyttää niin vietävästi.
Kommentit (472)
Ainakin isommilla paikkakunnilla on MLL:n lastenhoitotoimintaa. Tuntipalkka tässä 8,20. Ihan hyviä hoitajia saatu sitä kautta ja nyt meillä on kaksi vakituista hoitajaa. Kannattaa hyödyntää, jos vaan pystyy maksamaan. Saa myös verotuksessa kotitalousvähennyksiin, kun käyttää tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no mll hoitaja ei tule lapsen synttäreille, mll hoitaja ei tule kevätjuhlaan tai päiväkodin isovanhempipäivään, ei tule perhejuhliin, lapsen harrastuksiin, ei vieraile säännöllisesti tai lähde meidän kanssa mökille. Mll hoitaja ei kuuntele murheitani tai lohduta, ei soittele ja kysy miten menee ja mitä kuuluu.
Pitää olla aidosti pölhö jos luulee että mml hoitajasta saa tukiverkon tai että ylipäätään palkattu apu luo tuliverkon. Ei luo. Tukiverkko on yhtäkuin välittäminen ja kanssaeläminen. Tukiverkoton ei saa tukiverkkoa ostamalla.
Mutta näitä samoja ehdotuksiaan verkolliset aina jaksaa esittää...osta se verkko... rakenna se verkko. Kokeilkaapa itse kun niin helppoa tuntuu olevan! Ai ei vai? Niinpä tietenkin, kivempi soittaa vaan mummot apuun.
Ei ollut mullakaan tukiverkostoa. Anoppi kieltäytyi kun ei kiireiltään ehtinyt ja hyvä niin, sillä olisi auttanut silloin kun hänelle sopi. Mentiin sitten ilman apuja.
Toisaalta oli ihan hauskaakin. Muistan kun tein riisipuuroa pojille (mies työmatkalla) ja kanelin sijasta laitoin jotain thaimaustetta👍Puuro meni uusiksi.
Tai kun olin 5 viikkoa kipeänä. Makasin patjalla lattialla ja kömmin aina välillä pystyyn. Pojat siinä leikkivät ja pärjättiin silloinkin. Tai en usko, että lapset ainakaan kärsi.
Mies yrittäjä ja töissä 24/7. Tosin olen vähän katkera kun tosiaan olin NIIN yksin. Perhekahvila ja muut virikkeet kyllä oli kuin lottovoitto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, hoitorinki. Yritin täällä Hämeessä sellaista, ja ensin oli moni innokkaana mukana. Että mahtavaa, tällaista on tarvittu! Mutta jonkun olisi pitänyt olla se eka, joka päästää toisen äidin kampaajalle/lääkäriin/työhaastatteluun/joululahjaostoksille. Hetken aikaa huhuilin ja yritin pitää keskustelua yllä, kysyin jopa että jos me oltaisiin ensimmäisiä ketkä toista autetaan.
Ei se lähtenyt lentoon. Ehkä vika oli minussa, ehkä niillä muilla kuitenkin oli ne omat tukiverkkonsa, edes jonkunlaiset. Ihan vieraiden kanssa en itse sellaiseen lähtisi. Ja siihen menee aikaa kun tutustuu uusiin ihmisiin. Ehtii lapset kasvaa ja akuutti tarve jäädä.
Meillä kun lapset oli pieniä, hoitoapuna oli kolme opiskelijaa, joista tuli melkein perheenjäseniä. Auttoivat pientä korvausta vastaan.
Nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, hankkivat taskurahaa lastenhoitajina. Vuorottelevat, jos toinen ei pääse. Muistelen esikoisen napanneen paikan facesta ja nyt perheet suosittelevat ystävilleen ja muuta mainostamista ei ole tarvinnut. Ovat olleet lasten kanssa myös loma-aikoina.
