Olisiko maailma parempi paikka jos uskonto kiellettäisiin?
Uskontoahan käytetään usein (teko)syynä naisten, eri vähemmistöjen, vammaisten ja monien muiden vainolle, ja se asettaa yhteiskuntaan maasta riippuen tiukkojakin rajoituksia. Olisiko teidän mielestänne maailma parempi paikka jos kirkot muutettaisiin museoiksi, moskeijoista tehtäisiin nuorisotaloja ja synagogista vaikkapa kangaskauppoja? Samalla yhteiskunnassa pyrittäisiin eroon uskonnosta täysin vaikkapa eri lakeja säätämällä.
Kommentit (45)
Aikanaan oli suuri ja maa nimeltään Neuvotoliitto, jonka ainakin vanhemmat täällä kirjoittavat saattavat muistaa. - Nuoremmille tiedoksi, että Neuvostoliitto oli kooltaan ja alueeltaan yksin suurempi kuin nykyinen Venäjä. Yhtä kaikki Neuvostoliitossa aikoinaan päättivät kieltää uskonnot kokonaan. En tiedä, mikä men vikaan, mutta jostain syystä se ei toiminut ja onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Näin tulee vielä tapahtumaan.
Korkeintaan länsimaisissa yhteiskunnissa kristinuskon osalta. Tilalle tulee sitten joku muu uskonto, josta on suvaitsevaisuus kaukana.
Täytyy muistaa se psykologinen realiteetti, että uskontojen kautta ihminen on voinut löytää elämälleen tarkoituksen. Ei uskonnot ole olleet pelkästään negatiivinen asia, vaan ne ovat myös auttaneet ihmistä kestämään elämän vaikeuksia tarjoamalla merkitystä elämään.
Uskonnot kielletään lailla - kuka hyötyy?
Ihmisellä on tarve pohtia oman olemassaolonsa merkitystä ja tarkoitusta. Uskonto antaa omalle olemassaololle jonkin kiintopisteen, joka ei ole riippuvainen rajallisesta materiaalisesta tasosta. Materiaalinen olemassaolon taso on jatkuvasti muuttuva ja välillä hajoava, ja pelkästään siihen kiinnittyminen aiheuttaa kuolemanpelkoa ja turvattomuutta. Se on myös rajallinen, joten se on jatkuvan kilpailun ja valtataistelun kohteena.
Materialistinen maailmankuva saa ihmisen hieman ristiriitaisesti kysymään, mitä arvoa ja merkitystä hänen olemassaolollaan on, jos hän on vain pelkkä biologinen kone, jonka hajoamisen jälkeen ei ole enää mitään, kun se samalla itse rajaa pois ne arvot ja merkitykset joiden perään kyselemistä se aiheuttaa. Siispä arvot ja merkityksellisyys haetaan kehosta, omistuksista ja suorituskyvystä.
Kun ihminen samaistaa itsensä pelkästään kehoonsa ja omistamaansa materiaan, alkaa kuolemanpelko ja menettämisen pelko vaivata kovemmin. Ihminen on valmis lähtemään kilpailuun statussymboleista ja tienaamaan rahaa, jotta kaikkein arvokkain omistus ja ainoa todiste olemassaolosta, oma keho, on kilpailukykyisessä kunnossa. Koetaan tärkeäksi ostaa kosmetiikkaa, muotivaatteita, satsata urheiluvälineisiin ja ponnistella jotta saataisiin menestyksen ulkoiset merkit.
Kehon vanheneminen ja rapistuminen herättää kauhua, ja ollaan valmiita maksamaan mitä vain, jotta kehon kuoleman lähestymistä voitaisiin työntää kauemmaksi ja pois peiliin katsovista silmistä. Myös turvallisuudesta ja vakuutuksista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Tämä kaikki pitää järjestelmää pyörimässä ja raha kerääntyy - sinne missä sitä on jo ennestään paljon. Uskonnollinen ihminen ei ole vain pelkkä kuluttaja. Ei-materialistinen maailmankuva on uhka isolle rahalle, ja siksi Jumala halutaan kieltää lailla.
Uskonnollinen ihminen on taloudellisen vallan lisäksi uhka myös poliittiselle vallalle, vaikka nämä vallat ovatkin monesti kietoutuneet toisiinsa. Ihminen, jolla on identiteetillä on transkendenttinen ulottuvuus, voi uskaltaa toimia vallitsevaa järjestelmää vastaan vaikka henkensä uhalla. Negatiivinen esimerkki tästä on tietysti uskonnon nimissä toimiva terroristi, joka uskoo saavansa murhasta palkinnon tuonpuoleisessa. Tämä ei ole kuitenkaan koko kuva.
Suurimman osan ihmisistä uskonnollisuus ei aiheuta kuolonuhreja. Se vaan antaa heille perinteen johon kuulua, identiteetin joka ei ole kiinni pelkästään materiassa ja siihen liittyvässä kilpailussa ja ihmisarvon, joka ei ole sidoksissa pelkkiin väline- ja hyötyarvoihin. Uskonnollinen ihminen rohkenee ajatella, että on jotain pysyvää johon voi luottaa, että hän ei ole pelkkä biologinen kone ja että hänellä on ihmisarvo vain siksi, koska hän on olemassa - ei siksi että hän on tehokas työntekijä, tuottava yhteiskunnan osa, kaunis, nuorekas, seksikäs, suosittu, rikas, menestynyt, terve, muita älykkäämpi jne.
Tällainen ajattelu rauhanomaista, mutta se on käymässä yhä radikaalimmaksi nykyään, sillä se on taloudellisen vallan lisäksi uhka myös poliittisille ideologioille, jotka haluaisivat korvata omilla sisällöillään sen paikan ihmisten maailmankuvissa, etenkin perinteet ja ihmisarvokäsityksen - sen takia Jumala halutaan kieltää lailla.