Ihmettelinkin jo eikö kukaan ole hankkinut apua rahalla. Se hoitaja pitäisi hankkia silloin, kun tarve ei vielä ole akuutti. Sopia millä palkalla ja milloin yleensä henkilö pystyy tulemaan. Ja sitten niin monta hoitajaa, että jollekin käy aina. Nyt työttömät kotiäidit, aktiivimallia käyttöön ja vuoroin hoidatte toistenne lapsia. Soveltaen myös muut.
Tässä kävikin hyvin selväksi, miten useimmat uskovat, että on olemassa jokin yleinen ratkaisu kaikkien ongelmiin.
Itse jouduin lähtemään pieneen kylään opiskelemaan, eikä puhettakaan, että sieltä olisi saanut hoito- tai muuta apua edes rahalla, jota opiskelijana ei edes ollut.
Yritin verkostoitua muiden pienten lasten vanhempien kanssa, mutta yritykseksi jäi pienessä sisäänpäin lämpiävässä kunnassa, jossa vielä karsastettiin nuorta äitiä. No sentään yksi äiti kävi tiputtamassa omat lapsensa oveni taakse kun keksi, että ikäiseni nuori opikskelija varmastikin mielellään hoitaa hänen lapsensa omansa ohessa ja tietysti vielä MML:ääkin edullisemmin.
Tästä on nyt muutama vuosi aikaa ja voisin vielä lisätä, että tuolloin ei itselläni ollut edes nettiä, josta etsiä edes vertaistukea. Saati vieläkään autoa tai edes ajokorttia, joka voisi tuoda hieman enemmän mahdollisuuksia erillasiin ratkaisuihin.
Ja mielestäsi mitään ratkaisua ei voi ehdottaa, jos se ei ratkaise kaikkien ongelmia?
Meidän tuttavaperheen mummo melkein asuu poikansa luona ja hoitaa 10- ja 13- vuotiaat lapset.
Pojalla ja äidillä todella lämmin ja läheinen suhde. Jos mummo ei ole hoitamassa lapsia niin soittavat päivittäin.
Joskus tuo kyllä vaikuttaa vähän oudolta (tuo yhteydenpito).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksatteko MLL hoitajilta myös sivukulut ja teette työnantajan veroennakon maksatukset, vuosi-ilmoitukset ja hankitte valuutukset ja teette ennakonpidätykset ja palkkalaskelmat? Tämä vsikeus n syy miksen käytä MLLää. Jos käyttää kerta vuoteen niin näitä ei tarvi tehdä.
Vakuutuksen jättäminen pois ei ole vaihtoehto. Olen hr hommissa nähnyt mitä maksaa työnantajalle jos työntekijä tapaturmaisesti kaatuu ja halvaantuu. Työnantaja maksaa silloin sekä vammautumisesta että ansionmenetyksestä kymmeniä tai satoja tuhansia. Ja niin ei voi ajatella että ”mitään ei satu”. Jollekin aina sattuu, ja silloin ei kannata olla vakuutukseton työnantaja.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mullakaan tukiverkostoa. Anoppi kieltäytyi kun ei kiireiltään ehtinyt ja hyvä niin, sillä olisi auttanut silloin kun hänelle sopi. Mentiin sitten ilman apuja.
Toisaalta oli ihan hauskaakin. Muistan kun tein riisipuuroa pojille (mies työmatkalla) ja kanelin sijasta laitoin jotain thaimaustetta👍Puuro meni uusiksi.
Tai kun olin 5 viikkoa kipeänä. Makasin patjalla lattialla ja kömmin aina välillä pystyyn. Pojat siinä leikkivät ja pärjättiin silloinkin. Tai en usko, että lapset ainakaan kärsi.
Mies yrittäjä ja töissä 24/7. Tosin olen vähän katkera kun tosiaan olin NIIN yksin. Perhekahvila ja muut virikkeet kyllä oli kuin lottovoitto!
Muiden pitäisi ottaa susta mallia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin no mll hoitaja ei tule lapsen synttäreille, mll hoitaja ei tule kevätjuhlaan tai päiväkodin isovanhempipäivään, ei tule perhejuhliin, lapsen harrastuksiin, ei vieraile säännöllisesti tai lähde meidän kanssa mökille. Mll hoitaja ei kuuntele murheitani tai lohduta, ei soittele ja kysy miten menee ja mitä kuuluu.
Pitää olla aidosti pölhö jos luulee että mml hoitajasta saa tukiverkon tai että ylipäätään palkattu apu luo tuliverkon. Ei luo. Tukiverkko on yhtäkuin välittäminen ja kanssaeläminen. Tukiverkoton ei saa tukiverkkoa ostamalla.Mutta näitä samoja ehdotuksiaan verkolliset aina jaksaa esittää...osta se verkko... rakenna se verkko. Kokeilkaapa itse kun niin helppoa tuntuu olevan! Ai ei vai? Niinpä tietenkin, kivempi soittaa vaan mummot apuun.
Olet oikeassa. Koko tukiverkkoa ei voi ostaa. Mutta olet myös väärässä, koska osan tukiverkosta voi ostaa tai rakentaa.
T. Omat tukiverkkonsa ostanut, Mummot hoitaneet 0 kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, hoitorinki. Yritin täällä Hämeessä sellaista, ja ensin oli moni innokkaana mukana. Että mahtavaa, tällaista on tarvittu! Mutta jonkun olisi pitänyt olla se eka, joka päästää toisen äidin kampaajalle/lääkäriin/työhaastatteluun/joululahjaostoksille. Hetken aikaa huhuilin ja yritin pitää keskustelua yllä, kysyin jopa että jos me oltaisiin ensimmäisiä ketkä toista autetaan.
Ei se lähtenyt lentoon. Ehkä vika oli minussa, ehkä niillä muilla kuitenkin oli ne omat tukiverkkonsa, edes jonkunlaiset. Ihan vieraiden kanssa en itse sellaiseen lähtisi. Ja siihen menee aikaa kun tutustuu uusiin ihmisiin. Ehtii lapset kasvaa ja akuutti tarve jäädä.
Meillä kun lapset oli pieniä, hoitoapuna oli kolme opiskelijaa, joista tuli melkein perheenjäseniä. Auttoivat pientä korvausta vastaan.
Nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, hankkivat taskurahaa lastenhoitajina. Vuorottelevat, jos toinen ei pääse. Muistelen esikoisen napanneen paikan facesta ja nyt perheet suosittelevat ystävilleen ja muuta mainostamista ei ole tarvinnut. Ovat olleet lasten kanssa myös loma-aikoina.
Ihmettelinkin jo eikö kukaan ole hankkinut apua rahalla. Se hoitaja pitäisi hankkia silloin, kun tarve ei vielä ole akuutti. Sopia millä palkalla ja milloin yleensä henkilö pystyy tulemaan. Ja sitten niin monta hoitajaa, että jollekin käy aina. Nyt työttömät kotiäidit, aktiivimallia käyttöön ja vuoroin hoidatte toistenne lapsia. Soveltaen myös muut.
Tässä kävikin hyvin selväksi, miten useimmat uskovat, että on olemassa jokin yleinen ratkaisu kaikkien ongelmiin.
Itse jouduin lähtemään pieneen kylään opiskelemaan, eikä puhettakaan, että sieltä olisi saanut hoito- tai muuta apua edes rahalla, jota opiskelijana ei edes ollut.
Yritin verkostoitua muiden pienten lasten vanhempien kanssa, mutta yritykseksi jäi pienessä sisäänpäin lämpiävässä kunnassa, jossa vielä karsastettiin nuorta äitiä. No sentään yksi äiti kävi tiputtamassa omat lapsensa oveni taakse kun keksi, että ikäiseni nuori opikskelija varmastikin mielellään hoitaa hänen lapsensa omansa ohessa ja tietysti vielä MML:ääkin edullisemmin.
Tästä on nyt muutama vuosi aikaa ja voisin vielä lisätä, että tuolloin ei itselläni ollut edes nettiä, josta etsiä edes vertaistukea. Saati vieläkään autoa tai edes ajokorttia, joka voisi tuoda hieman enemmän mahdollisuuksia erillasiin ratkaisuihin.
Ja mielestäsi mitään ratkaisua ei voi ehdottaa, jos se ei ratkaise kaikkien ongelmia?
Tietysti voi. Vaikuttaa vain vähän saivartelulta ehdottaa maksullista hoitajaa tukiverkon puutteeseen. Tämän luulisi kuitenkin olevan jokaiselle selvä vaihtoehto, silloin kun se on ylipäätään mahdollista ja koskee nimenomaan lastenhoitoapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin no mll hoitaja ei tule lapsen synttäreille, mll hoitaja ei tule kevätjuhlaan tai päiväkodin isovanhempipäivään, ei tule perhejuhliin, lapsen harrastuksiin, ei vieraile säännöllisesti tai lähde meidän kanssa mökille. Mll hoitaja ei kuuntele murheitani tai lohduta, ei soittele ja kysy miten menee ja mitä kuuluu.
Pitää olla aidosti pölhö jos luulee että mml hoitajasta saa tukiverkon tai että ylipäätään palkattu apu luo tuliverkon. Ei luo. Tukiverkko on yhtäkuin välittäminen ja kanssaeläminen. Tukiverkoton ei saa tukiverkkoa ostamalla.Mutta näitä samoja ehdotuksiaan verkolliset aina jaksaa esittää...osta se verkko... rakenna se verkko. Kokeilkaapa itse kun niin helppoa tuntuu olevan! Ai ei vai? Niinpä tietenkin, kivempi soittaa vaan mummot apuun.
Hoitajaa ehdotin siis näihin tilanteisiin, että jos itsellä on menoja eikä saa ketään hoitamaan lasta. Ei kukaan ole väittänyt, että se hoitaja korvaisi esimerkiksi rakastavan isovanhemman, mutta onhan tuo nyt parempi kuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, hoitorinki. Yritin täällä Hämeessä sellaista, ja ensin oli moni innokkaana mukana. Että mahtavaa, tällaista on tarvittu! Mutta jonkun olisi pitänyt olla se eka, joka päästää toisen äidin kampaajalle/lääkäriin/työhaastatteluun/joululahjaostoksille. Hetken aikaa huhuilin ja yritin pitää keskustelua yllä, kysyin jopa että jos me oltaisiin ensimmäisiä ketkä toista autetaan.
Ei se lähtenyt lentoon. Ehkä vika oli minussa, ehkä niillä muilla kuitenkin oli ne omat tukiverkkonsa, edes jonkunlaiset. Ihan vieraiden kanssa en itse sellaiseen lähtisi. Ja siihen menee aikaa kun tutustuu uusiin ihmisiin. Ehtii lapset kasvaa ja akuutti tarve jäädä.
Meillä kun lapset oli pieniä, hoitoapuna oli kolme opiskelijaa, joista tuli melkein perheenjäseniä. Auttoivat pientä korvausta vastaan.
Nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, hankkivat taskurahaa lastenhoitajina. Vuorottelevat, jos toinen ei pääse. Muistelen esikoisen napanneen paikan facesta ja nyt perheet suosittelevat ystävilleen ja muuta mainostamista ei ole tarvinnut. Ovat olleet lasten kanssa myös loma-aikoina.
Tukiverkoton kyselee: miten paljon lapsesi saavat palkkaa hoitamisesta? Mikä olisi hyvä tuntipalkka? Meillä tosiaan suku täysin piittaamatonta ja tylyä, ja kerran todella tiukassa hätätilanteessa yritin tarjota yön yli hoidosta (jouduin sairaalaan yhden lapsen kanssa ja mies ulkomasntyömatkalla) sekä anopille, miehen siskolle ja omalle siskolle 100e palkkiota että olisivat edes yhden kerran hädässä auttaneet. Mielestäni 100e oli ihan ok kovaus. Kukaan ei suostunut auttamaan rahallakaan. Tuolloin puhkesin lohduttomasn itkuun, niin hirveä tunne kun hädässä suku kääntää selän :(
Nyt toiveessa palkata joku lukiolainen tai opiskelija. Onko 10e/h liian vähän?
Meillä lukiolaiset saavat 4-8€/h mutta usein perheet antavat könttäsumman, sen lisäksi saavat perheistä meikkejä, hygeniatuotteita, leffalipouja, jotka ovat nuorten mieleen. Joskus käyvät perheissä ihan muuten vain ja perheet hyödynnättävät sen ajan käymällä vaikka lenkillä. Yleensä kun lapset nukkuvat, saavat käyttää sen ajan läksyjen tekoon.
Äitinä olen tosi iloinen, kun kotityöt eivät kotons oikein maistu, mutta kylässä kyllä toimivat esimerkillisesti.
Esikoiseni, kohta 18v. on tosi epeli vauvojen hoidossa ja perheet luottavat tyttäreeni paljon. Ja siitähän nuoret saa myös kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi selkeä syy, miksi en hankkinut lapsia oli juuri se, että tukiverkkoa ei ollut eikä olisi vieläkään. Mielestäni tärkeä ja huomioitava seikka kun suunnittelee lapsenhankintaa.
Minulla on äitini tukiverkkona mutta välimatkaa on niin paljon, että kestää useita tunteja ennen kuin hän on meillä eli mihinkään hätätilanteeseen hänestä ei ole avuksi, enkä nyt ihan pikkujuttuihin viitsi häntä edes vaivata. Olen mm ollut hammaslääkärissä ja gynekologilla lasten kanssa. Hätätilanteisiin on tässä lähellä asuva leikkipuistosta saatu äiti, jolla omani ikäinen lapsi. Heillä on kuitenkin oma perhe-elämä eikä esimerkiksi sairasta lasta oikein voi lapsiperheeseen ainakaan viedä hoitoon. Kerran ole joutunut perumaan työhaastattelun, koska lapsi oli oksennustaudissa ja olen pari kertaa käynyt kaupassa niin, että joku meistä on ollut oksennustaudissa. Muovipusseja vaan mukaan.
Rahalla saisi kyllä mutta mll esim on niin kallis että siihen menee koko minun tuntipalkkani. Ja juuri yksi tuttu kehui, että heillä käy joku tuttu lukiolaistyttö hoitamassa lapsia ja maksavat hänelle 10€/h. Vielä ei ole tullut sellaista menoa, että raaskisin maksaa tuon summan. Minä olen siis se, joka ei osallistu työpaikan pikkujouluihin tai virkistysiltoihin.
Ollessani yksin jo raskausaikana, moni ystävistäni sanoi, että heitä voi totta kai pyytää apuun mutta kummasti ne tarjoukset ovat kadonneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, hoitorinki. Yritin täällä Hämeessä sellaista, ja ensin oli moni innokkaana mukana. Että mahtavaa, tällaista on tarvittu! Mutta jonkun olisi pitänyt olla se eka, joka päästää toisen äidin kampaajalle/lääkäriin/työhaastatteluun/joululahjaostoksille. Hetken aikaa huhuilin ja yritin pitää keskustelua yllä, kysyin jopa että jos me oltaisiin ensimmäisiä ketkä toista autetaan.
Ei se lähtenyt lentoon. Ehkä vika oli minussa, ehkä niillä muilla kuitenkin oli ne omat tukiverkkonsa, edes jonkunlaiset. Ihan vieraiden kanssa en itse sellaiseen lähtisi. Ja siihen menee aikaa kun tutustuu uusiin ihmisiin. Ehtii lapset kasvaa ja akuutti tarve jäädä.
Meillä kun lapset oli pieniä, hoitoapuna oli kolme opiskelijaa, joista tuli melkein perheenjäseniä. Auttoivat pientä korvausta vastaan.
Nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, hankkivat taskurahaa lastenhoitajina. Vuorottelevat, jos toinen ei pääse. Muistelen esikoisen napanneen paikan facesta ja nyt perheet suosittelevat ystävilleen ja muuta mainostamista ei ole tarvinnut. Ovat olleet lasten kanssa myös loma-aikoina.
Tukiverkoton kyselee: miten paljon lapsesi saavat palkkaa hoitamisesta? Mikä olisi hyvä tuntipalkka? Meillä tosiaan suku täysin piittaamatonta ja tylyä, ja kerran todella tiukassa hätätilanteessa yritin tarjota yön yli hoidosta (jouduin sairaalaan yhden lapsen kanssa ja mies ulkomasntyömatkalla) sekä anopille, miehen siskolle ja omalle siskolle 100e palkkiota että olisivat edes yhden kerran hädässä auttaneet. Mielestäni 100e oli ihan ok kovaus. Kukaan ei suostunut auttamaan rahallakaan. Tuolloin puhkesin lohduttomasn itkuun, niin hirveä tunne kun hädässä suku kääntää selän :(
Nyt toiveessa palkata joku lukiolainen tai opiskelija. Onko 10e/h liian vähän?
Meillä lukiolaiset saavat 4-8€/h mutta usein perheet antavat könttäsumman, sen lisäksi saavat perheistä meikkejä, hygeniatuotteita, leffalipouja, jotka ovat nuorten mieleen. Joskus käyvät perheissä ihan muuten vain ja perheet hyödynnättävät sen ajan käymällä vaikka lenkillä. Yleensä kun lapset nukkuvat, saavat käyttää sen ajan läksyjen tekoon.
Äitinä olen tosi iloinen, kun kotityöt eivät kotons oikein maistu, mutta kylässä kyllä toimivat esimerkillisesti.
Esikoiseni, kohta 18v. on tosi epeli vauvojen hoidossa ja perheet luottavat tyttäreeni paljon. Ja siitähän nuoret saa myös kokemusta.
Voi kun saisin tuollaisen reippaan ja ennenkaikkea vastuullisen nuoren hoitajaksi. Pari kertaa kokeiltu tuolta MLL/4H akselilta ja kerran jätti hoitaja tulematta (ei huvittanutkaan) ja kaksi kertaa tuli sitten puhelinta räpläävä huithapeli jota lastenhoito ei kiinnostanut yhtään. Nyt en enää tuolta yritäkään vasn etsin itse, vaikka ilmoitustaululappusilla.
T. Se tukiverkoton
En ikinä antaisi vauvaa jonkun lukiolaisen hoitoon. Enkä pikkulasta kenenkään tuntemattoman "hoitajan" kainaloon moneksi tunniksi omaan kotiini niin, että emme ole itse kotona. Nykypäivänä ei tiedä, mitä pössyttelijä-pedo-varkaita noissa on. Kaverini otti FB:n kautta hoitajan lapselle kotiin yhdeksi illaksi ja huomasi myöhemmin, että lääkekaappi oli koluttu ja kaikki kolmiolääkkeet viety. Minä en luota kuin oikeisiin ystäviin ja sukulaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä jotenkin vaikeaa kuvitella, että olisi perheitä, joilla ei ole minkäänlaisia tukiverkkoa tms. Mutta aika paljon näitä kait on. Mulla on äiti :)
Niin. Minun vanhemmat ei enää ole elossa eikä miehen isä, miehen äiti on vanhainkodissa. Miehellä ei ole sisaruksia, minulla on veli mutta hän asuu ulkomailla ja hänellä on kaksi pientä lasta siellä, joissa on kiinni. Eipä ole tukiverkkoja meillä.
Teillä on toisenne.
Vierailija kirjoitti:
Maksatteko MLL hoitajilta myös sivukulut ja teette työnantajan veroennakon maksatukset, vuosi-ilmoitukset ja hankitte valuutukset ja teette ennakonpidätykset ja palkkalaskelmat? Tämä vsikeus n syy miksen käytä MLLää. Jos käyttää kerta vuoteen niin näitä ei tarvi tehdä.
Vakuutuksen jättäminen pois ei ole vaihtoehto. Olen hr hommissa nähnyt mitä maksaa työnantajalle jos työntekijä tapaturmaisesti kaatuu ja halvaantuu. Työnantaja maksaa silloin sekä vammautumisesta että ansionmenetyksestä kymmeniä tai satoja tuhansia. Ja niin ei voi ajatella että ”mitään ei satu”. Jollekin aina sattuu, ja silloin ei kannata olla vakuutukseton työnantaja.
Eikös ton duunitorin kautta oo helppo maksaa nuo kaikki muut maksut. Ja ilmottavat vielä viranomaisillekin mihin tarvii. Vai muistanko ihan väärin?
Vierailija kirjoitti:
Yksi selkeä syy, miksi en hankkinut lapsia oli juuri se, että tukiverkkoa ei ollut eikä olisi vieläkään. Mielestäni tärkeä ja huomioitava seikka kun suunnittelee lapsenhankintaa.
No tavallaan olet oikeassa, mutta ei sen saa olla niin että vain tukiverkollisilla on oikeus lisääntyä ja perustaa perhe. Minä tiesin jo ennen ensimmäistä lasta että omat paskat vsnhemmat eivät tule mitenkään auttamaan tai välittämään. Siksi tein monta lasta (3) että lspsillani on joskus toisistaan tukiverkko ja mahdollisesti minulla on vanhana tukiverkko. En velvoita lapsiani tietenkään auttaasn, mutta joka päivä kohtelen heitä rakkaudella ja kunnioituksella ja toivon että he haluavat olla elämässäni aikuisenakin.
Omat vanhempani kohtelivat minua väkivaltaisesti, nöyryyttävästi, ivalla ja pilkalla. Ei paljoa kiinnosta olla tuollaisten vanhempien apuna siinä vaiheessa kun ovat vanhoja ja avun tarpeessa.
Tukiverkon voi kovalla työllä ilman apua saada niistä omista lspsistaan, tai ainakin voi katkenneen sukupolvien ketjun rakentaa uudestaan itse oman jälkikasvun auttamisella, tukemisella ja rakastamisella.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä antaisi vauvaa jonkun lukiolaisen hoitoon. Enkä pikkulasta kenenkään tuntemattoman "hoitajan" kainaloon moneksi tunniksi omaan kotiini niin, että emme ole itse kotona. Nykypäivänä ei tiedä, mitä pössyttelijä-pedo-varkaita noissa on. Kaverini otti FB:n kautta hoitajan lapselle kotiin yhdeksi illaksi ja huomasi myöhemmin, että lääkekaappi oli koluttu ja kaikki kolmiolääkkeet viety. Minä en luota kuin oikeisiin ystäviin ja sukulaisiin.
No mutta jos sulla ei ole sukulaisia?? Miten sitten toimisit? En minäkään hitto vie halua ottaa tuntemattomia hoitajia tai antaa lastani ties mille pössyhoitajalle, mutta kun niitä sukulaisia ei ole!
Tässä kävikin hyvin selväksi, miten useimmat uskovat, että on olemassa jokin yleinen ratkaisu kaikkien ongelmiin.
Itse jouduin lähtemään pieneen kylään opiskelemaan, eikä puhettakaan, että sieltä olisi saanut hoito- tai muuta apua edes rahalla, jota opiskelijana ei edes ollut.
Yritin verkostoitua muiden pienten lasten vanhempien kanssa, mutta yritykseksi jäi pienessä sisäänpäin lämpiävässä kunnassa, jossa vielä karsastettiin nuorta äitiä. No sentään yksi äiti kävi tiputtamassa omat lapsensa oveni taakse kun keksi, että ikäiseni nuori opikskelija varmastikin mielellään hoitaa hänen lapsensa omansa ohessa ja tietysti vielä MML:ääkin edullisemmin.
Tästä on nyt muutama vuosi aikaa ja voisin vielä lisätä, että tuolloin ei itselläni ollut edes nettiä, josta etsiä edes vertaistukea. Saati vieläkään autoa tai edes ajokorttia, joka voisi tuoda hieman enemmän mahdollisuuksia erillasiin ratkaisuihin.